Hypotyreoosi

Keskeistä

• Tunnista hypotyreoosin mahdollisuus, kun potilaan oireina ovat väsymys, ummetus, palelu, muistin heikentyminen ja hidas syke.
• Tauti on yleinen, ja sen oireet voivat olla epämääräiset.
• Hypotyreoosin diagnostiikka ja kilpirauhasperäisen hypotyreoosin hoidon toteutus kuuluvat perusterveydenhuoltoon.
• Hypotyreoosi voidaan helposti varmistaa tai poissulkea määrittämällä TSH ja T4V.
• Varmista herkästi normaali kilpirauhasen toiminta tutkimalla TSH ja T4V ennen mahdollista raskautta ja raskauden jälkeen.
• Muista myös hypotyreoosi korkean kolesterolipitoisuuden tai CK-pitoisuuden nousun syynä.
• Korvaushoidossa olevan nuoren ja keski-ikäisen potilaan vointi on yleensä hyvä, jos TSH-pitoisuus on n. 1–2 mU/l ja T4V-pitoisuus on viitealueen yläosassa.
• Iäkkäämmät henkilöt, joilla on esim. angina pectoris tai rytmihäiriöitä, ovat usein herkempiä tyroksiinin vaikutuksille. Heillä ylläpitoannos jää hieman pienemmäksi ja TSH vastaavasti hieman korkeammalle tasolle.
• Kaikututkimus ei kuulu hypotyreoosin selvittelyyn (ellei palpaatiolöydös anna siihen aihetta).
• Tyroksiinihoitoa ei pidä käyttää esim. masennuksen, jaksamattomuuden tai ylipainon hoitoon henkilöllä, joka on biokemiallisesti eutyreoottinen.

Syyt

Oireet

• Oireet ovat yksilöllisiä ja vaikeusasteeltaan vaihtelevia.
• Syvän hypotyreoosin yleisoireita ovat aloitekyvyttömyys, väsymys, masentuneisuus, muistihäiriöt, motoriikan ja puheen hitaus, palelu, ummetus, painon nousu ja hidas syke. Iho on kuiva, karkea, kylmä tai kalpea. Hiukset voivat karheutua ja lähteä. Potilaalla voi esiintyä myös lihasheikkoutta, särkyä ja jäykkyyttä.
• Kuukautiskierto voi häiriintyä.
• Vanhuksilla taudinkuva on usein epätyypillinen, ja se voi ilmetä hitautena ja depressiivisyytenä simuloiden dementiaa.
• Nuorilla naisilla ensioire voi olla amenorrea tai infertiliteetti ja/tai hyperprolaktinemia.

Diagnoosi evd

• Ks. kilpirauhasen toiminnan tutkiminen «Kilpirauhaspotilaan tutkiminen»3.
• Kilpirauhanen palpoidaan (koko, konsistenssi).

Tyroksiinihoito evd

• Tyroksiinihoito aloitetaan aina, kun TSH-pitoisuus on suurentunut ja T4V on pienentynyt.
• Subkliinisessä hypotyreoosissa hoito aloitetaan, jos TSH on yli 10 tai jos potilas on raskaana. Jos TSH-pitoisuus on pysyvästi mutta vain lievästi suurentunut (HUSLAB > 3.6–4 mU/l), hoitoa puoltavat hypotyreoosiin sopivat oireet, nuori ikä, raskaus, suurentuneet TPO-vasta-ainepitoisuudet, struuma ja hyperkolesterolemia.
  • Lievässä subkliinisessä hypotyreoosissa hoitopäätökset tehdään yksilöllisesti. Ennen mahdollista hoidon aloitusta tehdään TSH-toistomittaus. Nykysuositusten mukaan hyvin iäkkäiden subkliinistä hypotyreoosia (TSH < 10, T4V viitealueella) ei pidä hoitaa.
  • Ennen pysyvän tyroksiinihoidon aloitusta kannattaa usein tehdä 3–6 kk:n hoitokokeilu.
• Nuorella tyroksiinin aloitusannos on 50–100 µg/vrk. Jos potilaalla on ollut hypotyreoosi jo pitkään, annosta nostetaan vähitellen 25 µg:lla 2 viikon välein, kunnes saavutetaan annos 100 µg/vrk.
• Ylläpitoannos on yhteydessä potilaan painoon. Tavallinen ylläpitoannos on n. 100–200 µg/vrk. Subkliinisessä hypotyreoosissa tarvitaan yleensä pienempää ylläpitoannosta.
• TSH tarkistetaan aikaisintaan 4 viikon kuluttua viimeisestä annosnostosta. Tällöin säädetään ylläpitoannos sopivaksi. Potilaan vointi on usein hyvä, jos TSH-pitoisuus on 1–2 mU/l ja T4V on viitealueen yläkolmanneksessa.
• Vanhuksilla ja sepelvaltimotautia sairastaville aloitusannos on 25 µg/vrk. Annosta lisätään vähitellen 3–4 viikon välein.
  • Vanhuksilla ja sydänsairailla ylläpitoannos jätetään usein tavanomaista pienemmäksi, jolloin TSH-pitoisuus on viitealueen yläosassa.
• Tyroksiinin annosmuutoksen jälkeen T4V ja TSH tarkistetaan aikaisintaan 4 viikon kuluttua, koska TSH:n pitoisuus muuttuu hitaasti. Kun hoitoannos on vakiintunut, TSH mitataan 1–2 v:n välein, esim. reseptin uusimisen yhteydessä. Täyden korvaushoidon annos ei yleensä muutu.
• Jos on epäselvyyttä, tarvitaanko korvaushoitoa (hoidettaessa mahdollisesti tilapäistä hypotyreoosia), määritetään TSH-taso 6 viikkoa hoidon keskeyttämisen jälkeen. Yli viiterajojen kohoava TSH-arvo merkitsee pysyvän korvaushoidon tarvetta.
• Erikoissairaanhoidon seurannassa olevien kilpirauhassyöpäpotilaiden «Hoidetun kilpirauhassyövän seuranta perusterveydenhuollossa»4 tyroksiiniannosta ei pidä muuttaa perusterveydenhuollossa.
• Tyroksiini otetaan aamulla tyhjään vatsaan yhtenä annoksena.
  • Tietyt lääkkeet, etenkin rauta- ja kalkkilääkitykset, häiritsevät tyroksiinin imeytymistä; tällaiset lääkkeet on otettava vasta vähintään 4 t:n kuluttua tyroksiinin nauttimisesta.
  • Estrogeenikorvaushoidolla on sama vaikutus kuin raskaudella: tyroksiinin tarve lisääntyy jopa kolmasosan.