Takaisin Tulosta

Allerginen kosketusihottuma

Lääkärin käsikirja
22.3.2024 • Viimeisin muutos 22.3.2024
Alexander Salava

Keskeistä

  • Allergista kosketusihottumaa ei kliinisen kuvan perusteella usein pysty erottamaan muista ekseemoista.
  • Epäily herää usein sijainnin (kädet), huonon hoitovasteen (lehahtelu, paranee altistuksen välttämisellä) sekä allergeenialtisuksen (riskiammatti) perusteella.
  • Diagnoosin kulmakivet ovat kliinisesti todettu ekseema, kosketusallergia ja ajallinen altistusyhteys kyseiselle allergeenille.
  • Muista allergisen kosketusekseeman mahdollisuus, jos ekseema ei parane asianmukaisesta hoidosta huolimatta.

Etiologia

  • Viivästynyt soluvälitteinen allergia (ihokosketusallergia)
  • Usein tarvitaan pitkäaikainen altistuminen.
  • Tavallisimpia aiheuttajia ovat nikkeli (kuva «»1) sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden sisältämät hajusteet ja säilöntäaineet.
  • Muita aiheuttajia ovat kumin kemikaalit, muovien ja liimojen aineosat (kuva «»2), kromi- ja kobolttiyhdisteet sekä ihonhoitotuotteiden aineosat.
  • Myös kasvit voivat aiheuttaa allergista kosketusihottumaa (esim. huone-esikko) (kuva «»10) tai valoihottumaa (fytofotodermatiitti) «Valo- ja valolääkeihottumat»1 (kuva «»11).

Oireet

  • Alkavat yleensä kosketuskohdasta, mutta voivat levitä laajemmalle (kuvat «»3 «»4) toisin kuin ärsytysihottuma, joka ilmenee vain niillä ihoalueilla, joilla ärsytystä on ollut.
  • Oireet uusiutuvat 1–2 vrk:n kuluessa uuden altistuksen alkaessa ja häviävät vähitellen altistuksen päätyttyä.
  • On tärkeää arvioida mahdollisten kosketusallergeenien ja ekseeman ajallista yhteyttä.
    • Paraneeko lomalla?
    • Pahentaako jokin tekijä töissä tai vapaa-ajalla ekseemaa?

Diagnoosi

  • Allergista kosketusihottumaa tulisi epäillä ihottuman sijaintipaikan perusteella erityisesti, kun ihottuma sijaitsee
    • käsissä ja ranteissa (metalli, nahka, työvälineet, kemikaalit; kuva «»2).
    • kainaloiden seudussa (deodorantit)
  • Allergista ekseema voi kuitenkin esiintyä missä vain iholla, esim.
    • kasvoilla (kuvat «»5 «»6) ja kaulalla (kuva «»7; hoitoaineet, kosmetiikka)
    • vyötärössä (kumi, metalli; kuvat «»1 «»8)
    • pakaravaossa (pukamavoiteet ja peräpuikot)
    • reisissä tai säärissä (sukat, kumisaappaat, säärihaavojen hoitoaineet)
    • jaloissa (metallit, kumi, nahka, värit, kontaktiliima, kromi, sienilääkkeet).

Tutkimukset

  • Jos allergeeni on anamneesin perusteella selvä, esim. nikkeli, ei yleensä tarvita epikutaanikokeita.
  • Ihokosketusallergiaa ja allergista kosketusihottumaa tutkitaan epikutaanikokeilla (lapputestit «Ihotautien ja allergologian diagnostiset kokeet»2), jotka osoittavat herkistymisen allergeenille.
  • Testit suorittaa ja tulkitsee ihotautilääkäri.
  • Positiivinen testitulos ei kuitenkaan aina todista syy-yhteyttä potilaan ekseemaan.
    • Esimerkiksi atooppista ekseemaa «Atooppinen ekseema aikuisella»3 sairastavilla potilailla todetaan muita useammin kosketusallergioita, jotka eivät kuitenkaan selitä itse atooppista ekseemaa (sisäsyntyinen ja taudinkulultaan vaihteleva).

Hoito evd

  • Allergeenin välttäminen tai poistaminen (suojaimet, työssä käytettävien aineiden tai työtapojen vaihtaminen, työn vaihtaminen) on ensisijaista.
  • Paikalliset glukokortikoidivoiteet
  • Kroonisissa ja vaikeissa tapauksissa ekseematautien systeemihoitoja ihotautien erikoislääkärin harkinnan mukaan

Paikallishoito

  • Hoito käsien allergisessa kosketusihottumassa: ks. «Käsi-ihottuma»4.
  • Keskivahvat tai vahvat glukokortikoidivoiteet 1–2 kertaa päivässä, kunnes iho on terve, vaikeusasteen mukaan 2–6 viikon ajan. Järjestetään seurantakäynti, ellei ihottuma ole parantunut.
  • Monet potilaat hyötyvät ylläpitohoidosta sen jälkeen, kun ekseematilanne on saatu rauhoitettua, esim. glukokortikoidivoiteella 1–2 × viikossa 1–2 kk:n jaksoina.
  • Akuutissa rakkulaisessa ekseemassa auttavat usein kylvetykset tai kosteat kääreet (10–20 min 2–3 kertaa päivässä).

Sisäinen hoito

  • Vaikeaan ja leviävään allergiseen kosketusihottumaan voidaan käyttää lyhyttä sisäistä glukokortikoidikuuria, esim. prednisoloni 20–40 mg 1 × 1 yhteensä 1–2 viikon ajan.
  • Mikrobilääkehoitoa tarvitaan erittäin harvoin allergisessa ekseemassa, eikä se korvaa paikallishoitoa. Jos ekseema on selvästi infektoitunut (kuva «»9), mikrobilääke voi olla tarpeen (kefaleksiini 500 mg 1 × 3, hoitoaika 7–10 päivää).
  • Asianmukainen paikallishoito (glukokortikoidivoiteet) sisäisen lääkehoidon rinnalla on olennaista.

Välitön kosketusihottuma

  • Perustuu, toisin kuin allerginen ekseema (viivästynyt allergia), välittömään IgE-välitteiseen allergiaan.
    • Ihoreaktio ilmenee yleensä melko nopeasti altistuksen jälkeen.
  • Kosketusurtikaria ja proteiinikosketusihottuma
  • Punoitusta, kutinaa ja/tai nokkospaukamia ilmaantuu välittömästi (alle 30 min:ssa) allergeenin kosketuskohdassa. Syitä ovat esim. luonnonkumi (lateksi), kissa tai koira (hilse tai karvat), juurekset, vihannekset.
  • Selvästi harvinaisempi kuin allerginen kosketusekseema, voi kuitenkin kroonistuessaan muistuttaa ulkonäöltään ekseemaa.

Konsultaatio

  • Ihotautilääkärin konsultaatio erityisen vaikeissa ja laajoissa ekseemoissa sekä ihottuman kroonistuessa
  • Epikutaanikokeiden suoritus ja diagnoosin varmistus
  • Työperäisen allergisen ekseeman tai käsiekseeman epäily

Kuvat

Kirjallisuutta

  1. Brar KK. A review of contact dermatitis. Ann Allergy Asthma Immunol 2021;126(1):32-39. «PMID: 33091591»PubMed
  2. Tam I, Yu J. Allergic Contact Dermatitis in Children: Recommendations for Patch Testing. Curr Allergy Asthma Rep 2020;20(9):41. «PMID: 32548648»PubMed
  3. Chu C, Marks JG Jr, Flamm A. Occupational Contact Dermatitis: Common Occupational Allergens. Dermatol Clin 2020;38(3):339-349.® «PMID: 32475512»PubMed
  4. Johansen JD, Aalto-Korte K, Agner T ym. European Society of Contact Dermatitis guideline for diagnostic patch testing - recommendations on best practice. Contact Dermatitis 2015;73(4):195-221. «PMID: 26179009»PubMed
  5. Fonacier L, Bernstein DI, Pacheco K ym. Contact dermatitis: a practice parameter-update 2015. J Allergy Clin Immunol Pract 2015;3(3 Suppl):S1-39. «PMID: 25965350»PubMed
  6. Boonstra MB, Christoffers WA, Coenraads PJ ym. Patch test results of hand eczema patients: relation to clinical types. J Eur Acad Dermatol Venereol 2015;29(5):940-7. «PMID: 25220568»PubMed
  7. Johnston GA, Exton LS, Mohd Mustapa MF ym. British Association of Dermatologists' guidelines for the management of contact dermatitis 2017. Br J Dermatol 2017;176(2):317-329. «PMID: 28244094»PubMed
  8. Bepko J, Mansalis K. Common Occupational Disorders: Asthma, COPD, Dermatitis, and Musculoskeletal Disorders. Am Fam Physician 2016;93(12):1000-6. «PMID: 27304769»PubMed