Takaisin Tulosta

Ganglio (hyytelörakko)

Lääkärin käsikirja
23.10.2025 • Viimeisin muutos 3.12.2025
Olli Leppänen

Keskeistä

  • Hyytelömäistä nestettä sisältäviä ganglioita esiintyy kaikissa nivelissä ja jännetupellisissa jänteissä, yleisimmin ranteessa ja kämmenessä.
  • Oireileva pitkäaikainen ganglio voidaan hoitaa leikkauksella.

Esiintyvyys

  • Ganglio on niveleen tai jännetuppeen liittyvä, hyytelömäistä nestettä sisältävä patti.
  • Dorsaalinen ranteen ganglio on tavallinen nuorilla naisilla, joilla on hyvin liikkuvat rannenivelet.
  • Ganglio voi liittyä myös nivelrikkoon, joten niitä tavataan usein myös keski-iän ylittäneillä potilailla.
  • Ganglio sijaitsee yleisimmin ranteessa dorsaalisesti mutta joskus myös volaarisesti värttinävaltimon kyljessä. Niitä esiintyy myös koukistajajännetupessa distaalisen kämmenen alueella ja jalkaterän alueella tai missä tahansa nivelessä.

Diagnoosi

  • Ganglion diagnoosi on yleensä selvä kliinisen kuvan perusteella.
    • Ganglio voi joskus hyytelömassan lisääntyessä olla kivulias, vaikka useimmiten oireet ovat lieviä. Varsinkin pieni koukistajajännetupen ganglio voi olla kivulias.
    • Ranteen dorsaalinen ganglio voi joskus olla niin pieni, että se ei pullista ihoa (okkultti ganglio). Tällainen ganglio saattaa kuitenkin oireilla ranteen dorsifleksiossa haitaten esim. punnertamista tai muuta käsiin varaamista.
  • Hyytelömäisen sisällön valoa läpi päästävä ominaisuus on helposti todettavissa valaisemalla pattia ihon läpi taskulampulla (transilluminaatiokoe), tai sen voi punktoida, jolloin diagnoosi varmentuu.
  • Jos diagnoosi jää epäselväksi, muun kasvaimen mahdollisuus on poissuljettava kaiku- (video «Ganglio ranteessa (kaikukuva)»1) tai magneettitutkimuksella.
  • Erityisesti volaarinen ranteen ganglio voi olla nivelrikkoon liittyvä. Röntgenkuvaus on suositeltava nivelrikkotilanteen kartoittamiseksi.

Hoito

  • Ganglio hoidetaan vain, jos se aiheuttaa potilaalle kipua tai muuta haittaa. Joka toinen ranteen ganglio häviää itsestään.
  • Ganglio voidaan punktoida ja tyhjentää nesteestä, jolloin kivut saattavat väliaikaisesti lievittyä, mutta uusiutuminen on hyvin todennäköistä.
  • Tilalle voidaan ruiskuttaa glukokortikoidivalmistetta (triamsinoloni, metyyliprednisoloni) depot-muodossa, mutta tämän tehosta ei ole näyttöä.
  • Jos ganglio oireilee estäen työnteon tai täysipainoisen harrastamisen, sen leikkaushoitoa voidaan harkita. Koukistajajännetupen ganglion poistossa on kyse pienestä toimenpiteestä. Ranteen ganglio tulee poistaa huolellisesti ”juuriaan myöten”.
    • Ranneganglion kirurgisen hoidon vaikutuksesta rannekipuun ei ole vakuuttavaa näyttöä, minkä vuoksi hoitokäytännöt vaihtelevat.
  • Leikkauksen jälkeen ganglio uusiutuu herkästi (10–30 %).
  • Sormen kärkijäsenen (DIP-nivel) ganglioita eli mukoosikystia ei lähtökohtaisesti tule aspiroida tai punktoida toimenpiteeseen liittyvän korkean infektioriskin vuoksi. Haittaavasti oirehtiva DIP-nivelen ganglio voidaan hoitaa leikkauksella käsikirurgisessa yksikössä.

Kirjallisuutta

  1. Strike SA, Puhaindran ME. Tumors of the Hand and the Wrist. JBJS Rev. 2020 Jun;8(6):e0141. «PMID: 32487977»PubMed
  2. Head L, Gencarelli JR, Allen M ym. Wrist ganglion treatment: systematic review and meta-analysis. J Hand Surg Am 2015;40(3):546-53.e8. «PMID: 25708437»PubMed