Diabetesta sairastavan hypoglykemia
Lääkärin käsikirja
14.10.2024 • Viimeisin muutos 14.10.2024
Keskeistä
- Hypoglykemian mahdollisuus on muistettava jokaisen tajuttoman diabetespotilaan kohdalla (huom. etenkin tyypin 1 diabetes).
- Hypoglykemiakohtausten välttämiseksi on tarkistettava insuliinin ja muiden diabeteslääkkeiden (etenkin sulfonyyliureat ja glinidit, joiden käyttö on viime vuosina merkittävästi vähentynyt) annostelu aina, jos potilaalla on
- hypoglykemiatuntemuksia
- verensokerin omamittauksissa alhaisia (< 4 mmol/l) plasman sokeriarvoja. Erityisen vaarallisia ovat alhaiset yöarvot.
Hypoglykemian kriteerit
- Pieni plasman glukoosipitoisuus (< 4 mmol/l)
- Hypoglykemiaan sopivat oireet (voivat puuttua, ks. alla)
- Oireet häviävät glukoosia antamalla.
Hypoglykemian luokittelu
- Lievä hypoglykemia (P-Gluk < 3.9 mmol/l): pieni veren glukoosipitoisuus, joka hoidetaan itse nopealla hiilihydraatilla tai pikainsuliinin annoksen vähentämisellä ennen ateriaa
- Merkittävä hypoglykemia (P-Gluk < 3.0 mmol/l): kliinisesti merkittävän pieni veren glukoosipitoisuus omamittauksessa tai jatkuvassa sensoroinnissa (vähintään 15 min:n ajan) tai laboratoriossa mitattuna
- Vakava hypoglykemia: kognitiivinen toimintakyky heikentynyt, ja hypoglykemia vaatii korjaantuakseen toisen henkilön apua.
Hypoglykemian adrenergiset oireet
- Sydämentykytys
- Hikoilu
- Nälän tunne
- Käsien tärinä
- Ärtyisyys
- Huomaa, että oireet saattavat hävitä/muuttua diabeteksen keston myötä tai jos sokerihemoglobiinin pitoisuus on pieni ja potilaalla on ollut toistuvia hypoglykemioita. Jälkimmäisessä tilanteessa verensokeripitoisuuden suurentaminen muutamaksi kuukaudeksi voi palauttaa varoittavat oireet.
- Jos veren glukoosipitoisuus on pitkään ollut suuri, saattaa joillakin potilailla ilmetä hypoglykemiaoireita jo veren sokeripitoisuuden ollessa normaali. Osittain voi olla kysymys elimistön adaptaatiosta, joka on korjattavissa glukoositasapainoa parantamalla.
Neuroglukopeeniset oireet
- Vakavan hypoglykemian merkkejä!
- Päänsärky
- Sekavuus
- Näköhäiriöt, erityisesti kaksoiskuvat
- Persoonallisuuden muutokset ja käytöshäiriöt
- Kouristukset ja tajuttomuus
Riskipotilaat
- Hypoglykemian vaara on suurin (tyypin 1) diabetesta sairastavilla,
- joilla HbA1c < 53 mmol/mol (< 7 %), ja joilta insuliinituntemukset puuttuvat
- joilla on yöllä pieniä verensokeriarvoja (aamun paastosokeri voi olla korkeakin)
- jotka liikkuvat paljon ja epäsäännöllisesti
- jotka laiminlyövät hoitonsa etenkin käyttämällä alkoholia väärin
- joilla on aiemmin ollut vakavia hypoglykemioita
- joilla on hypoglykemiaoireita mahdollisesti peittäviä lääkkeitä käytössä
- joilla on merkittävä munuaisten vajaatoiminta (insuliinin eliminaatio hidastunut).
- Muista vanhusten sulfonyyliurea- ja insuliinihoito vaaratekijänä.
- Hypokortisolismi ja hypotyreoosi altistavat hypoglykemioille: muista epäillä toistuvien hypoglykemioiden yhteydessä.
Hoito
- Hypoglykemiatuntemukset hoidetaan nauttimalla 10–20 g hiilihydraattia nopeasti imeytyvässä muodossa. Elleivät oireet ole hävinneet 10 min:n kuluessa, nautitaan toinen samanlainen annos. Sopivia annoksia ovat esim.
- 4 rypälesokeritablettia (10 g)
- 1 dl (puoli lasillista) hedelmätuoremehua
- 1 rkl hunajaa
- 1 hedelmä
- 1 dl sokerista virvoitusjuomaa
- 3–5 sokeripalaa
- siirappia tai väkevää sokeriliuosta (10 palaa sokeria lämpimään veteen) suun limakalvolle.
- Vaikeassa hypoglykemiassa pistetään ampulli (1 mg) glukagonia (Glucagen®) pakkauksessa olevan ohjeen mukaan ihon alle tai lihakseen tai vaihtoehtoisesti annetaan kerta-annos (3 mg) glukagoninenäjauhetta (Baqsimi®) toiseen sieraimeen. Jälkimmäisellä valmisteella ei ole lääkekorvattavuutta. Glucagen®-annos on sama aikuisille ja yli 25 kg painaville lapsille. Baqsimi® on tarkoitettu 4 v täyttäneille.
- Tajuttomalle tai kouristelevalle potilaalle paras hoito on antaa 10-prosenttista glukoosia nopeana infuusiona, kunnes potilas palaa tajuihinsa. Ensiapuna voidaan antaa glukagoniruiske. Tajutonta potilasta ei saa juottaa väkisin, mutta hunajaa tai väkevää sokeriliuosta voidaan lusikoida suuhun, jos muita hoitokeinoja ei ole käytettävissä.
- Ks. Akuuttihoito-opas «Hypoglykemia»1.
Jatkotoimet
- Potilaan lääkitys ja pistostekniikka tarkistetaan ja pyritään selvittämään hypoglykemian syyt.
- Jos potilas on glukoosiarvon korjaannuttua päihtynyt, sekava tai huonokuntoinen, hänet on syytä ottaa sairaalatarkkailuun uuden hypoglykemiakohtauksen välttämiseksi.
- Potilas voidaan seurannan jälkeen päästää kotiin, jos hänen vointinsa on hyvä ja hänen kykynsä tunnistaa ja hoitaa hypoglykemian oireet arvioidaan riittäväksi. Insuliiniannosta vähennetään. Tarkistetaan, että jatkuvaa sokeriseurantaa käyttävällä on käytössä matalan sokerin hälytystoiminto. Hypoglykemian syyt selvitetään ja hoito tarkistetaan lääkärin tai diabeteshoitajan vastaanotolla. Potilas tarvitsee selkeät ohjeet.
- Potilasta opastetaan pitämään mukanaan esim. glukoosipastilleja tai mehua ja kirjoitetaan resepti mukana pidettävästä glukagoniampullista.
- On huomattava, että sulfonyyliureoiden vaikutus kestää kauan. Niiden aiheuttamien hypoglykemiakohtausten tarkkailua on jatkettava ainakin vuorokauden ajan.
- Pieni lapsi on aina syytä ottaa sairaalatarkkailuun, ja vanhempien kanssa on pohdittava vastaisten kohtausten välttämistä.
- Ylipitkävaikutteisilla insuliinianalogeilla (degludek ja glargiini 300 yks./ml) esiintyy vähemmän yöllisiä hypoglykemioita. Jatkuva kudossokeriseuranta ja/tai insuliinipumppuhoito voivat soveltua osalle potilaista, jotka kärsivät toistuvista hypoglykemioista.
- Jos potilas ei verensokeriarvon korjaamisen jälkeen palaa tajuihinsa, tehdään päivystyslähete sairaalaan. Kyseessä on joko
- hypoglykemian aiheuttama aivovaurio (harvinainen) tai
- muu etiologinen selitys tajuttomuudelle.
