Kyhmy kilpirauhasessa tai suurentunut kilpirauhanen
Lääkärin käsikirja
17.10.2022 • Viimeisin muutos 17.10.2022
Keskeistä
- Potilas voi hakeutua vastaanotolle, koska on itse huomannut yksittäisen kyhmyn kaulalla. Tulosyynä voi olla myös kaulalla paineoireita aiheuttava tai kosmeettisesti häiritsevä kookas struuma.
- Joskus kilpirauhaskyhmy tai lievä struuma todetaan sattumalta oireettomalta henkilöltä, kun kaulan kaiku- tai muu kuvantamistutkimus tehdään muusta syystä. Nämä potilaat ovat yleensä eutyreoottisia, mutta TSH ja T4V tutkitaan poissulkumielessä.
- Kyhmy kaulalla: kaulan kaikututkimus erottaa nykyään varsin luotettavasti hyvänlaatuiset kyhmyt pahanlaatuisista. Ohutneulanäyte otetaan tarvittaessa syöpäriskin arvioimiseksi.
- Eutyreoottisen potilaan struuma ei vaadi hoitoa, ellei se aiheuta kosmeettista haittaa tai kompressio-oiretta tai osoita kasvutaipumusta. Nämä potilaat lähetetään tarvittaessa erikoissairaanhoitoon leikkausarvioon. Jos kilpirauhanen on kasvanut voimakkaasti lyhyessä ajassa, tehdään kaikututkimus ja otetaan tarvittaessa herkästi neulanäyte.
- Monikyhmystruumassa karsinooma kyhmyn aiheuttajana on harvinainen, mutta sen mahdollisuus tulee muistaa.
Kyhmy kilpirauhasessa
- Yksittäinen kyhmy voi olla
-
hyvänlaatuinen kysta
-
yksittäinen struumakyhmy
-
monikyhmystruuman osa
-
autoimmuunityreoidiitin aiheuttama (S-TPO-vasta-aineet +, hoitamaton hypotyreoosi)
- follikulaarinen adenooma
-
kilpirauhassyöpä (n. 5 %).
- Kaikilta potilailta, joilla on kyhmy tai kyhmyjä kilpirauhasessa, tutkitaan T4V ja TSH. Mahdollinen funktiohäiriö korjataan.
- Karsinoomakyhmy on tavallisesti kova ja kiinnittynyt ympäröivään kudokseen. Kyseessä on yleensä uusi oire. Erilaistuneissa karsinoomissa kyhmy kasvaa hitaasti, erilaistumattomissa nopeasti.
- Monikyhmystruuman arviointi pelkän palpaation perusteella voi olla vaikeaa. Monikyhmystruuma on usein ollut tiedossa jo pidempään.
Kaikututkimus ja ohutneulabiopsia (ONB)
- Kaikututkimus on ensisijainen tutkimus palpaation jälkeen. Hyvänlaatuiset kyhmyt erottuvat siinä hyvin. Ohutneulanäytteen tarve arvioidaan standardoitujen kriteerien avulla (ACR TI-RADS; koon lisäksi arvioidaan muutoksen koostumus, kaikurakenne, muoto, reunat, kalkkeutumat).
- Paineoireita aiheuttava kysta voidaan tyhjentää aspiraatiolla. Leikkaus voi joskus olla tarpeen, jos kysta oireilee jatkuvasti täyttymällä uudestaan.
- Sytologisten
näytteiden luokittelussa ja vastauksissa käytetään ns. Bethesda-luokitusta.
- Jos sytologia sopii karsinoomaan tai karsinoomaa ei voida poissulkea, potilas lähetetään leikkaushoitoon.
- Jos sytologiassa todetaan ns. follikulaarinen neoplasia, potilas lähetetään leikkaushoitoon. Lopullinen PAD selviää lobektomiassa.
- Jos sytologialöydös on täysin hyvänlaatuinen, tutkimukset tehdään kerran uudestaan 6–12 kk:n kuluttua. Jos löydös on edelleen hyvänlaatuinen ja potilas on oireeton, lisätutkimuksia tai seurantaa ei tarvita.
Leikkaushoidon aiheet
- Sytologinen löydös on maligni tai epäilyttävä.
- Kyhmy kasvaa jatkuvasti, on suuri (≥ 4 cm), kova tai aiheuttaa kompressio-oireita.
- Potilas on nuori tai huolestunut.
- Kysta uusiutuu toistuvien punktioiden jälkeen.
- Follikulaarinen neoplasia sytologisena löydöksenä on ongelmallinen: kyseessä voi olla joko hyvänlaatuinen follikulaarinen adenooma tai follikulaarinen karsinooma. Potilas lähetetään lobektomiaan.
- Jos löydös on maligni, koko kilpirauhanen poistetaan.
Suurentunut kilpirauhanen evd
- Struumalla tarkoitetaan, että kilpirauhanen on suurentunut (kuva «Kookas struumakyhmy keuhkokuvassa»1).
- Suljetaan pois tyreoidiitti ja toimintahäiriöt «Kilpirauhaspotilaan tutkiminen»1.
-
Nopea kasvu on struumassakin hälyttävä merkki ja edellyttää kaikututkimusta ja näytteenoton harkintaa.
-
Monikyhmystruumassa karsinooma on kyhmyn aiheuttajana harvinainen, mutta dominoivassa kyhmyssä on sama syövän mahdollisuus kuin yksittäisessä kyhmyssä. Leikkaushoito on tarpeen, jos sytologinen löydös yllättäen onkin maligni.
-
Hoitoa tarvitaan, jos struuma aiheuttaa paineoireita tai kosmeettista haittaa. Potilas lähetetään tällöin leikkaushoidon arvioon.
Kirjallisuutta
- Mäenpää H, Arola J, Schalin-Jäntti C, Välimäki M. Kilpirauhasen kasvaimet. Kirjassa: Välimäki M, Sane T, Dunkel L (toim.). Endokrinologia. 2. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2009. S. 240-253.
- Arola J, Kholová I, Timonen T, Krogerus L. Bethesda-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa. Duodecim
2010;126(20):2449–53. «Bethesda-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa (20/2010)»2
- Cibas ES, Ali SZ. The 2017 Bethesda System for Reporting Thyroid Cytopathology. Thyroid 2017;27(11):1341-1346. «PMID: 29091573»PubMed
- Tessler FN, Middleton WD, Grant EG ym. ACR Thyroid Imaging, Reporting and Data System (TI-RADS): White Paper of the ACR TI-RADS Committee. J Am Coll Radiol 2017;14(5):587-595. «PMID: 28372962»PubMed
- Nyman K, Markkola A. Kilpirauhaskyhmyn kaikukuvaus ja ohutneulanäytteenoton aiheet. Duodecim
2018;164(3):280–8. «Kilpirauhaskyhmyn kaikukuvaus ja ohutneulanäytteenoton aiheet (3/2018)»3