Takaisin Tulosta

Kynnenvierustulehdus ja sisäänkasvanut varpaankynsi

Lääkärin käsikirja
30.1.2025 • Viimeisin muutos 30.1.2025
Alexander Salava

Keskeistä

  • Akuutissa kynsivallin tulehduksessa riittää yleensä paiseen avaus ilman sisäistä mikrobilääkettä.
  • Kroonisessa kynsivallintulehduksessa tautia ylläpitää usein märkätyö.
  • Sisäänkasvanut varpaankynsi voidaan lievissä tapauksissa hoitaa konservatiivisilla menetelmillä. Vaikeahoitoisemmilla potilailla tarvitaan usein kynnen reunan leikkausta.

Etiologia

  • Akuutti kynsivallintulehdus
    • Voi ilmetä akuuttina kivuliaana paiseena kynsivallin alueella tai kroonistua, jolloin kynsinauha puuttuu ja koko kynsivalli punoittaa ja voi hilseillä.
    • Akuutin tulehduksen käynnistää pieni haavauma (esim. kynsivallin pureminen tai manikyyri) tai sisään kasvanut kynnenreuna.
    • Tavallisin aiheuttaja on Staphylococcus aureus.
  • Krooninen kynsivallintulehdus (kuva «»1)
    • Etiologia on monitekijäinen, eikä pelkkä infektio selitä sitä.
    • Voi aiheuttaa kynnen kasvun pysähtymisen ja kynsilevy voi myös osittain irrota (kuvat «»2 «»3)
    • Vaivaa tavataan erityisesti märkätyössä. Kynsivallin alta otetussa näytteessä voi kasvaa Candida albicans ja samanaikaisesti bakteereita, kuten S. aureus, pseudomonas tai E. coli, joiden kliininen merkitys on ristiriitainen.

Hoito

Akuutti tulehdus

  • Akuutissa vaiheessa absessi avataan paikallispuudutuksessa sormen akselin suuntaisella viillolla (veitsenterä esim. nro 11).
  • Tulehtunut nekroottinen kudos poistetaan huolellisesti kauhalla ja onkalo huuhdotaan esim. keittosuolaliuoksella.
  • Sormea tai varvasta kylvetetään 2–3 kertaa päivässä muutaman vuorokauden ajan (esim. Betadine® liuos, kaliumpermanganaattikylvetys tai antiseptinen saippua tai pesuneste tai pelkkä lämmin vesi 10–15 min).
  • Jos syynä on sisään kasvanut varpaankynsi (kuvat «»4 «»5), reunan leikkaus ja fenolisaatio riittää usein hoidoksi.
  • Lievissä tapauksissa riittää kylvettelyn lisäksi antimikrobinen voide.
  • Vaikeammissa tapauksissa voi systeeminen mikrobilääkehoito olla tarpeen: flukloksasilliini 750–1 000 mg × 3 tai kefaleksiini 500 mg 1 × 3. Hoitoaika on yleensä 7–10 päivää.

Krooninen tulehdus

Sisäänkasvanut varpaankynsi evd

  • Usein syynä ovat kynsien vääränlainen leikkuutekniikka, traumat, kynsien repiminen tai ahtaat kengät.
  • Varpaankynnen sisäänkasvaminen vaurioittaa lateraalista kynsivallia ja aiheuttaa sen vuoksi kipua, kroonista tulehdusta ja joskus voimakastakin granulaatiokudoksen muodostusta kynsivallin alueelle.
  • Jalkojenhoitajan antamat ohjeet oikeasta kynnenleikkaustekniikasta ja mahdolliset konservatiiviset hoidot ovat avuksi, kun varpaankynnen sisäänkasvamista halutaan ehkäistä.
  • Kynsi leikataan varpaan pään suuntaisesti mahdollisimman vaakasuoraan. On tärkeää välttää kulmista alaspäin tai kynnen reunojen pyöräksi leikkaamista.
  • Tärkeää on myös ärsyttävien tekijöiden minimointi, mm. tilavat jalkineet sekä kynsien ja kynsivallin ihon säännöllinen hoito.
  • Lievissä ja distaalisissa tapauksissa jalkojenhoitajan toimenpiteet usein riittävät: kynnen reunan kohottaminen, kynnen reunan ohjaus (gutter treatment), kynnentaivutushoito (orthonyxia, Podofix®, oikaisujousi ym.)
  • Vaikeahoitoisemmissa tapauksissa hoitona on käytetty kynnen reunan leikkausta (osapoisto) ja fenolisaatiota.
    • Menetelmä on tehokkaampi ja vähemmän traumaattinen kuin kiilaeksisio.
  • Krooniset oireet sisäänkasvaneessa varpaankynnessä eivät rauhoitu mikrobilääkehoidolla, vaan vaativat kynnen reunan kohottamista tai poistoa.
  • Sisäänkasvaneen kynnen hoidon jälkeen (esim. kynnen reunan poisto) granulaatiokudos yleensä häviää itsestään 1–2 kk:n sisällä. Kynnen reunan poiston yhteydessä (yleensä johtopuudutuksessa) granulaatiokudosta voi tarvittaessa poistaa veitsellä tai ihokyretillä pinnallisesti.

Kynnen reunan leikkaus ja fenolisaatio

  • Toimenpide (video «Kynnen reunan leikkaus ja fenolisaatio»1) voidaan suorittaa akuutissa tulehduksessa ja mikrobilääkekuurin aikana tai rauhallisessa vaiheessa ilman mikrobilääkesuojaa.
  • Varvas johtopuudutetaan, puudutusaineena käytetään yleensä lidokaiinia ilman adrenaliinia tai adrenaliinin kanssa.
  • Varpaan ympärille kierretään verenvuotoa estävä kuminauha.
  • Kynnen reunasta leikataan saksilla 3–5 mm leveä suikale ja leikkausta jatketaan kynsivallin alle. Leikattu kappale irrotetaan kynsimarrosta ja vedetään pois esim. suonenpuristimella. Koko kynnen juuri on pyrittävä saamaan pois yhtenä palasena.
  • Alue kuivataan ja syntyneeseen koloon työnnetään 80-prosenttiseen fenoliin kastettu pumpulipuikko (esim. korvan puhdistukseen tarkoitettu ohut metallivartinen puikko), joka vaihdetaan 2–3 kertaa niin, että kokonaiskäsittelyaika on vähintään yksi minuutti. Ylimääräinen fenoli poistetaan ruiskuttamalla haavaan keittosuolaliuosta injektioruiskulla.
  • Kuminauha varpaan ympäriltä poistetaan. Haavan päälle laitetaan rasvalappu ja harsotaitokset ja varvas sidotaan elastisella siteellä.
  • Seuraavana päivänä aloitetaan kylvetys 10–15 min kerrallaan kahdesti päivässä niin kauan kuin haava erittää.
  • Kylvetyksen jälkeen käytetään mikrobilääkevoidetta.

Kirjallisuutta

  1. Exley V, Jones K, O'Carroll G, ym. A systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials on surgical treatments for ingrown toenails part I: recurrence and relief of symptoms. J Foot Ankle Res 2023;16(1):35 «PMID: 37301845»PubMed
  2. Mella J, Pääkkönen M. Sormen johtopuudutus adrenaliinin kanssa on turvallista. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2018;134(9):936-941.
  3. Eekhof JA, Van Wijk B, Knuistingh Neven A, ym. Interventions for ingrowing toenails. Cochrane Database Syst Rev 2012;(4):CD001541 «PMID: 22513901»PubMed
  4. Tosti A, Piraccini BM, Ghetti E ym. Topical steroids versus systemic antifungals in the treatment of chronic paronychia: an open, randomized double-blind and double dummy study. J Am Acad Dermatol 2002;47(1):73-6. «PMID: 12077585»PubMed
  5. Seuri M, Flygare U. Sisäänkasvaneen kynnen fenolisaatio. Suom Lääkäril 1985;40:577–581