Takaisin Tulosta

Syövän seulonta väestössä

Lääkärin käsikirja
25.4.2025 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Tytti Sarkeala ja Sirpa Heinävaara

Keskeistä

  • Seulontojen avulla pyritään löytämään kansanterveydellisesti merkittäviä syöpiä.
  • Seulottavalla syövällä tulee olla selkeä esiaste tai varhaisvaihe, jonka toteamiseen, jatkotutkimuksiin ja hoitoon on olemassa menetelmät ja resurssit.
  • Seulonnan päätavoite on vaikuttavuus, seulottavasta syövästä aiheutuvan kuolleisuuden vähentyminen.
  • Hyvä seulonta on myös kustannusvaikuttavaa eli edullisempaa ja vähintään yhtä vaikuttavaa kuin vaihtoehtoinen terveydenhuollon toiminta.
  • Seulonnan hyödyistä ja haitoista tulee olla tieteellinen näyttö.
  • Suomessa on kolme kansallista syöpäseulontaohjelmaa: kohdunkaula-, rinta- ja suolistosyövän seulonnat.
  • Seulontaohjelmien toteutuksesta vastaavat hyvinvointialueet, jotka toimittavat yksilötason seulontatiedot kansallisiin seulontarekistereihin.
  • Suomen Syöpärekisteri seuraa seulonnan toimivuutta ja tuottaa seulontaohjelmista vuosittain tilastot ja raportit (ks. «https://syoparekisteri.fi/tilastot/seulontatilastot/»1).
  • Seulontoihin osallistutaan Suomessa aktiivisesti.

Hyödyt ja haitat

  • Vaikuttava seulonta löytää etenevät esiasteet tai varhentaa syöpädiagnoosia ja pidentää näin elossaoloaikaa ja parantaa elämänlaatua.
  • Seulonnalla pyritään myös pienentämään vaativien syöpähoitojen tarvetta.
  • Seulonnassa voi löytyä esiasteita ja syöpiä, joita ei ilman seulontaa olisi havaittu ja jotka eivät olisi aiheuttaneet seulotulle haittaa hänen elinaikanaan. Tätä seulonnan haittaa kutsutaan ylidiagnostiikaksi.
  • Muita haittoja ovat väärät positiiviset seulontatulokset, joista voi aiheutua turhia jatkotutkimuksia, ja väärät negatiiviset tulokset, joiden seurauksena piilevä syöpä voi jäädä toteamatta.
  • Hyvässä seulontaohjelmassa hyödyt ylittävät haitat ja molemmista on olemassa riittävästi tutkimukseen perustuvaa tietoa.

Osana normaalia terveydenhuoltoa tehtävät seulonnat

  • Valtioneuvoston asetus seulonnoista (752/2021 «https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110339»2) määrittelee kansalliset väestöseulonnat.
  • Valtakunnallisen seulontaohjelman mukaisia seulontoja ovat
    1. rintasyöpäseulonta 50–69-vuotiaille, vuonna 1947 tai sen jälkeen syntyneille naisille 20–26 kk:n välein
    2. kohdunkaulasyövän seulonta 30–65-vuotiaille naisille 5 v:n välein
    3. suolistosyövän seulonta 56–74-vuotiaille 2 v:n välein.

Kohdun kaulaosan syöpä

  • Seulonnalla voidaan tutkimusten mukaan estää jopa n. 80 % kohdunkaulasyövän ilmaantuvuudesta ja syövän aiheuttamasta kuolleisuudesta.
  • Vuosittain seulonta estää n. 250 kohdunkaulasyövästä aiheutuvaa kuolemaa.
  • Seulonta toteutetaan kohdun kaulaosan irtosolunäytteillä 5 v:n välein 30 ikävuodesta 65 ikävuoteen saakka.
  • Osa hyvinvointialueista seuloo myös 25-vuotiaita.
  • Seulonnan ensitestinä on Suomessa joko HPV-testi tai perinteinen papakoe.
    • HPV-testi on yleistynyt seulonnan ensivaiheen testinä yli 30-vuotiailla ja on jo käytössä papakoetta yleisemmin.
    • HPV-testi tuottaa perinteistä papakoetta enemmän esiasteiden diagnostiikkaa ja siten ylihoitoa erityisesti nuorilla naisilla.
  • Suomessa 12–15-vuotiaita tyttöjä on rokotettu HPV-infektiota vastaan valtakunnallisesti vuodesta 2013. Poikien sisällyttäminen rokotusohjelmaan alkoi 2020.
    • HPV-rokotuksen syöpää estävän vaikutuksen tutkimusnäyttö perustuu tietoon syövistä ja vakavista esiasteista.
    • Rokotetut ikäluokat saavuttavat kansallisen seulontaohjelman mukaisen alaikärajan vuonna 2028 eli varsin pian. Tällä hetkellä on menossa tutkimuksia, joissa selvitetään, miten rokotettuja ikäluokkia tulisi jatkossa seuloa.
    • Maassamme on kuitenkin useiden vuosikymmenten ajan suuri naisväestö, jota rokotuksen mahdollinen suojavaikutus ei koske.
  • Nuorten naisten HPV-infektiot paranevat suurelta osin itsestään. Näin ollen mitä nuorempiin seulonta ulotetaan, sitä suurempaa on suhteellinen ylidiagnostiikka (ei-etenevien esiasteiden toteaminen).
  • Hyötyjen ja haittojen tasapainottamiseksi seulonnan ulkopuolista irtosolutestausta tulee välttää terveillä ja oireettomilla (nuorilla) naisilla ja voimavarat tulee siirtää järjestetyn seulontaohjelman piiriin.

Rintasyöpä evd

  • Suomessa seulontaohjelma alentaa tutkimusten mukaan seulontaan kutsuttujen rintasyöpäkuolleisuutta viidenneksellä ja seulontaan osallistuneiden rintasyöpäkuolleisuutta kolmanneksella verrattuna tilanteeseen ilman seulontaa.
  • Seulonta estää vuosittain n. 100 rintasyöpäkuolemaa.
  • Seulonnan ensitestinä on rintojen mammografiatutkimus 50–69-vuotiaille naisille 2 v:n välein.
  • Tiivis rintakudos vähentää mammografiaseulonnan vaikuttavuutta, koska kudos voi peittää osan syövistä.
  • Euroopan unioni suosittaa tutkimusnäyttöön perustuen mammografiaseulonnan laajentamista nykyistä nuorempiin ja vanhempiin ikäluokkiin.
  • Suomessa hiljattain tehdyn kustannusvaikuttavuustutkimuksen mukaan seulontaohjelma tulisi ulottaa myös 45–49-vuotiaisiin naisiin 2 v:n ja 70–74-vuotiaisiin naisiin 3 v:n välein.

Paksu- ja peräsuolisyöpä

  • Näyttö seulonnan hyödyistä perustuu satunnaistettuihin seulontakokeisiin. Niiden mukaan kuolleisuus paksu- ja peräsuolisyöpään vähenee 10–40 %.
  • Miehillä syöpäkuolleisuuden väheneminen on ollut keskimäärin suurempaa kuin naisilla.
  • Euroopan unioni suosittaa ulosteen veritestiin perustuvaa seulontaa 2 v:n välein 50–74-vuotiaille miehille ja naisille.
  • Suomessa paksu- ja peräsuolisyövän seulonta ulosteen guajakki-testillä oli käynnissä kunnille vapaaehtoisena vuosina 2004–2016.
    • Suolistosyöpäkuolleisuudessa ei havaittu eroa seulontaan kutsuttujen ja verrokkien välillä. Syynä tähän oli todennäköisesti lyhyt, vajaan 5 v:n keskimääräinen seuranta-aika.
  • Seulonta käynnistyi uudistettuna pilottina keväällä 2019 ja muuttui kansalliseksi ohjelmaksi vuonna 2022.
    • Seulonta laajenee vähitellen 56–74-vuotiaisiin miehiin ja naisiin.
    • Seulontatestinä käytetään kvantitatiivista immunokemiallista ulosteen veritestiä (FIT), joka on käytössä laajalti myös muualla Euroopassa.
      • Kvalitatiivinen guajakki-testi edellytti ruokavaliorajoituksia ja 3 näytteen ottamista peräkkäisinä päivinä.
      • FIT-testi tuottaa numeerisen testituloksen, joten testin herkkyyttä on mahdollista säätää. Lisäksi testi tunnistaa ihmisveren (ei tarvita ruokavaliorajoituksia) ja vain yksi näyte riittää.
    • Tavoitteena on saada vaikuttava seulontaohjelma sekä naisille että miehille.

Seulontoja, joiden vaikutus syöpäkuolleisuuteen tunnetaan, mutta joita ei ole käynnistetty

Eturauhassyöpä

  • PSA-testiin perustuva organisoitu seulonta pienentää eturauhassyövästä aiheutuvaa kuolleisuutta n. 20 % yli 55-vuotiailla miehillä.
  • Euroopan unioni ei suosita PSA-testaukseen perustuvaa seulontaa, sillä se aiheuttaa huomattavaa ylidiagnostiikkaa.
  • Vanhoilla miehillä on usein piilevä syöpä, joka ei oireile eikä lyhennä elinikää. Tällaisten syöpien toteaminen lisää sairastavuutta (ylidiagnostiikka), ja niiden hoidosta seuraa haittoja, jotka huonontavat elämänlaatua.
  • Kliinisessä toiminnassa, kuten työterveyshuollossa, rutiininomaista PSA-mittausta tulisi hillitä.
  • Suomessa on parhaillaan meneillään uusi satunnaistettu tutkimus (ProScreen) eturauhasen syövän seulonnasta, jossa PSA-mittausta täydennetään 4K-biomarkkeritesteillä, magneettikuvauksella ja biopsialla. Ensivaiheen tulokset ovat olleet lupaavia.
  • Em. tutkimuksen vaikuttavuusarvio voidaan kuitenkin tehdä vasta runsaan 5 v:n kuluttua.
  • Toistaiseksi Suomessa ei ole perusteltua käynnistää väestöseulontaa.

Keuhkosyöpä evd

  • Tietokonetomografiaan perustuva keuhkosyöpäseulonta on vähentänyt pitkään tupakoineiden keuhkosyöpäkuolleisuutta 15–20 %.
  • Euroopassa on tehty useita satunnaistettuja väestöpohjaisia seulontatutkimuksia.
  • Suurimman tutkimuksen tulokset viittaavat seulonnan keuhkosyöpäkuolleisuutta vähentävään vaikutukseen.
  • On arvioitu, että tupakkainterventiolla voisi olla seulontaa pitkäaikaisempi ja suurempi vaikutus keuhkosyöpäkuolleisuuteen.
  • Euroopan unioni suosittaa jäsenvaltioita selvittämään keuhkosyövän seulonnan toteutettavuutta.
  • Suomessa on meneillään pitkään tupakoineille suunnattu matala-annoksista tietokonetomografiaa ja tupakkavieroitusta yhdistävä pieni seulontapilotti, ja toinen käynnistyy syksyllä 2025.
  • Haasteena on sekä kohdeväestön tunnistaminen (pitkään tupakoineista ei ole kansallista rekisteriä) että resurssien (tietokonetomografialaitteisto ja henkilöstö) riittävä saatavuus.

Syöpäseulontoja, joita ei suositella terveydenhuollossa tehtäviksi

Munasarjasyöpä

  • Seulonnan vaikutusta munasarjasyöpäkuolleisuuteen on selvitetty kahdessa laajassa satunnaistetussa tutkimuksessa.
  • Tutkimusten perusteella seulonta ei pienennä munasarjasyövän aiheuttamaa kuolleisuutta mutta seulonnasta voi koitua merkittävää haittaa.
  • Em. syistä seulontaa ei suositella.

Mahasyöpä

  • Helikobakteeri-infektion häätöhoito on pienentänyt mahasyöpäilmaantuvuutta n. 30–35 % maissa, joiden väestöllä on korkea riski sairastua mahasyöpään.
  • Alhaisen mahasyöpäriskin maissa, kuten Suomessa, mahasyövän väestöseulonta ei ole tarpeellista.

Muut syövät

  • Mm. suuontelon syövän, ihomelanooman, kohdun runko-osan syövän, maksasyövän ja monen muun syövän seulomiseksi on olemassa testi.
  • Testejä ei kuitenkaan suositella rutiiniseulontaan, sillä niiden vaikutusta kuolleisuuteen ei ole tutkittu.

Kirjallisuutta

  1. Iivanainen S, Kurtti A, Wichmann V, ym. Smartphone application versus written material for smoking reduction and cessation in individuals undergoing low-dose computed tomography (LDCT) screening for lung cancer: a phase II open-label randomised controlled trial. Lancet Reg Health Eur 2024;42:100946 «PMID: 39070744»PubMed
  2. Auvinen A, Tammela TLJ, Mirtti T, ym. Prostate Cancer Screening With PSA, Kallikrein Panel, and MRI: The ProScreen Randomized Trial. JAMA 2024;331(17):1452-1459 «PMID: 38581254»PubMed
  3. Council Recommendation on strengthening prevention through early detection: A new EU approach on cancer screening replacing Council Recommendation 2003/878/EC 2022/C 473/01 EUR-Lex - 32022H1213(01) - EN - EUR-Lex «https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=oj:JOC_2022_473_R_0001»3
  4. Heinävaara S, Gini A, Sarkeala T ym. Optimizing screening with faecal immunochemical test for both sexes - Cost-effectiveness analysis from Finland. Prev Med 2022;157():106990. «PMID: 35150749»PubMed
  5. WHO guideline for screening and treatment of cervical pre-cancer lesions for cervical cancer prevention, second edition. Geneva: World Health Organization; 2021. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO. «https://www.who.int/publications/i/item/9789240030824»4
  6. Sadate A, Occean BV, Beregi JP ym. Systematic review and meta-analysis on the impact of lung cancer screening by low-dose computed tomography. Eur J Cancer 2020;134():107-114. «PMID: 32502939»PubMed
  7. de Koning HJ, van der Aalst CM, de Jong PA, ym. Reduced Lung-Cancer Mortality with Volume CT Screening in a Randomized Trial. N Engl J Med 2020;382(6):503-513 «PMID: 31995683»PubMed
  8. Hugosson J, Roobol MJ, Månsson M ym. A 16-yr Follow-up of the European Randomized study of Screening for Prostate Cancer. Eur Urol 2019;76(1):43-51. «PMID: 30824296»PubMed
  9. Henderson JT, Webber EM, Sawaya GF. Screening for Ovarian Cancer: Updated Evidence Report and Systematic Review for the US Preventive Services Task Force. JAMA 2018;319(6):595-606. «PMID: 29450530»PubMed
  10. Pitkäniemi J, Seppä K, Hakama M ym. Effectiveness of screening for colorectal cancer with a faecal occult-blood test, in Finland. BMJ Open Gastroenterol 2015;2(1):e000034. «PMID: 26462283»PubMed
  11. Helicobacter pylori eradication as a strategy for preventing gastric cancer. Lyon: IARC Press 2014. «https://publications.iarc.fr/Book-And-Report-Series/Iarc-Working-Group-Reports/-Em-Helicobacter-Pylori-Em-Eradication-As-A-Strategy-For-Preventing-Gastric-Cancer-2014»5
  12. Malila N, Leinonen M, Kotaniemi-Talonen L ym. The HPV test has similar sensitivity but more overdiagnosis than the Pap test--a randomised health services study on cervical cancer screening in Finland. Int J Cancer 2013;132(9):2141-7. «PMID: 22987601»PubMed
  13. Segnan N, Patnick J, von Karsa L, et al., editors. European guidelines for quality assurance in colorectal cancer screening and diagnosis. First edition. Luxembourg: European Commission, Publications Office of the European Union; 2010. «https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/e1ef52d8-8786-4ac4-9f91-4da2261ee535»6
  14. The European Commission Initiative on Breast Cancer (ECIBC). European guidelines on breast cancer screening and diagnosis (viitattu 28.3.2025). «https://cancer-screening-and-care.jrc.ec.europa.eu/en/ecibc/european-breast-cancer-guidelines»7