Takaisin Tulosta

Hallux valgus (vaivaisenluu)

Lääkärin käsikirja
19.12.2025 • Viimeisin muutos 15.8.2022
Helka Koivu

Keskeistä

  • Selvitetään kliinisen ja tarvittaessa radiologisen tutkimuksen perusteella jalan biomekaaninen toiminta ja toimintahäiriö.
  • Hoito perustuu potilaan oireisiin (kipu ja toiminnallinen haitta), ei pelkästään kliiniseen tai radiologiseen löydökseen.
  • Ortooseilla ja fysioterapeuttisella kuntoutuksella on mahdollista vähentää kipuoiretta ainakin lyhytaikaisesti, mutta kirurginen hoito lienee vaikuttavaa myös pitkällä tähtäimellä.
  • Oireinen potilas kannattaa ohjata jalkaortopedin arvioon hoitomahdollisuuksien selvittämiseksi.

Määritelmä

  • Vaivaisenluulla tarkoitetaan kansankielessä luista eksostoosia tai pehmytkudoskyhmyä isovarpaan tyvessä (bunion).
    • Yleisin syy sille on hallux valgus eli isovarpaan tyvinivelen (MTP I -nivel) valgus-suunnan virheasento, jossa isovarvas lähtee taipumaan muiden varpaiden suuntaan. Tällöin kyseessä on virheasennosta aiheutuva metatarsaaliluun pään prominenssi eikä ylimääräinen luu.
    • Bunionin syynä voi olla myös isovarpaan tyvinivelen nivelrikko (hallux rigidus), jossa nivelen reunoille kasvaa todellista luista osteofyyttiä.
  • Radiologisesti normaali hallux valgus -kulma (I metatarsaaliluun ja proksimaalifalangin välinen kulma) on alle 15° ja intermetatarsaalikulma (I ja II metatarsaaliluun välinen kulma) on alle 10°.
  • Usein virheasentoon liittyy lisääntynyt I metatarsaaliluun rotaatio, ja virheasento tyypillisesti korostuu varatessa.
  • Kyseessä on ajan mittaan etenevä vaiva.

Epidemiologia ja etiologia

  • Yleinen vaiva: aikuisväestössä n. 23 %:lla, ikääntyvillä jopa yli 35 %:lla
  • Vaiva on huomattavasti yleisempi naisilla kuin miehillä (15:1). Erityisesti miehillä se on vahvasti perinnöllinen ja periytyy äidin kautta.
  • Etiologia on tuntematon ja todennäköisesti monitekijäinen.
    • Korkeakorkoisten kenkien käyttö, tietynlainen etujalkaterän, I metatarsaaliluun ja mediaalisen vaajaluun (os cuneiformen) rakenne sekä pronaatioasento mahdollisesti altistavat vaivalle.
    • Ylipronaation eli ns. aikuisen latuskajalan ja I-säteen (TMT I -nivelen) instabiliteetin yhteydestä vaivan kehittymiseen ei ole varmuutta.
  • Taustalla voi olla tulehduksellinen nivelsairaus, kuten nivelreuma, joka hyvin usein affisioi päkiäniveliä ja niiden tuhoutumisen kautta aiheuttaa hallux valgus -virheasennon.
  • I metatarsaaliluun distaalipäähän ei kiinnity yhtään lihasta, joten se on biomekaanisesti luonnostaan epätukeva. Virheasennon kehittyessä metatarsaaliluun distaalipää karkaa nivelestä mediaalisuuntaan, ja erkaantumisen lisääntyessä kaikki MTP I -nivelen ylittävät jänteet alkavat toimia isovarvasta lateralisoivina voimina (kuva «»1). Lisäksi metatarsaaliluussa tapahtuu myös rotaatiota (kuva «»2). I-säteen virheasennon seurauksena jalkaterän etuosan mediaalipuolen toiminta heikkenee ja paino siirtyy voimakkaammin lateraalisesti.

Oireet

  • Yleisimmät vastaanotolle hakeutumiseen johtavat oireet ovat kipu ja kenkäongelmat.
  • Biomekaanisesti kyseessä on koko etujalkaterän kuormitusongelma, joka aiheuttaa virheellistä askellusta, toiminnallista haittaa, tasapainon ongelmia ja erityisesti iäkkäämmillä potilailla kaatuilua.
  • Kipu saattaa olla vaivaisenluun alueella, mutta usein myös päkiässä (ns. transfer-metatarsalgia) kuormituksen siirtyessä painoa huonosti kantavalta I-säteeltä lateraalisemmin päkiään. Tämä aiheuttaa erityisesti MTP II -nivelen kipeytymisen ja turvotuksen, II metatarsaaliluun rasitusosteopatiaa ja vasaravarvasvirheasentoja. Myös Mortonin tautina tunnetun hermopinteen tyyppistä oiretta esiintyy ajoittain.
  • Kookas vaivaisenluu ja jalkaterän etuosan leviäminen vaikeuttavat sopivien, riittävän tilavien kenkien löytämistä ja aiheuttavat hankausongelmaa.
  • Vaiva aiheuttaa merkittävää elämänlaadun heikentymistä sekä yleisillä että jalkaspesifisillä mittareilla arvioituna.
  • Kosmeettista haittaa potilaat valittavat harvoin, ja pelkän kosmeettisen ongelman vuoksi ei koskaan lähdetä leikkaushoitoon.

Potilaan tutkiminen

  • Diagnoosi perustuu hyvään kliiniseen tutkimukseen ja jalkaterän röntgenkuvaukseen (seisten otetut jalkaterän AP-, viisto- ja sivukuvat; ks. myös kuva «»3). Toisinaan tarvitaan röntgenkuvaus myös nilkasta jalan takaosan linjauksen tarkemmaksi määrittämiseksi.
  • Potilas tutkitaan alaraajat säärestä alaspäin paljaina sekä seisten että istuallaan tai makuulla.
  • Havainnoidaan erityisesti nilkan ja jalkaterän sekä varpaiden linjaukset, I-säteen stabiliteetti, nivelten liikkuvuus ja mahdollinen pohjekireys.
  • Känsien esiintyminen tai ihon kuormituksen merkkien puuttuminen antaa hyvän kuvan jalkaterän paineolosuhteista. Esim. MTP I -nivelen alla iho voi olla täysin pehmeää ja MTP II -nivelen alta taas löytyy voimakasta paineen aiheuttamaa känsittymää.
  • Nilkan passiivisen dorsifleksioliikkeen tutkiminen alempi nilkkanivel neutraaliin asentoon tuettuna ja polvi sekä koukussa että suorana potilaan pitäessä alaraajan rentona (Silfverskiöldin testi) antaa kuvan pohjekireydestä.

Hoito

  • Hoidon tavoitteena on ensisijaisesti kivun lievittäminen sekä lisäksi virheasentojen ja jalkaterän toimintahäiriön korjaaminen.

Konservatiivinen hoito

Leikkaushoito

  • Leikkaushoidon tärkein indikaatio on potilaan konservatiivisesta hoidosta huolimatta kokema oire ja haitta, jonka voi ajatella johtuvan hallux valgus -virheasennosta.
  • Leikkauksen idea tekniikasta riippumatta on palauttaa I-säteen linjaus ja stabiliteetti, jolloin kyseisen alueen sekä koko jalkaterän lihastasapaino palautuu ja kuormitus korjautuu. Teknisesti tämä voidaan toteuttaa joko I metatarsaaliluun katkaisulla ja käännöllä eli osteotomialla tai TMT I -nivelen asentoa korjaavalla luudutuksella eli ns. modifioidulla Lapiduksen tekniikalla (kuva «»3).
  • Isovarpaan tyvinivelen luudutusta ei juuri käytetä primaarileikkauksissa.
  • Pelkkä bunionin poisto tai isovarpaan proksimaalifalangin tyven resektio (Kellerin toimenpide) ei ole nykyään hyväksyttävää.

Leikkauksesta toipuminen

  • Leikkauksesta toipumisaika on pitkä, 3–6 kk. Jalkaterän turvotus jatkuu usein pitkään ja rajoittaa jalkineiden käyttöä ja liikkumista. Usein tarvitaan työnkuvan muutoksia tai osa-aikaista sairauslomaa työhön paluun mahdollistamiseksi.
  • Jälkihoito riippuu tehdystä toimenpiteestä. Potilas voidaan käytetystä leikkaustekniikasta riippuen mobilisoida heti hoitokengälle, tai sitten tarvitaan varausrajoituksia n. 6 viikon ajan. Isovarpaan tyvinivelen liikuttelu aloitetaan viimeistään 2 viikkoa toimenpiteestä liikerajoituksen minimoimiseksi.
  • Fysioterapeutin toteuttama kuntoutus on avainasemassa hyvän leikkaustuloksen saavuttamiseksi.

Kirjallisuutta

  1. Steadman J, Barg A, Saltzman CL. First Metatarsal Rotation in Hallux Valgus Deformity. Foot Ankle Int 2021;42(4):510-522. «PMID: 33764800»PubMed
  2. Cronin S, Conti M, Williams N ym. Relationship Between Demographic and Radiographic Characteristics and Second Ray Pathology in Hallux Valgus Patients. Foot Ankle Orthop 2020;5(1):2473011420909088. «PMID: 35097369»PubMed
  3. Puszczalowska-Lizis E, Dabrowiecki D, Jandzis S ym. Foot Deformities in Women Are Associated with Wearing High-Heeled Shoes. Med Sci Monit 2019;25():7746-7754. «PMID: 31701921»PubMed
  4. Abdalbary SA. Foot Mobilization and Exercise Program Combined with Toe Separator Improves Outcomes in Women with Moderate Hallux Valgus at 1-Year Follow-up A Randomized Clinical Trial. J Am Podiatr Med Assoc 2018;108(6):478-486. «PMID: 29683337»PubMed
  5. Barg A, Harmer JR, Presson AP ym. Unfavorable Outcomes Following Surgical Treatment of Hallux Valgus Deformity: A Systematic Literature Review. J Bone Joint Surg Am 2018;100(18):1563-1573. «PMID: 30234626»PubMed
  6. Lee SY, Chung CY, Park MS ym. Radiographic Measurements Associated With the Natural Progression of the Hallux Valgus During at Least 2 Years of Follow-up. Foot Ankle Int 2018;39(4):463-470. «PMID: 29320937»PubMed
  7. Klugarova J, Hood V, Bath-Hextall F ym. Effectiveness of surgery for adults with hallux valgus deformity: a systematic review. JBI Database System Rev Implement Rep 2017;15(6):1671-1710. «PMID: 28628523»PubMed
  8. Coskun G, Talu B, Bek N ym. Effects of hallux valgus deformity on rear foot position, pain, function, and quality of life of women. J Phys Ther Sci 2016;28(3):781-7. «PMID: 27134358»PubMed
  9. Fraissler L, Konrads C, Hoberg M ym. Treatment of hallux valgus deformity. EFORT Open Rev 2016;1(8):295-302. «PMID: 28660074»PubMed
  10. Mortka K, Lisinski P. Hallux valgus-a case for a physiotherapist or only for a surgeon? Literature review. J Phys Ther Sci 2015;27(10):3303-7. «PMID: 26644698»PubMed
  11. Menz HB, Roddy E, Thomas E ym. Impact of hallux valgus severity on general and foot-specific health-related quality of life. Arthritis Care Res (Hoboken) 2011;63(3):396-404. «PMID: 21080349»PubMed
  12. Nix S, Smith M, Vicenzino B. Prevalence of hallux valgus in the general population: a systematic review and meta-analysis. J Foot Ankle Res 2010;3():21. «PMID: 20868524»PubMed
  13. Torkki M, Malmivaara A, Seitsalo S ym. Hallux valgus: immediate operation versus 1 year of waiting with or without orthoses: a randomized controlled trial of 209 patients. Acta Orthop Scand 2003;74(2):209-15. «PMID: 12807332»PubMed
  14. Torkki M, Malmivaara A, Seitsalo S ym. Surgery vs orthosis vs watchful waiting for hallux valgus: a randomized controlled trial. JAMA 2001;285(19):2474-80. «PMID: 11368700»PubMed