Takaisin Tulosta

Alaselkäkipu

Lääkärin käsikirja
18.8.2025 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Jaro Karppinen, Riikka Holopainen ja Juhani Määttä

Keskeistä

  • Alaselkäkivun ennuste on yleensä hyvä, mutta n. neljäsosalla oireet pitkittyvät, ja selkäkipujaksojen toistuminen on tavallista.
  • Kuvantamista tulee välttää, jos vakavaan syyhyn viittaavia merkkejä ei ole.
    • Jatkotutkimukset ja -hoito järjestetään viiveettä, jos esiintyy vakavan syyn merkkejä (mm. uhkaava cauda equina, epäily infektiosta tai pahanlaatuisesta kasvaimesta, etenevä motorinen heikkous).
  • Tavanomaisten päivittäisten toimien jatkaminen kohtuullisesta kivusta huolimatta tai niihin palaaminen mahdollisimman pian on tärkeää.
  • Potilasohjaus, harjoittelu ja psykososiaalisten tekijöiden huomiointi ovat keskeisiä keinoja.
    • Pitkittyneessä (yli 12 viikkoa kestäneessä) alaselkäkivussa on hyötyä psykologisten hoitojen, etenkin kognitiivisen käyttäytymisterapian, yhdistämisestä harjoitteluun ja kivun lievittämiseen.
  • Radikulaarisen kivun yleisin aiheuttaja on välilevypullistuma tai -tyrä, joka yleensä rauhoittuu itsestään eikä vaadi kuvantamista alkuvaiheessa. Magneettikuvaus on perusteltu
    • akuuteissa tilanteissa, kun harkitaan leikkausta tai
    • jos kipu on kestänyt yli 6 viikkoa ja haittaa toiminta- tai työkykyä ja harkitaan leikkausta tai hermojuuripuudutusta.

Määritelmät

  • Akuutilla alaselkäkivulla tarkoitetaan alle 6 viikkoa kestänyttä kipua.
  • Pitkittyneellä (aiemmin krooninen selkäkipu) alaselkäkivulla tarkoitetaan yli 12 viikkoa kestänyttä kipua.
  • Vaikka alaselkäkivun ennuste on hyvä ja useimmat alaselkäkipujaksot helpottuvat merkittävästi 6 viikon sisällä, n. neljännes potilaista raportoi jatkuvia tai vaihtelevia oireita vielä 3 kk:n kohdalla ja viidennes vielä vuoden kohdalla.
  • Akuutin vaiheen jälkeen, 6–12 viikkoa oireilun alusta, voidaan soveltaa pitkittyneen selkäkivun hoitoperiaatteita huomioiden, että 6–12 viikkoa oireilleista suuri osa on jo toipumisvaiheessa.
  • Radikulaarisella kivulla tai iskiaskivulla tarkoitetaan hermokudoksen ärsytyksestä johtuvaa alaraajaan säteilevää kipua.

Riskitekijät

Taulukko 1. Haittaavan epäspesifisen selkäkivun kehittymisen riskitekijöitä
Psykologiset tekijät: masennus, katastrofointi ja pelko-välttämiskäyttäytyminen
Elintapatekijät: lihavuus, tupakointi, haitallinen alkoholin käyttö
Liitännäissairaudet: mielenterveyden häiriöt, verenpainetauti, lihavuus
Vaikea oirekuva (hyvin voimakas kipu, laaja-alainen kipu, alaraajaan säteilevä kipu)
Sosiaaliset tekijät: fyysisesti raskas työ (etenkin mekaanisten tekijöiden yhdistelmä), vuorotyö, alhainen koulutustaso, korvaustoiveet, huono työtyytyväisyys
Perintötekijät

Anamneesi

  • Oppiportin verkkokurssi: Alaselkäpotilaan anamneesi (vaatii käyttöoikeuden) «https://www.oppiportti.fi/dvk00062»1
  • Anamneesi on alaselkäpotilaan tutkimuksen tärkein osa.
  • Alaselkäkivun vakavat ja spesifiset syyt sekä hermon toimintahäiriöitä aiheuttava hermojuuriärsytys tulee tunnistaa varhain.
  • Jatkotutkimukset ja -hoito tulee järjestää viiveettä tilanteissa, joissa konservatiivinen hoito voi johtaa komplikaatioihin.
    • Cauda equina
    • Hermojen vakavat toimintahäiriöt
    • Muut vakaviin syihin viittaavat oireet
  • Alkukeskustelu ja kliininen tutkiminen tulee tehdä huolellisesti ja potilas kohdaten. Selvitetään
    • potilaan käsitys kivun syystä
    • huolet oireisiin liittyen
    • miten oireet vaikuttavat elämään
    • hoitoon hakeutumisen syy.
  • Kyselylomakkeita kannattaa hyödyntää kivun aiheuttaman haitan pitkittymisen ja työkyvyttömyysriskin tunnistamisessa sekä hoidon suunnittelun tukena.
  • Anamneesissa selvitettävät asiat
    • Aikaisemmat alaselkävaivat sekä aiemmat ja nykyiset muut tuki- ja liikuntaelimistön vaivat
    • Liitännäissairaudet: diabetes ja muut aineenvaihduntasairaudet, sydän- ja verenkiertoelimistön ja hengityselimistön sairaudet, mielenterveyden häiriöt, systeemiset sidekudossairaudet, tulehdukset
    • Lääkitys
    • Nykyinen oirekuva: oireiden sijainti, kesto, luonne (ajoittainen/jatkuva), kivun intensiteetti ja haittaavuus, kuormituksen vaikutus, oireita helpottavat/pahentavat tekijät, asennon vaikutus, alaraajojen koettu lihasvoima ja tunto
    • Vakavien sairauksien tunnusmerkit: yleisvointi, kuumeilu, selittämätön laihtuminen, yökipu, cauda equinaan viittaavat oireet (virtsaumpi, ulosteenpidätyskyvyn heikkeneminen, ratsupaikka-alueen puutuminen, seksuaalitoimintojen ongelmat)
    • Subjektiivinen toimintakyky: potilaskohtainen toiminnallinen asteikko (PTA) «https://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001a.pdf»2, toimintaohje «https://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi20001b.pdf»3, tarvittaessa Oswestryn kyselylomake «Oire- ja haittakysely (Oswestryn indeksi)»3
    • Elintavat: liikunta, tupakointi, päihteet, ravitsemus, ylipaino, uni, stressi
    • Sosiaalinen tilanne: perhesuhteet, työ (työn asettamat vaatimukset toimintakyvylle, työn kuormitus- ja voimavaratekijät), sairauspoissaolot

Status

  • Oppiportin verkkokurssi: Alaselkäpotilaan kliininen tutkimus (vaatii käyttöoikeuden) «https://www.oppiportti.fi/dvk00066»4
  • Videot: Alaselkäpotilaan tutkiminen «Alaselkäpotilaan tutkiminen: videot»1
  • Kliinisessä tutkimuksessa keskitytään potilaan kokemaan toimintakyvyn haittaan ja siihen liittyviin tekijöihin, kuten potilaalle kivuliaisiin liikkeisiin, välttämiskäyttäytymiseen ja huolta aiheuttaviin toimintoihin.
  • Potilaan on riisuuduttava riittävästi, jotta selän ja alaraajojen tarkastelu on mahdollista.
  • Inspektio
    • Liikkumisen havainnointi: kävely, istuminen, ylösnousu, riisuutuminen, siirtyminen tutkimuspöydälle ja siinä kääntymiset
    • Selän asento
    • Kipukäyttäytyminen: hengityksen pidättäminen, keskivartalon jännittäminen, ääntely, irvistely, käsiin tukeutuminen, kipeän kehonosan koskettelu jne.
    • Lihasatrofiat, ihomuutokset
  • Neurologinen tutkiminen
    • Alaraajojen lihasvoimat; huomioi puolierot
      • Kyykystä ylös nouseminen
      • Lonkan koukistusvoima (L3)
      • Polven ojennusvoima (L4, osittain L3)
      • Jalkaterän ojennus, kantakävely (L5, osittain L4)
      • Isovarpaan ojennus (L5)
      • Isovarpaan koukistus, varvaskävely (S1)
      • Trendelenburgin testi (L5)
    • Jänneheijasteet
      • Patella (L4)
      • Akilles (S1)
      • Babinski (ylempi motoneuroni)
    • Alaraajaoireisilta potilailta kysytään tunnon poikkeamat ja tutkitaan kosketustunto.
      • Etu- ja sisäreisi (L3)
      • Polven alamediaalisivu (L4)
      • Säären ulkosyrjä, jalkaterän mediaali- ja dorsaalialue (L5)
      • Jalkaterän lateraaliosa (S1)
    • L5- ja S1-hermojuuren ärsytys
      • Suoran alaraajan nostotesti (SLR) ja Lasèguen testi
      • Tulkitaan positiivisiksi, kun testistä aiheutuu kipusäteilyä selästä alaraajaan dermatomialueelle.
      • Testit ovat herkkiä, mutta niiden tarkkuus on heikko. Tarkkuutta voi parantaa eSLR-testin avulla.
      • Kivun provosoituminen oireilevan alaraajan vastakkaista alaraajaa nostettaessa on tarkka testitulos hermojuuriärsytyksen osoittamisessa.
    • Poikkeava lihasvoima, klooniset jänneheijasteet ja positiivinen Babinskin heijaste ovat aina aihe tarkempaan arvioon.
    • Jos potilaalla on hankalia radikulaarioireita tai epäillään ratsupaikkaoireyhtymää (päivystyslähete), lääkärin vastaanotolla pitää tutkia peräaukon sulkijalihasten toiminta tuseerauksella ja väliliha-alueen kosketustunto.
  • Selän liikeradat
    • Selkärangan liikkuvuus ja liikemallien arviointi antavat käsitystä selän toimintakyvystä, ja liikkuvuuden arvioinnilla on merkitystä tilan seurannassa.
      • Liikeradat kirjataan karkeasti esim. sen mukaan, mihin asti sormet ylettyvät (esim. polvi/sääri/nilkka/lattia).
  • Rangan palpaatio ja koputtelu
  • Alaraajojen valtimoiden tunnustelu, dopplertutkimus tai molemmat katkokävelyoireisilla yli 50-vuotiailla «Alaraajaiskemia»2

Tutkimukset

Kuvantamistutkimukset

  • Akuutti tai muu tilapäinen alaselkäkipu ei edellytä kuvantamistutkimuksia, jos ei ole havaittavissa merkkejä vakavista sairauksista. Ks. Vältä viisaasti -suositus «https://www.kaypahoito.fi/dnd00003»5.
  • Uusiutuvan, pitkittyvän tai pitkittyneen selkäkivun selvittämisessä kuvantamistutkimukset ovat aiheellisia
    • vakavaa selkäsairautta epäiltäessä
    • leikkaushoitoa harkittaessa
    • pitkittyvässä toimintakykyä rajoittavassa alaselkäkivussa harkinnan mukaan.
  • Jos kuvantamista tarvitaan, magneettikuvaus (MK) on ensisijainen menetelmä erityisesti iskiaskivun ja vakavien syiden selvittelyssä.
  • Seisaallaan tehtävää lannerangan natiiviröntgenkuvausta suositellaan lähinnä iäkkäiden traumapotilaiden osteoporoottisten nikamamurtumien poissulkemiseen.

Laboratoriotutkimukset

  • Yleensä ei ole tarpeen tehdä laboratoriotutkimuksia. Jos todetaan merkkejä vakavista tai spesifisistä sairauksista, peruslaboratoriotutkimuksina ovat yleensä tarpeen ainakin La, CRP, PVKT ja U-KemSeul.

Neurofysiologiset tutkimukset

  • Elektroneuromyografia (ENMG) ei (pääsääntöisesti) ole alaselkäkipu- tai iskiasoireisen potilaan tutkimus perusterveydenhuollossa.
    • Poikkeuksena on kivuton pitkittynyt pareesi, jossa erotusdiagnostiikkaa perifeerisen ja radikulaarisen etiologian välillä voidaan tehdä perusterveydenhuollossa.
  • ENMG:n optimaalinen ajankohta on 1–2 kk oireiden alusta. Siitä voi olla hyötyä alla mainituissa tilanteissa.
    • Hermojuurivaurion osoittamisessa silloin, kun taudinkuvan ja muiden tutkimusten antamat viitteet eivät ole yhdenmukaiset
    • Potilaalla on neurologinen oire ja löydös, mutta kuvantamistutkimuksin ei todeta välilevytyrää.
    • Erotusdiagnostiikassa, kun epäillään perifeerisen hermon pinnettä tai vauriota tai polyneuropatiaa
    • Pitkittyneissä kiputiloissa tutkimus voi olla tarpeen osana kokonaisselvitystä.

Erotusdiagnostiikka

  • Alaselkäkivun vakavat ja spesifiset syyt sekä hermon toimintahäiriöitä aiheuttava hermojuuriärsytys tulee tunnistaa varhain.
  • Selkäoireet voidaan anamneesin ja kliinisten löydösten perusteella jakaa kolmeen ryhmään. Jatkoselvittelyiden ja hoidon tarve riippuu oirekuvan vakavuudesta.
    1. Mahdollinen vakava syy; ks. taulukko «Selkäkipua aiheuttavat vakavat tai spesifiset sairaudet ja lähetteen kiireellisyys»2
    2. Spesifinen selkäsairaus: mm. selkärankareuma, oireileva nikamansiirtymä sekä harvinaisena syynä paikalliset tulehdukset ja infektiot
    3. Epäspesifiset selkävaivat: pääosin selän alueella ilmenevät oireet, joiden yhteydessä ei todeta viitteitä vakavasta sairaudesta tai hermojuuren toimintahäiriöstä
Taulukko 2. Selkäkipua aiheuttavat vakavat tai spesifiset sairaudet ja lähetteen kiireellisyys
Sairaus tai oireEsitiedot tai löydöksetJatkohoitopaikka/lähete
Ratsupaikka-oireyhtymä, sietämätön kiputila tai alaraajan jonkin lihasryhmän tuore pareesiVirtsaamisvaikeus tai virtsaumpi ja ulosteen pidätyskyvyn vaikeus, ratsupaikka-anestesia, yleiset alaraajahalvausoireetPäivystyslähete erikoissairaanhoitoon paikkaan, jossa on mahdollisuus välittömään kuvantamiseen ja leikkaukseen
Aortta-aneurysman repeämä tai aortan dissekoitumaÄkillinen, sietämättömän kova kipu, yli 50 v:n ikä, nopeasti kehittyvä hemodynamiikan häiriö (merkittävä verenpaineen lasku, korkea syke)Ambulanssisiirto erikoissairaanhoitoon paikkaan, jossa on mahdollisuus välittömään kuvantamiseen ja leikkaukseen
Pahanlaatuinen kasvain, etäpesäkkeetAnamneesissa syöpä, selittämätön laihtuminen, kuumeilu, etenevät oireet, yökipu, yli kuukauden jatkunut hoitoon reagoimaton kipu, parapareesi Kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon, parapareesissa päivystyslähete
Bakteerispondyliitti, spondylodiskiittiAiempi selkäleikkaus, virtsatie- tai ihoinfektio, immunosuppressio tai glukokortikoidilääkitys, suonensisäisten huumeiden käyttö, infektio-oireet (kuume)Päivystyslähete erikoissairaanhoitoon
Selkärangan kompressiomurtuma, Yli 64 v:n ikä naisilla ja yli 74 v:n ikä miehillä, kaatumis- tai putoamistapaturma, glukokortikoidien käyttö, osteoporoosiPareesilöydöksessä päivystyslähete, maligniteettiepäilyissä kiireellinen lähete, muutoin ajanvarauslähete
Kaula- tai rintarangan selkäydinkompressioNopeasti ilmaantunut kävelyn vaikeutuminen, kaikkien raajojen kömpelyys ja muutokset hienomotoriikassaKiireellinen tai päivystyslähete oireen kehittymisnopeuden mukaan

Akuutin (alle 6 viikkoa kestäneen) selkäkivun hoito

Lääkehoito

Pitkittyneen (yli 12 viikkoa kestäneen) selkäkivun hoito evd

Lääkehoito

Muut hoidot

Hermokudoksen ärsytys (radikulaarinen kipu)

  • Yleisin syy radikulaariseen kipuun on välilevypullistuma tai -tyrä.
  • Jos päivystyksellisen tai kiireellisen selvityksen vaativia aiheita tai oireita (ks. taulukko «Selkäkipua aiheuttavat vakavat tai spesifiset sairaudet ja lähetteen kiireellisyys»2 ja artikkeli «Hermojuurivaurio»3) ei todeta, konservatiivista hoitoa voidaan jatkaa 6 viikon ajan potilaan tilaa säännöllisesti seuraten.
    • Akuutit, mahdollisesti kiireellistä hoitoa vaativat oireet ja toimenpiteet näissä tilanteissa tulee aina informoida potilaalle.
  • Magneettikuvaus on perusteltu yli 6 viikkoa kestäneessä toiminta- ja työkykyä haittaavassa radikulaarisessa kivussa, jos harkitaan leikkausta tai hermojuuripuudutusta.
  • Radikulaarisen kivun lääkehoidossa ei ole olemassa vakuuttavaa näyttöä minkään lääkkeen puolesta.
    • Tulehduskipulääkettä tai parasetamolia tai näiden yhdistelmää voi käyttää mahdollisimman lyhytaikaisesti.
    • Joissakin tapauksissa parasetamolin ja heikon opioidin yhdistelmävalmistetta (kodeiini, tramadoli) voi harkita akuutissa kivussa lyhytaikaisesti.
    • Gabapentinoidien tai muiden antiepileptien haittavaikutukset ovat yleisiä, ja ne tulee huomioida aina, jos lääkkeitä kokeillaan.
  • Lisätietoa Duodecim-lehden artikkelissa «Iskiasoirepotilas perusterveydenhuollossa (16/2022)»6 ja Käypä hoito -suosituksessa «Alaselkäkipu»7

Kirjallisuutta

  1. Alaselkäkipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 18.3.2025). Saatavilla internetissä: «https://www.kaypahoito.fi/hoi20001»13
  2. Jones CMP, Day RO, Koes BW, ym. Opioid analgesia for acute low back pain and neck pain (the OPAL trial): a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2023;402(10398):304-312 «PMID: 37392748»PubMed
  3. Ho EK, Chen L, Simic M, ym. Psychological interventions for chronic, non-specific low back pain: systematic review with network meta-analysis. BMJ 2022;376():e067718 «PMID: 35354560»PubMed
  4. Hartvigsen J, Hancock MJ, Kongsted A, ym. What low back pain is and why we need to pay attention. Lancet 2018;391(10137):2356-2367 «PMID: 29573870»PubMed
  5. Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 18.3.2025). Saatavilla internetissä: «https://www.kaypahoito.fi/hoi50103»14