Suunympärysihottuma (dermatitis perioralis)
Lääkärin käsikirja
14.8.2024 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Keskeistä
- Tuntemattoman tekijän aiheuttama useimmiten naisilla esiintyvä kasvojen näppyläinen tauti
- Kosmetiikkavoiteita ja kasvojen iholle käytettyjä paikallisglukokortikoideja on epäilty syyllisiksi.
- Lievät oireet voi hoitaa paikallishoidoilla. Systeemilääkkeenä käytetään ensisijaisesti tetrasykliiniryhmän mikrobilääkkeitä.
Taudinkuva
- Pienet punoittavat, nuppineulan pään kokoiset papulat, yksittäiset minimärkänäppylät (kuvat «»1 «»2 «»3 «»4)
- Komedoja, arpia tai teleangiektasioita ei esiinny.
- Nähdään enemmän nuorilla tai keski-ikäisillä aikuisilla naisilla.
- Nenän (kuva «»5) tai suun ympäristössä, mutta joskus myös silmien ympärillä (”periokulaaridermatiitti”; kuvat «»6 «»7 «»8 «»9)
- Tyyppipaikat ovat suunympärys, leukakulmat, sierainten aluset, nasolabiaalipoimut, silmien lateraalikulmat
- Jättää tyypillisesti huulenreunan (vermillion) ja ihottuman väliin terveen alueen.
- Voi esiintyä myös läiskäistä punoitusta ja lievää hilseilyä, ihonvärisiä papuloita ja isompia kyhmyjä (etenkin tummemmilla ihotyypeillä), granulomatoottinen perioraalidermatiitti
- Monilla potilailla löytyy laukaisevia tai pahentavia tekijöitä: glukokortikoidivoiteet (myös muita ihoalueita hoidettaessa, käsien välityksellä), nenäglukokortikoidit, systeemiset glukokortikoidit (myös inhaloitavat), runsas kosmetiikan käyttö, rasvaiset paikallishoidot kasvoilla, aurinkosuojavoiteet, hormonaaliset muutokset naisilla (esim. ehkäisyvalmisteet)
- Tautia esiintyy enemmän potilailla, joilla on atooppinen ekseema.
Tutkimukset
- Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan.
- Muita tutkimuksia ei yleensä tarvita.
Erotusdiagnoosit
- Akne (komedoja otsassa, poskissa ja leuassa, eivät painotu niin selkeästi suun ja silmien ympärille, esiintymishuippu nuoruudessa)
- Märkänäppyläinen ruusufinni (papulopustuloita poskien kuperilla pinnoilla, teleangiektasioita, esiintymishuippu vanhemmilla potilailla)
- Follikuliitit (yleensä parran alueella; yksittäisiä follikuliitteja)
- Seborrooinen ekseema (ekseematauti, punoitusta ja hilseilyä, harvoin näppyläinen)
- Atooppinen ekseema (ekseematauti, yleensä ekseemaa myös silmäluomissa ja huulien alueella; ei tervettä aluetta huulireunan ja ekseeman välillä)
- Allerginen kosketusekseema (voi olla näppyläinen, vahvasti kutiseva; yhteys allergeenialtistukseen, esim. huulirasva)
- Kasvojen silsa (harvinainen, voi esiintyä näppyläisenä tai märkänäppyläisenä; yleensä hilseilevää, tarkkarajaista punoitusta, epäsymmetrinen)
Hoito
- Pyritään välttämään tai vähentämään laukaisevia tekijöitä.
- Hellävarainen pesu, miedot pesunesteet ja kevyet perusvoiteet
- Kosmetiikan ja ihonhoitotuotteiden käytön vähentäminen voi auttaa.
- Jos potilaalla on käytössä kasvojen alueella paikallinen glukokortikoidivoide, se lopetetaan asteittain, jos mahdollista. Liian nopea lopetus voi aiheuttaa oireiden vaikeutumisen.
- Lievissä tapauksissa paikallishoito voi riittää (vaste tulee hitaasti 1–2 kk:n sisällä; hoitoaika yleensä joitakin kuukausia).
- Metronidatsoli, 0.75 %:n emulsiovoide tai -geeli tai 1 %:n emulsiovoide 1–2 kertaa päivässä
- Ivermektiini, 1 %:n emulsiovoide kerran päivässä iltaisin
- Pimekrolimuusi, 1 %:n emulsiovoide 1–2 kertaa päivässä
- Myös 0.03 %:n tai 0.1 %:n takrolimuusi-voidetta on käytetty (voi olla voidepohjakoostumuksensa vuoksi sopimaton joillekin potilaille)
- Atselaiinihappo, 20 %:n emulsiovoide tai 15 %:n geeli 2 kertaa päivässä
- Systeemilääkkeenä käytetään ensisijaisesti tetrasykliiniryhmän mikrobilääkkeitä. Hoitoajat vaihtelevat 4 ja 16 viikon välillä; yleensä 4–8 viikon hoito on riittävä.
- Jos tetrasykliinit eivät käy, vaihtoehtona on käytetty makrolidiryhmän mikrobilääkkeitä, esim. atsitromysiini 500 mg × 1 kolmena päivänä viikossa tai erytromysiini 250–500 mg × 1–2 (erityislupavalmiste); hoitoaika kuten yllä.
Konsultaatio
- Ihotautilääkärin konsultaatio vaikeissa tai hoitoresistenteissä tapauksissa
- Hoitona on käytetty mm. pieniannoksista isotretinoiinia.
Kirjallisuutta
- Gray NA, Tod B, Rohwer A, ym. Pharmacological interventions for periorificial (perioral) dermatitis in children and adults: a systematic review. J Eur Acad Dermatol Venereol 2022;36(3):380-390 «PMID: 34779023»PubMed
- Searle T, Ali FR, Al-Niaimi F. Perioral dermatitis: Diagnosis, proposed etiologies, and management. J Cosmet Dermatol 2021;20(12):3839-3848 «PMID: 33751778»PubMed
- Ollech A, Yousif R, Kruse L, ym. Topical calcineurin inhibitors for pediatric periorificial dermatitis. J Am Acad Dermatol 2020;82(6):1409-1414 «PMID: 32032693»PubMed
- Goel NS, Burkhart CN, Morrell DS. Pediatric periorificial dermatitis: clinical course and treatment outcomes in 222 patients. Pediatr Dermatol 2015;32(3):333-6 «PMID: 25847356»PubMed
- Tempark T, Shwayder TA. Perioral dermatitis: a review of the condition with special attention to treatment options. Am J Clin Dermatol 2014;15(2):101-13. «PMID: 24623018»PubMed
- Schwarz T, Kreiselmaier I, Bieber T ym. A randomized, double-blind, vehicle-controlled study of 1% pimecrolimus cream in adult patients with perioral dermatitis. J Am Acad Dermatol 2008;59(1):34-40. «PMID: 18462835»PubMed