Kuppa

Keskeistä

• Kuppaepäily varmistetaan serologisin tutkimuksin, ja potilas hoidetaan tehokkaimmalla käytettävissä olevalla mikrobilääkkeellä.
• Kuppa on yleisvaarallinen tartuntatauti, jonka hoito ja tartunnan jäljitys on syytä keskittää sukupuolitautien poliklinikoille tai muille erikoisosaajille.

Etiologia ja tartunta

• Aiheuttaja on Treponema pallidum -bakteeri.
• Tarttuu herkästi seksiteitse ja myös äidistä sikiöön.
• Tarttuvuus on suuri (30–60 %) primaari- ja sekundaarivaiheessa.
• Hoitamaton kuppa on tartuttava n. 2 v:n ajan.
• Äidin hoitamaton kuppa voi tarttua sikiöön taudin kaikissa vaiheissa.

Epidemiologia

• Vuosittain todetaan n. 400 tartuntaa, joista n. puolet saadaan Suomessa.
• Kuppatartunnat miehillä, joilla on seksiä miesten kanssa, ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina.
• Raskaudenaikaisessa infektioseulonnassa todetaan positiivisia löydöksiä, joista valtaosa on aiemmin hoidetun taudin serologisia arpia tai latentteja infektioita äideillä, jotka tulevat maista, joissa kupan esiintyvyys on korkea.

Taudinkuva

• Oireeton itämisvaihe kestää 3–4 viikkoa, jonka jälkeen ⅔ potilaista saa näkyviä oireita.

1. Primaarioireet (paikallinen infektio)
   • Kova aristamaton haava (kuva «»1) genitaaleissa, joskus myös peräsuolessa tai suussa
   • Paikallinen aristamaton imurauhassuurentuma
   • Ensihaava paranee 3–6 viikossa.
   • Serologiset tutkimukset voivat alkuvaiheessa olla negatiiviset.
2. Sekundaarioireet 6–8 viikkoa tartunnasta (yleisinfektio)
   • Yleisoireita, kuten huonovointisuutta, lämpöilyä sekä suurentuneita imurauhasia
   • Roseola-ihottuma (kuva «»2), joka muistuttaa laaja-alaista virus- tai lääkeaine-eksanteemaa
   • Syfilidit eli erilliset papularykelmät kämmenissä ja jalkaterissä (kuva «»3) tai hajakylvönä vartalolla. Voivat olla suurikokoisia (condylomata lata) peräaukon ympärillä tai nekroottisesti haavautuvia, jos immuunivaste on huono (esim. HIV).
   • Hiustenlähtöä (alopecia syphilitica) läiskittäisesti osalla potilaista
3. Latenssivaiheessa potilas on usein oireeton tai ajoittain voi esiintyä roseolaa ja syfilidejä.
4. Myöhäisoireita ilmaantuu n. kolmasosalle hoitamattomista potilaista 10–30 v:n kuluttua. Tärkeimpiä ovat neurologiset (atyyppinen psykoosi, dementia paralytica) ja vaskulaariset oireet (aortta-aneurysma, läppävika).

Erotusdiagnostiikka

• Primaarivaiheen kuppa
  • Sukuelinherpes «Sukuelinherpes (herpes genitalis)»1. Itämisaika primaariherpeksessä on lyhyt, haavaumia on useampia rykelmässä ja ne ovat kivuliaita. Imurauhassuurentuma on pienempi ja aristava.
  • Infektoituneet yhdyntä- ja muut traumat
  • Sankkerit «Harvinaiset seksitaudit: sankkerit»2, jos tartunta on saatu ulkomailta miesten välisessä seksissä
• Sekundaarivaiheen kuppa
  • Roseola muistuttaa punatäplähilseilyä (pityriasis rosea «Punatäplähilseily (pityriasis rosea)»3) sekä lääke- «Lääkeyliherkkyys»4 ja rokkoihottumia «Eksanteema (rokkomainen ihottuma)»5 «Tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko (MPR-taudit)»6.
  • Syfilidit muistuttavat papulaista punajäkälää, psoriaasia, syyhyä sekä infektioekseemaa jaloissa (mm. silsat). Condylomata lata muistuttaa kondyloomaa «Papilloomavirusinfektio»7.

Diagnoosi

• Kliininen kuva
• Serologia
  • Treponema pallidum -vasta-aineet (S-TrpaAb) on ensisijainen seulontatesti. Entsyymi-immunologinen testi on spesifi ja herkkä.
    • Tulee positiiviseksi n. 3–4 viikossa tartunnasta.
    • Löytää kupan vasta-aineita myös sellaisissa aiemmin hoidetuissa tai latenteissa kuppatapauksissa, joissa kardiolipiinikoe jää negatiiviseksi.
    • Muista aina kysyä, onko potilaalta aiemmin hoidettu kuppa.
    • Jää positiiviseksi hoidon jälkeen eikä voida käyttää seulontatestinä henkilöillä, joilta on aiemmin hoidettu kuppa. Tällöin seulontatestinä käytetään kardiolipiinitestiä.
    • Kardiolipiinitesti tulee positiiviseksi n. 3–4 viikkoa tartunnasta. Matala titteri voi viitata serologiseen arpeen aiemmin hoidetusta tai latenttivaiheen kupasta.
    • TPHA-koetta (Treponema pallidum -hemagglutinaatio) käytetään kardiolipiinitestin varmistustestinä.
      • Muuttuu positiiviseksi hieman myöhemmin kuin kardiolipiinitesti.
      • Spesifinen (lähes 100 %)
  • FTA-abs-koe on spesifinen kuppatesti, jota käytetään erityistapauksissa (neurosyfilis, vastasyntyneen kuppaepäily), koska se paljastaa myös IgM-luokan vasta-aineet.
• Nukleiinihapon osoitusmenetelmiä ei Suomessa ole saatavissa.

Hoito evd

• Bentsatiinipenisilliini 2.4 milj. yksikköä kerta-annoksena (primaari- ja sekundaarikuppa) tai pistos kerran viikossa 3 viikon ajan (latentti kuppa) «Benzathine and procain penicillin and ceftriaxone are effective for early syphilis.»A
• Neurosyfilis hoidetaan i.v.-penisilliinillä.
• Penisilliiniyliherkille vaihtoehtona ovat keftriaksoni-pistokset (1 g/vrk, 10–21 vrk) «Benzathine and procain penicillin and ceftriaxone are effective for early syphilis.»A.

Seuranta ja tartunnanjäljitys

• Kardiolipiinikoe kontrolloidaan 1, 3, 6 ja tarvittaessa 12 kk:n kuluttua hoidosta. Primaarivaiheen tartunnassa kardiolipiini muuttuu useimmiten negatiiviseksi, muissa tuoreissa tartunnoissa titteri laskee vähintään 2 laimennosta merkkinä onnistuneesta hoidosta.
• Kaikki tartunnalle altistuneet kumppanit seulotaan S-TrpaAb-kokeella, ja negatiivinen testitulos varmistetaan vielä 2–3 kk:n kuluttua.
• Ohjeet sähköisestä ilmoituksesta ks. THL:n sivu «https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/seurantajarjestelmat-ja-rekisterit/tartuntatautirekisteri/laakarin-tartuntatauti-ilmoitus-ja-tartuntatautiepaily»1