Takaisin Tulosta

Verenvuotoa peräaukosta aiheuttavat taudit

Lääkärin käsikirja

22.4.2024 • Viimeisin muutos 22.4.2024

Matti V. Kairaluoma

Fissuura

Ks. «Anaalifissuura»1.
Yleisin nuorilla ja keski-ikäisillä henkilöillä, joilla peräaukon sulkijalihas on kireä
Oireena kipua/kirvelyä ulostaessa tai sen jälkeen
Joskus ulostamisen jälkeen WC-paperiin tulee pyyhkiessä kirkasta verta.
Fissuura sijaitsee yleensä anaalikanavan iholla dorsaalisesti.
Poikkeava sijainti (ei keskiviivassa) tai lukuisat, vähäoireiset fissuurat ja maseroitunut peräaukko voivat viitata Crohnin tautiin. Muita fissuuran aiheuttajia ovat peräaukon kasvain, leukemia, lymfooma, sukupuolitaudit ja tuberkuloosi.

Jos nuorella on oireisiin sopiva löydös, peräaukon huolellinen ja helläkätinen tutkiminen pakaroita levittämällä riittää usein tutkimukseksi.
Hoito: ks. «Anaalifissuura»1

Ks. «Peräpukamat»2.
Peräpukamilla tarkoitetaan peräaukon sulkijalihasten päällä olevia verisuonia ja sidekudosta sisältäviä poimuja, jotka kuuluvat anaalikanavan normaalirakenteeseen.
Ponnistaminen aiheuttaa pukamissa verentungosta, minkä vuoksi pukamat venyvät ajan mittaan ja voivat ponnistaessa prolaboitua anaalikanavan ulkopuolelle.
Ulostettaessa veren täyttämä pukama vuotaa, jos sen pinnan limakalvo repeytyy. Vuoto on ponnistukseen liittyvää kirkasta vuotoa, jota tulee tippuen, joskus suihkuten, ja se värjää veden ja WC-pytyn reunat punaisiksi.
Prolaboituvat (gradus III–IV) pukamat voivat vuotaa hankauksen takia muulloinkin kuin ulostettaessa.
Verenvuodon lisäksi pukamiin liittyviä oireita ovat prolapsin aiheuttamasta limavuodosta johtuva peräaukon ärtyminen ja kutina.
Kipuja aiheuttaa vain kuroutunut (trombosoitunut) pukama.
Pukamat voivat aiheuttaa myös tuhrimista turvonneen kudoksen pitäessä anaalikanavan avoimena.

Ks. «Divertikuliitti ja divertikuloosi»3.
Oletetaan, että divertikkelivuoto on yleisimpiä peräsuolivuodon aiheuttajia iäkkäillä potilailla. Diagnoosi perustuu usein siihen, että muut vuodon syyt on suljettu pois.
Itse vuotokohtaa päästään harvoin näkemään.
Vuoto on peräisin divertikkeliaukon reunassa olevasta valtimosta tai johtuu AV-epämuodostumasta. Se voi olla rajua, aiheuttaa veriripulin ja johtaa joskus sokkiin.

Angiodysplasiat ovat limakalvonalaisia AV-malformaatioita, joita esiintyy etupäässä iäkkäillä. Syntymekanismi on epäselvä.
Kyseessä on laskimovuoto, joka aiheuttaa anemisoivan, verensiirtoja tai leikkauksen vaativan runsaan tai melko hitaan vuodon.

Korjaa hypovolemia.
Paikanna vuoto.
Korjaa hyytymishäiriö.
Näillä toimenpiteillä saadaan vuoto keskeytettyä 80–90 %:lla potilaista.
Konservatiivisia jatkohoitoja ovat suonensisäinen embolisaatio tai endoskooppinen koagulaatio.
Kirurgisena hoitona käytetään resektiota.

Tulehduksellisissa suolisairauksissa «Haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa)»4 «Crohnin tauti»5 veriuloste tai ripuli liittyy yleensä taudin pahenemiseen, eli aiemmin diagnosoitu tauti tai aiemmat suolisto-oireet ovat tärkein anamnestinen tieto.
Perustutkimus on ulosteen kalprotektiinitutkimus (F-Calpro).
Diagnoosi tehdään useimmiten kolonoskopialla.
Fulminantti koliitti, joka pahenee optimaalisesta hoidosta huolimatta, hoidetaan kirurgisesti.

Ks. «Paksu- ja peräsuolisyöpä»6 «Paksu- ja peräsuolisyövän seulonta ja ehkäisy»7 «Kolonoskopia»8.
Riskitekijöinä mm. yli 50 v:n ikä ja sukurasite
Hälyttäviä oireita ja löydöksiä ovat esim. tahaton laihtuminen, poikkeavat vatsakivut, suolen toiminnan muutokset, poikkeavat vatsan alueen statuslöydökset, anemia.
Kolonoskopia on ensisijainen tutkimus epäiltäessä paksu- tai peräsuolen kasvainta.

Iskeeminen koliitti tai tarkemmin sanottuna äkillinen paksusuolen iskemia on alidiagnosoitu, huonosti tunnettu tauti, joka on eräs veriripulin syy vanhuksilla.
Tyypillisesti iäkkäällä potilaalla todetaan anamneesissa kardiovaskulaarinen sairaus.
Tautikohtaus alkaa vatsakivulla, jota seuraa veriripuliepisodi. Palpoitaessa saatetaan todeta aristusta taudin affisioiman suolen osan alueella.
Tauti aiheuttaa harvoin verensiirtoja vaativan vuodon. Potilailla, joille on juuri tehty vatsa-aortan aneurysman korjausleikkaus, on suurin riski saada iskeeminen koliitti leikkauksen jälkeisinä päivinä.
Diagnoosi voidaan tehdä kolonoskopialla.
Erotusdiagnoosissa tulee huomioida pseudomembranoottinen koliitti ja enteriitit, varsinkin nuoremmilla potilailla.

Elintoiminnoista ja nesteytyksestä huolehtiminen
Paikallistaminen
Mesenteerinen verenkierto tulee optimoida. Usein joudutaan keskeyttämään digitalis tai muut lääkkeet, jotka saattavat aiheuttaa mesenteerisen spasmin.
Endoskopia on tärkein tutkimusmenetelmä.
TT-angiografialla voidaan paikallistaa akuutti voimakas vuoto. Kun vuotokohta on paikallistettu, se voidaan tukkia angiografian avulla.
Transmuraalisen iskemian tai nekroosin merkkejä tulee seurata huolellisesti, sillä ne edellyttävät päivystysleikkausta.
Kapseliendoskopialla voidaan etsiä ohutsuoliperäistä vuodon syytä.

Strate LL, Gralnek IM. ACG Clinical Guideline: Management of Patients With Acute Lower Gastrointestinal Bleeding. Am J Gastroenterol 2016;111(4):459-74 «PMID: 26925883»PubMed