Ihotautidiagnoosi ensisilmäyksellä

Hilsettä vauvan päässä

• Erittäin yleinen, usein fysiologinen vaiva. Erotusdiagnoosina on atooppisen ihottuman «Lapsen atooppinen ihottuma: taudinkuvat, tutkiminen ja hoito»1 seborrooinen muoto. Atooppisen ihottuman diagnoosia ei kannata tehdä liian kevyesti.

Hilsettä aikuisen päässä

• Joka kolmas suomalainen on seborrooikko «Seborrooinen ekseema (tali-ihottuma) aikuisella»2, jolla on diffuusia hilsettä hiuspohjassa, eniten ohimoilla (kuvat «»1 «»2 «»3). Nuoren aikuisen atooppinen ihottuma on lähes samanlainen, mutta ihottumaa on yleensä myös muilla tyyppialueilla. Tarkka erotusdiagnoosi ei ole välttämätön, sillä hoito on sama.
• Psoriaasissa «Psoriaasi»3 (kuva «»4) läiskät ovat tarkkarajaisia ja hilse paksumpaa.
• Neurodermatitis nuchae (kuva «»5) voi olla atopian merkki.
• Hiuspohjan silsa «Ihon ja kynsien sieni-infektiot»4 on harvinainen. Ihottumakohdassa hiukset ovat harventuneet ja katkeilleet. Sieniviljely voidaan ottaa epäilyttävissä tapauksissa.
• Tumman ihotyypin potilailla, varsinkin lapsilla (esim. maahanmuuttajat) hiuspohjan silsa on yleisempi.

Ekseema silmien seudussa

• Kyseessä on yleensä atooppinen ihottuma «Lapsen atooppinen ihottuma: taudinkuvat, tutkiminen ja hoito»1 (kuva «»6), harvemmin seborrooinen ekseema ja vieläkin harvemmin allerginen kosketusihottuma. Ks. «Silmäluomien hyvänlaatuiset iho-ongelmat»5.

Suupielen tulehdus (cheilitis angularis)

• Yleensä taustalla on hautumisen aiheuttama ärsytysihottuma. Usein potilailla on myös atooppinen ekseema.
• Ikäihmisellä voi viitata huonosti istuvaan hammasproteesiin ja liian syvään purentaan (kuva «»7).
• Harvinaisempia altistavia tekijöitä ovat immuunivajavuustilat ja diabetes sekä raudan-, folaatin- tai B₁₂-vitamiinin puute. Ks. myös «Suupielten haavaumat»6.

Kuiva huulitulehdus (cheilitis sicca)

• Atopian merkki
• Potilas on lapsi ja ainakin osittain suuhengittäjä.
• Ruoka-allergiaakin saattaa olla.

Muita kasvojen ihottumia

• Ks. «Kasvoihottumat»7.
• Muista erottaa akne «Akne»8 ja ruusufinni «Ruusufinni»9 (näppylät vallitsevat kliinistä kuvaa) ekseemataudeista (läiskäistä punoitusta ja hilseilyä).
• Tarve itsensä vahingoittamiseen voi näkyä myös kasvoissa (kuva «»8).

Ekseema kämmenissä

• Ks. «Käsi-ihottuma»10.
• Nuoren potilaan symmetrinen kämmenekseema on ärsytysihottumaa tai atooppista ihottumaa.
• Aikuisella se on yleensä ärsytysihottumaa tai etiologialtaan tuntematonta kroonista ekseemaa (kuva «»9), harvoin allergista kosketusihottumaa.
• Monet ammattitaudit ilmenevät vain käsiekseemana – selvitä potilaan työ.
• Vaikea krooninen käsiekseema (sisäsyntyinen käsiekseema) voi joskus olla merkki alkoholin suurkäytöstä. Myös tupakointi voi pahentaa sitä (kuva «»10).
• Toispuolinen kämmenekseema on usein silsa (kuva «»11). Ota sieniviljely.
• Nummulaariekseema «Läiskäekseema (eczema nummulare)»11 voi oireilla myös käsissä (kuva «»12).

Sormenpäiden dermatiitti

• Sormien päät hilseilevät ja halkeilevat (kuva «»13).
• Kyseessä on yleensä kroonisen ekseeman alamuoto (sisäsyntyinen käsiekseema), jota nähdään enemmän vanhemmilla naisilla. Tauti on usein krooninen ja sitkeä. Syy on tuntematon.
• Psoriaasi voi esiintyä vain sormenpäissä.

Myksoidi kysta

• Myksoidi kysta on ganglio sormen tai varpaan kärkijäsenen (DIP-nivel) alueella (kuvat «»14 «»15 «»16 «»17). Se liittyy usein nivelrikkoon.
• Oirehtiva myksoidikysta voidaan hoitaa leikkauksella käsikirurgin toimesta.

Kämmenten ja jalkapohjien läiskäinen hyperkeratoosi

• Kyseessä on yleensä kroonisen käsiekseeman alamuoto (sisäsyntyinen käsiekseema), jonka syy on tuntematon. Nähdään yleensä vanhemmassa aikuisiässä ja voi esiintyä suvuittain.
• Erotusdiagnoosina voi olla psoriaasi (kuva «»18), joskus myös allerginen kosketusihottuma.

Ihottuma nivustaipeessa

• Ks. «Nivus- ja genitaalialueen iho-ongelmat»12.
• Seborrooinen ihottuma (kuva «»19) ja miesten nivussilsa (kuva «»20) ovat yleisimmät tämän alueen taudeista. .Lisäksi diabetekseen tai liikalihavuuteen liittyvä hautuma (intertrigo) on yleinen. Myös psoriaasi voi oireilla nivustaipeissa (taivepsoriaasi; kuva «»21), mutta sitä on yleensä myös muilla ihoalueilla.

Balaniitti

• Ks. «Aikuisen balaniitti, balanopostiitti ja parafimoosi»13.
• On usein seborrooista ihottumaa (kuva «»22). Vilkaise päänahkaa ja muita seborrooisia alueita.
• Voi olla liiallisen pesun ja saippuan aiheuttamaa ärsytysihottumaa.
• Balanitis circinata (kuva «»23) on Reiterin oireyhtymään kuuluva ihomuutos ja voi peittyä muun tulehduksen alle.
• Psoriaasi ja punajäkälä (kuva «»24) ilmenevät tarkkarajaisina, pitkään kestävinä, lievästi infiltroituneina läiskinä.

Ekseema pakaravaossa

• Melkein aina seborrooista ihottumaa
• On voinut kehittyä neurodermatiitin asteelle (kuva «»25).
• Taivepsoriaasi on lähes ekseeman näköinen (kuva «»26).

Kutiava läiskä sääressä

• Ks. «Sääri-ihottuma»14.
• Tavallisesti neurodermatitis circumscripta (kuvat «»27 «»28) tai nummulaariekseema (kuvat «»29 «»30)
• Paksu ja sinipunainen läiskä voi olla kroonista, hypertrofista punajäkälää (kuva «»31).

Ihottuma jalkapohjassa

• Hilseily ja halkeamat lapsen päkiöissä ja varpaiden alla ovat yleensä atooppista ihottumaa (kuvat «»32 «»33).
• Silsa alle 15-vuotiaan jalassa on harvinaisuus. Aikuisilla sieni hakeutuu varpaiden alle ja väleihin (kuvat «»34 «»35).
  • Tossumainen hilseily aikuisen jalkapohjassa voi olla mokkasiinisilsaa (kuva «»36). Ota sieniviljely!
  • Ihottuman sijainti vain toisessa jalkapohjassa lisää sienitaudin todennäköisyyttä.
• Syyliä «Syylät (verruca vulgaris)»15 (kuva «»37) on kahdenlaisia – tavallisia yksittäisiä, känsää muodostavia ja sen vuoksi kivuliaita syyliä sekä mattomaisia ns. mosaiikkisyyliä, jotka ovat 2–3 mm:n läpimittaisia, ja niitä on yleensä runsaasti ryhmässä, harvemmin hajakylvönä.
• Jalkapohjien ihottuma voi saada alkunsa pelkästä hiestä ja hautumisesta (kuva «»38).
• Ikäihmisillä on usein fysiologista hilseilyä ja ihon paksuuntumista (hyperkeratooseja). Yleisiä ovat myös krooninen ekseema ja känsät.

Nokkosihottuma

• Ks. «Nokkosihottumat (urtikariat)»16; kuva «»39.
• Paukamien tulee hävitä välillä tai ainakin vaihtaa paikkaa alle vuorokaudessa.
• Jos paukama pysyy yli 24 tuntia samassa paikassa, kyseessä ei yleensä ole nokkosihottuma.
• Laukaisevia tekijöitä voivat olla infektiot, lääkkeet tai allergiat. Pitkittyvässä nokkosihottumassa kyseessä on yleensä tuntemattomasta syystä johtuva spontaani nokkosihottuma tai fysikaalinen nokkosihottuma.

Ihokasvaimet ja luomet

• Suurin osa yleislääkärin näkemistä ihokasvaimista on hyvänlaatuisia.
• Diagnoosia ei aina pysty varmasti tekemään pelkän kliinisen kuvan perusteella.
• Diagnoosin varmistaa ihokoepala, jonka voi ottaa lähes mistä tahansa ihomuutoksesta
• Koepalan oton tarve perustuu usein kasvaimen tai luomen muuttumiseen, lääkärin riskiarvioon ja potilaan toiveisiin.
• Ks. myös «Tyvisolusyöpä (basaliooma)»17 «Melanooma»18.

Kuvat