Glomerulonefriitit
Lääkärin käsikirja
29.8.2023 • Viimeisin muutos 29.8.2023
Keskeistä
- Löydöksenä yleensä aina vaihtelevan asteinen hematuria «Verivirtsaisuus»1 ja proteinuria «Proteinuria»2
- Kliinisenä ilmentymänä on usein kohonnut verenpaine ja turvotukset. Kaikkien glomerulonefriittipotilaiden lievästikin kohonnutta verenpainetta on tärkeää hoitaa tehokkaasti.
- Nopeasti etenevässä tautimuodossa (rapidly progressing glomerulonephritis, RPGN) munuaistoiminta heikkenee progressiivisesti päivien tai viikkojen kuluessa. RPGN:n tutkimukset ja hoito on aloitettava kiireellisesti, usein päivystyksellisesti.
- Glomerulonefriittien kliininen kuva on vaihteleva, eikä sen perusteella voi varmuudella päätellä taudin tyyppiä. Taudinkulku vaihtelee myös samaa tautia sairastavilla.
- Glomerulonefriittien luokittelu eri ryhmiin on viime vuosina muuttunut histologiaan perustuvasta luokittelusta enemmän patofysiologiaan perustuvaan.
- Glomerulonefriitin tarkka diagnoosi vaatii lähes aina munuaisbiopsian «Munuaisbiopsia»3.
Patogeneesi
- Munuaisglomerulusten tulehduksellisia sairauksia, jotka johtavat glomerulusten rakenteen ja toiminnan, kuten läpäisevyyden (permeabiliteetin), muutoksiin
- Kehittyvät immunologisten mekanismien pohjalta; taustalla todennäköisesti geneettisesti määräytynyt reaktiotapa (indusoijina omat tai vieraat antigeenit, mikrobit, lääkkeet).
- Primaarisia, munuaisiin rajoittuneita sairauksia tai osa systeemisairautta (SLE, systeemiset vaskuliitit)
- Voivat assosioitua esim. infektioihin, komplementtisysteemin häiriöihin, hematologisiin sairauksiin sekä erilaisiin maligniteetteihin.
Glomerulonefriittien ilmiasut
- Glomerulonefriitit ilmenevät erilaisina kliinisinä oireyhtyminä.
- Nefriittinen taudinkuva
- Nopeasti etenevä glomerulonefriitti
- Nefroottinen oireyhtymä «Nefroottinen oireyhtymä»4
- Oireeton hematuria ja/tai proteinuria
- Munuaisten vajaatoiminta
- Eri glomerulonefriiteillä voi olla samanlainen ilmiasu, ja toisaalta saman glomerulonefriitin ilmiasu voi vaihdella potilaasta toiseen.
- Kliinisenä ilmentymänä on usein kohonnut verenpaine ja nefroosissa turvotukset.
- Nefriittiset ilmiasut ovat akuutteja ja voivat johtaa akuuttiin munuaisten vajaatoimintaan, mutta voivat olla myös lievempioireisia ja itsestään rajoittuvia.
- P-Krea voi olla normaali tai suurentunut ja eGFR vastaavasti normaali tai laskenut.
- Voivat hoitamattomina johtaa krooniseen munuaisten vajaatoimintaan.
- Kroonisina usein oireettomia
- Moniin systeemisairauksiin voi liittyä glomerulonefriittejä, tärkeimpinä SLE «Systeeminen lupus erythematosus (SLE)»5 ja vaskuliitit «Vaskuliitit»6. Systeemisairauksien seurannassa on tärkeää ainakin harvakseltaan ja etenkin tautiaktivaatioiden yhteydessä kontrolloida virtsalöydös.
Akuutti nefriitti tai nopeasti etenevä glomerulonefriitti (rapidly progressing glomerulonephritis, RPGN)
Etiologia
- Infektion tai systeemisairauden aiheuttama tai primaarinen munuaissairaus
- Liittyy usein vaskuliitteihin (granulomatoottinen polyangiitti GPA, mikroskooppinen polyangiitti MPA), SLE:hen tai tyvikalvonefriittiin (Goodpasturen tauti).
- Streptokokkitulehduksen jälkitautina (1–3 viikon kuluttua primaari-infektiosta) ilmenevä akuutti glomerulonefriitti on klassinen postinfektioosi glomerulonefriitti.
- Myös muiden infektioiden yhteydessä/jälkeen voi kehittyä akuutti glomerulonefriitti (endokardiitti, ”sunttinefriitti”, sepsis, virushepatiitit).
- Henoch–Schönleinin purppuranefriitti, IgA-nefropatia ja membranoproliferatiivnen glomerulonefriitti voivat joskus olla nopeasti eteneviä.
Oireet ja löydökset
- Hematuria, usein punasolulieriöitä virtsassa (U-KemSeul, U-Solut; ”nefriittinen sedimentti”), proteinuria (U-AlbKrea, dU-Prot)
- Usein suurentunut P-Krea
- Turvotukset, hypertensio
- Etiologiasta riippuen usein myös yleisoireita (systeemisairauksissa usein lämpöily, väsymys, hengitystieoireet, niveloireet, ihottuma, ruoansulatuskanavan oireet)
- Nopeasti etenevässä glomerulonefriittissä munuaistoiminta heikkenee progressiivisesti päivien tai viikkojen kuluessa.
- Laboratoriotutkimukset voivat auttaa diagnostiikassa.
Hoito ja ennuste
- Etiologian mukainen hoito ja supportiivinen hoito: verenpaineen hoito, munuaisten vajaatoiminnan hoito «Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan hoito»7
- Postinfektioosissa glomerulonefriitissä infektion hoito sekä supportiivinen hoito
- Pitkittyneessä taudinkuvassa joskus glukokortikoidihoito
- Lapsilla ennuste hyvä, aikuisilla voi kroonistua.
- Vaskuliiteissa, SLE-nefriitissä ja tyvikalvonefriitissä immunosuppressiivinen hoito (glukokortikoidi, syklofosfamidi, atsatiopriini, mykofenolaatti, rituksimabi)
- Nopeasti etenevässä glomerulonefriitissä hoidon aloitus on kiireellinen.
- Alkuhoitona usein jättiannos glukokortikoidia i.v.
- Tyvikalvonefriitissä ja vaskuliitissa plasmanvaihto
- Nopeasti etenevässä glomerulonefriitissä riittävän aikaisin aloitettu ja riittävän aggressiivinen immunosuppressiivinen hoito parantaa ennustetta ratkaisevasti.
- Hoito ja seuranta tapahtuvat aktiivisessa tautivaiheessa erikoissairaanhoidossa. Mahdollisen immunosuppressiohoidon päätyttyä stabiilissa remissiotilanteessa seuranta voi siirtyä myös perusterveydenhuoltoon.
Nefroottinen taudinkuva
Etiologia
- Fokaalinen segmentaalinen glomeruloskleroosi (FSGS)
- Tavallisimpia nefroottista oireyhtymää aiheuttavista glomerulonefriiteistä aikuisilla
- Voi olla primaarinen tai sekundaarinen liittyen esim. lihavuuteen tai nefronikatoon.
- Minimal change -glomerulonefriitti (MCN)
- Lasten tavallisin nefroosia aiheuttava glomerulonefriitti, mutta voi esiintyä myös aikuisilla
- Laukaisevana tekijänä erilaiset lääkkeet, infektiot
- Aikuisilla esiintyy joskus paraneoplastisena ilmiönä.
- Membranoottinen glomerulonefriitti (MGN)
- Yleinen nefroosin aiheuttaja aikuisilla
- Voi olla idiopaattinen tai assosioitua muihin sairauksiin (SLE) tai esim. maligniteetteihin.
- Idiopaattisessa taudissa todetaan veressä usein fosfolipaasi-A2-reseptorin vasta-aineita, pienellä osalla THSD7A-vasta-aineita (thrombospondin type-1 domain containing 7A).
- Membranoproliferatiivinen glomerulonefriitti (MPGN)
- Taustalla voivat olla erilaiset infektiot (virushepatiitit, endokardiitti, sunttinefriitti), SLE, komplementtijärjestelmän hankinnaiset tai synnynnäiset häiriöt tai maligniteetit (solidit tuumorit ja hematologiset maligniteetit).
- IgA-nefropatia «IgA-nefropatia»8 voi joskus ilmentyä nefroosin kuvalla.
Oireet ja löydökset
- Turvotukset, painonnousu
- Proteinuria > 3 g/vrk, P-Alb < 30 g/l, usein myös hematuriaa
- Joskus P-Krea:n suureneminen ja hypertensio
- Vaikeaan nefroosiin voi liittyä akuutti munuaisten vajaatoiminta.
- Hyperlipidemia, lisääntynyt laskimotukosriski
Hoito ja ennuste evd
- Antiproteinuurinen ja antihypertensiivinen lääkehoito: ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja «ACE inhibitors and angiotensin II receptor blockers lower urinary protein excretion and are renoprotective.»A
- Turvotusten oireenmukainen hoito: suolarajoitus, diureetit
- Hyperlipidemian hoito, tromboosiprofylaksin harkinta
- Etiologian mukainen immunomoduloiva hoito
- Pitkäaikaisennuste on minimal change -glomerulonefriitissä hyvä. Muissa glomerulonefriiteissä ennuste määräytyy sen mukaan, miten hyvin proteinuria saadaan hallintaan.
- Alkuvaiheen hoito immunosuppressiolla sekä seuranta tapahtuvat erikoissairaanhoidossa. Stabiilissa tilanteessa seuranta voi joskus siirtyä myös perusterveydenhuoltoon.
Hematuria–proteinuria-taudinkuva
Etiologia
- Voi olla primaarinen tai liittyä systeemisairauksiin.
- IgA-nefropatia «IgA-nefropatia»8 on tavallisin primaarinen hematuriaa ja proteinuriaa aiheuttava glomerulonefriitti.
- Myös membranoosi glomerulonefriitti, membranoproliferatiivinen glomerulonefriitti ja sekundaarinen fokaalinen segmentaalinen glomeruloskleroosi, munuaisiin rajoittunut ANCA-vaskuliitti ja SLE voivat joskus ilmentyä hematuriana ja proteinuriana.
Oireet ja löydökset
- Usein oireeton, sattumalöydös
- Hematuria (U-KemSeul, U-Solut) ja/tai proteinuria < 3 g/vrk
- IgA:ssa esiintyy joskus makrohematuriajaksoja infektioiden yhteydessä.
- P-Krea normaali tai suurentunut
- Hypertensio
- Diagnostiikassa voivat auttaa samat laboratoriokokeet, jotka on mainittu RPGN:n yhteydessä.
Läheteindikaatiot
- Perusterveydenhuollossa voidaan yleensä seurata seuraavia:
- Isoloitu mikrohematuria (normaali kreatiniini eikä proteinuriaa) ilman perustaudin epäilyä. Ei vaadi munuaisbiopsiaa, seuranta 1–2 v:n välein ja lähete, mikäli tilanne muuttuu.
- Isoloitu vähäinen (< 1 g/vrk) proteinuria ilman epäilyä systeemitaudista. Seuranta vuosittain ja lähete, mikäli tilanne muuttuu. Nuorilla potilailla (< 30 v) herkästi kuitenkin konsultaatio.
- Kiireetön lähete
- Hematuria, proteinuria ja normaali tai stabiili kreatiniini
- Kiireellinen lähete
- Vähitellen suureneva kreatiniini
- Nefroottistasoinen proteinuria (> 3 g/vrk) ja runsaat turvotukset
- SLE-tai vaskuliittiepäily
- Päivystyslähete
- Vaikea munuaisten vajaatoiminta tai RPGN-epäily
- Erittäin runsaat turvotukset ja oliguria nefroosissa
Kirjallisuutta
- Ghaddar M, Barratt J, Barbour SJ. An update on corticosteroid treatment for IgA nephropathy. Curr Opin Nephrol Hypertens 2023;32(3):263-270. «PMID: 36866805»PubMed
- Sethi S, De Vriese AS, Fervenza FC. Acute glomerulonephritis. Lancet 2022;399(10335):1646-1663. «PMID: 35461559»PubMed
- The EMPA-KIDNEY Collaborative Group, Herrington WG, Staplin N ym. Empagliflozin in Patients with Chronic Kidney Disease. N Engl J Med 2023;388(2):117-127. «PMID: 36331190»PubMed
- KDIGO Clinical Practice Guideline for Glomerular Diseases Diseases-Glomerular-Diseases-Guideline-2021 1