Krooninen autoimmuunityreoidiitti
Lääkärin käsikirja
17.10.2022 • Viimeisin muutos 17.10.2022
Keskeistä
- Hiljainen, yleensä oireeton kilpirauhastulehdus
- Primaarisen hypotyreoosin «Hypotyreoosi»1 yleisin syy
- Diagnostisena merkkinä ovat suurentuneet tyreoideaperoksidaasi (TPO) -vasta-ainepitoisuudet.
- Yleinen: suurentuneita TPO-vasta-ainepitoisuuksia todetaan 5–20 %:lla väestöstä. Osalle kehittyy kliininen tauti.
- Altistaa monelle kilpirauhassairaudelle, myös raskaudenaikaiselle hypotyreoosille (vaatii hoitoa) ja synnytyksen jälkeiselle tyreoidiitille.
- Voi johtaa myös kilpirauhasen suurenemiseen (struuma) ilman hypotyreoosia.
Diagnoosi
- Kilpirauhanen voi joko surkastua tai suurentua struumaksi. Palpoiden kilpirauhanen on usein kiinteä. Joskus voi tuntua yksittäinen kyhmy tulehduksen seurauksena.
- Tutkitaan TSH, T4V ja tyreoideaperoksidaasi (TPO) -vasta-aineet. Suurentuneet TPO-vasta-ainepitoisuudet ovat diagnostinen merkki ja tarkoittavat suurentunutta hypotyreoosin riskiä.
- Mahdollinen hypotyreoosi selviää laboratoriokokeissa. Kaikille potilaille se ei kehity.
- TPO-vasta-aineiden toistomittauksista ei ole hyötyä.
Hoito
- Krooniselle tyreoidiitille ei ole spesifistä hoitoa. Tarvittaessa käytetään tyroksiinia subkliinisen tai kliinisen hypotyreoosin hoitoon.
- Glukokortikoidihoidosta ei ole apua.
- Erityisesti jos kyhmy ei hoidosta huolimatta pienene tai kilpirauhanen kasvaa seurannassa, tehdään kaikututkimus ja tarvittaessa ONB, ja potilas lähetetään tarvittaessa erikoissairaanhoidon arvioon.
- Autoimmuunityreoidiitti voi joskus aiheuttaa soluvauriosta johtuvan ohimenevän tyreotoksikoosin, jonka hoidoksi riittää beetasalpaaja. Seuraa potilasta hypotyreoosin kehittymisen varalta.
- Synnytyksen jälkeen (4–8 kk) esiintyy usein hoitoa vaativaa ohimenevää hypotyreoosia. Sitä voi edeltää 1–3 kk:n kestoinen hypertyreoosivaihe. Molemmat tilat ovat usein itsestään paranevia, mutta joskus kehittyy tyroksiinihoitoa vaativa pysyvä hypotyreoosi. Tarkista kilpirauhasen toimintakokeet ennen seuraavaa mahdollista raskautta.
Kirjallisuutta
- Välimäki M, Schalin-Jäntti V. Tyreoidiitit. Kirjassa: Välimäki M, Sane T, Dunkel L (toim.). Endokrinologia. 2., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2009. S. 230–233
- Hämäläinen P. Kilpirauhanen oireilee: tyreoidiittien diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 2018;73(9):564–569 «Kilpirauhanen oireilee: tyreoidiittien diagnostiikka ja hoito (9/2018)»2