Polvilumpion sijoiltaanmeno
Lääkärin käsikirja
15.1.2026 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Miki Sipiläinen ja Aleksi Reito
Keskeistä
- Polvilumpion sijoiltaanmeno (patellaluksaatio) on yleinen kasvuikäisten ja nuorten aikuisten vamma ja veripolven syy.
- Tyyppipotilas on kasvuikäinen tai nuori aikuinen (< 35
v), jolla polvi on kiertoliikkeen yhteydessä muljahtanut tai pettänyt alta. Potilas saattaa jopa kertoa polvilumpion olleen pois paikaltaan ja palautuneen itsestään polvea ojennettaessa.
- Ensimmäisen sijoiltaanmenon hoito on usein konservatiivinen, mutta vaatii aina kuvantamistutkimukset ja yksilöllisen arvion.
Vammamekanismi
- Valgusvääntö ja kiertoliike (säären ulkorotaatio) polvi n. 20–30°:n fleksiossa, jolloin polvilumpio siirtyy reisiluuvaon lateraaliharjanteen yli.
- Lumpio menee lähes poikkeuksetta sijoiltaan lateraalisesti, mutta potilas saattaa kuvata sijoiltaanmenon sisäänpäin.
- Myös suora isku polveen tai kaatuminen voivat saada aikaan polvilumpion sijoiltaanmenon.
Oireet ja löydökset
- Traumaattisen ensimmäisen patellaluksaation yhteydessä kudosten vauriot aiheuttavat polven äkillisen turpoamisen (veripolvi). Toistuviin luksaatioihin ei aina liity veripolvea.
- Jalalle varaaminen on vamman jälkeen vaikeutunut.
- Kipu ja palpaatioarkuus polvilumpion sisäsivulla ja reisiluun mediaalisen epikondyylin alueella sekä lateraalikondyylin ulkosivulla
- Polvilumpion lateralisoiminen (apprehension- eli havahtumistesti) tuottaa potilaalle akuutissa vaiheessa kipua.
Kuvantaminen
- Ensivaiheen tutkimuksiin kuuluu aina röntgenkuvaus, joka sisältää AP- ja sivuprojektiot sekä aksiaaliprojektion (patellaprojektio eli Laurinin projektio).
- Röntgenkuvauksella arvioidaan liitännäisvammoja, tärkeimpinä luu- ja rustokappalemurtumat.
- Patellaprojektiossa voidaan nähdä polvilumpion kallistuminen ja lateraalinen sijainti (kuva «»1).
- Magneettikuvaus on suositeltava ensimmäisen patellaluksaation ja selkeän veripolven aiheuttaneen vamman jälkeen.
- Vammalöydösten toteaminen ja erotusdiagnostiikka (eturistisiderepeämä, kierukkarepeämä, luu-rustomurtumat)
- Magneettikuvasta pystytään arvioimaan polvilumpion sijoiltaanmenolle altistava rakenteellinen anatomia ja tekemään yksilöllinen arvio sijoiltaanmenon uusiutumisriskin osalta.
- Tärkeimmät polvilumpion sijoiltaanmenolle altistavat anatomiset poikkeavuudet
- Trokleadysplasia (kuva «»2)
- Patella alta (kuva «»3)
- Polvien valgusakseli
- Rotaatiopoikkeavuudet, kuten reisiluun anteversio
Hoito
Repositio
- Patellan ollessa luksaatiossa polvi ojennetaan ja samalla lumpiota tuetaan mediaalisuuntaan. Polven ojentuessa patella reponoituu lähes aina.
Veripolven tyhjennys
- Selvästi turvonnut, pingottunut ja kivulias veripolvi kannattaa punktoida. Kipu ja paine helpottuvat yleensä oleellisesti.
- Punktio tehdään aseptisella tekniikalla yleisimmin ylälateraaliresessiin.
- Rasvapisarat verisen punktionesteen mukana viittaavat luu-rustomurtuman mahdollisuuteen.
Konservatiivinen hoito
- Yleensä ensimmäisen luksaation jälkeen, jos nivelessä ei ole luu-rustomurtumaa ja patella pysyy paikoillaan ojennus-koukistusliikkeessä
- Toistuvassa luksaatiossa leikkaus toteutetaan tarvittaessa akuutin vaiheen mentyä ohi.
- Alkuvaiheen kipua hoidetaan PRICE-protokollalla (protection, rest, ice, compression and elevation eli muutaman päivän lyhyt immobilisaatio, kylmähoito ja kohoasento).
- Jalalle saa varata ja polvea voi mobilisoida heti alusta alkaen kivun sallimissa rajoissa.
- Elastista polvilumpiotukea voi käyttää lisätukena alkuvaiheessa (4 viikkoa).
- Harjoitteet
- Keskitytään etureiden aktivoiviin harjoitteisiin (erityisesti musculus vastus medialis).
- Polven liikeala palautetaan suoran linjauksen harjoitteilla.
- Urheiluun paluu on yleensä mahdollista konservatiivisessa hoidossa n. 2–3 kk:n kohdalla traumaattisen patellaluksaation jälkeen.
Leikkaushoidon aiheet
- Suurehko (> 1 cm2) irtonainen luu-rustokappale, joka vaatii kiinnityksen
- Toistuvat luksaatiot: leikkaushoitoa harkitaan potilaan iän ja luksaation uusiutumistiheyden mukaan.
- Luksaation uusiutumisriski on rakenteellisen altistavan anatomian vuoksi poikkeuksellisen suuri.
Kirjallisuutta
- Blønd L, Askenberger M, Stephen J, ym. Management of first-time patellar dislocation: The ESSKA 2024 formal consensus-Part 1. Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc 2025;33(5):1925-1932 «PMID: 39976176»PubMed
- Balcarek P, Blønd L, Beaufils P, ym. Management of first-time patellar dislocation: The ESSKA 2024 formal consensus-Part 2. Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc 2025;33(12):4197-4206 «PMID: 40053919»PubMed
- Smith TO, Gaukroger A, Metcalfe A ym. Surgical versus non-surgical interventions for treating patellar dislocation. Cochrane Database Syst Rev 2023;1(1):CD008106. «PMID: 36692346»PubMed
- Honkonen EE, Sillanpää PJ, Reito A, ym. A Randomized Controlled Trial Comparing a Patella-Stabilizing, Motion-Restricting Knee Brace Versus a Neoprene Nonhinged Knee Brace After a First-Time Traumatic Patellar Dislocation. Am J Sports Med 2022;50(7):1867-1875 «PMID: 35438588»PubMed
- Cohen D, Le N, Zakharia A, ym. MPFL reconstruction results in lower redislocation rates and higher functional outcomes than rehabilitation: a systematic review and meta-analysis. Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc 2022;30(11):3784-3795 «PMID: 35616703»PubMed
- Fu Z, Zhu Z, Chen H, ym. Surgical treatment is better than non-surgical treatment for primary patellar dislocation: a meta-analysis of randomized controlled trials. Arch Orthop Trauma Surg 2020;140(2):219-229 «PMID: 31728610»PubMed
- Salonen EE, Magga T, Sillanpää PJ ym. Traumatic Patellar Dislocation and Cartilage Injury: A Follow-up Study of Long-Term Cartilage Deterioration. Am J Sports Med 2017;45(6):1376-1382. «PMID: 28298062»PubMed
- Yao LW, Zhang C, Liu Y ym. Comparison operative and conservative management for primary patellar dislocation: an up-to-date meta-analysis. Eur J Orthop Surg Traumatol 2015;25(4):783-8. «PMID: 25218834»PubMed
- Sillanpää P. Nuoren aikuisen polvilumpion sijoiltaanmeno. Duodecim 2011;127(18):1919-28. «Nuoren aikuisen polvilumpion sijoiltaanmeno (18/2011)»1
