Takaisin Tulosta

Erittävä rinta ja imettämättömän rintatulehdus

Lääkärin käsikirja
15.1.2022 • Viimeisin muutos 15.1.2022
Ulla Puistola

Keskeistä

  • Seroosi toispuolinen erite tai verinen erite edellyttää aina kasvaimen poissulkemista riittävin tutkimuksin. Pahanlaatuisen prosessin riski lisääntyy iän myötä: alle 40-vuotiaalla se on 3 %, yli 60-vuotiaalla 30 %.
  • Maitomainen (vihertävä, rusehtava tai keltainen) erite tai erite useammasta kuin yhdestä nännitiehyestä tai molemmista rinnoista ei viittaa syöpään.
  • Imettämättömän naisen rintatulehdus hoidetaan samoilla periaatteilla kuin imettävänkin «Imettävän äidin rintatulehdus»1, mutta mammografia on tehtävä hoidon jälkeen.

Potilaan tutkiminen

  • Rintojen palpaatio: ks. «Rintarauhasen tutkiminen; kyhmy tai kipu rinnassa ja hyvänlaatuiset muutokset»2.
  • Puristelemalla ja palpoimalla selvitetään eritteen tois- tai molemminpuolisuus. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun potilas kertoo eritettä tulevan vain toisesta rinnasta.
  • Verisen tai toispuolisen seroosin eritteen tutkimuksiin kuuluvat
    • rintojen palpaatio (kyhmyt, eritteen tulokohdan etsiminen nännin ympäriltä sormella painaen)
    • mammografia-, kaiku- ja duktografiatutkimukset.

Galaktorrea

  • Tutkimukset
    • Rintojen palpaatio
    • Aikuiselta naiselta tutkitaan prolaktiini ja TSH.
    • Mammografia- ja/tai kaikututkimuksen harkinta
  • Prolaktiini on tärkein maidoneritystä säätelevä hormoni.
    • Erittyy aivolisäkkeen etulohkosta, pieninä määrinä myös istukka-, desiduaali- ja endometriumkudoksesta.
    • Eritys on korkeimmillaan unen aikana.
    • Yhteen mitattuun laboratorioarvoon ei aina voi luottaa, koska esim. rintojen puristelu ja koskettelu, yhdyntä ja stressi suurentavat helposti prolaktiinin pitoisuutta tilapäisesti.
  • Mikä hyvänsä dopamiinia estävä tekijä saa aikaan hyperprolaktinemian ja galaktorrean.
  • Useat lääkkeet voivat aiheuttaa maidoneritystä.
    • Fentiatsiinit ja monet muut psykoosilääkkeet
    • Trisykliset masennuslääkkeet
    • Opioidit
    • Ehkäisypillerit
    • Estrogeeni- ja antiestrogeenivalmisteet
    • Metoklopramidi
    • Verapamiili
    • Isoniatsidi
    • Antihistamiinit
  • Kilpirauhasperäinen hypotyreoosi (korkea TSH ja matala T4V) on hyperprolaktinemian syynä n. 10 %:lla potilaista.
  • Jos tyroksiinihoito ei korjaa hyperprolaktinemiaa tai kilpirauhaskokeissa on epäsuhtaa, on kyseessä todennäköisesti aivolisäkkeen prolaktiinia erittävä adenooma «Aivolisäkekasvaimet»3 ja tällöin yleensä prolaktiinitaso on huomattavan korkea (yli 1 000 mU/l).
    • Tutkimukset erikoissairaanhoidossa
  • Krooniseen munuaisten vajaatoimintaan liittyy galaktorrea neljänneksellä potilaista.
  • Jos aikuisen naisen molemminpuolisessa galaktorreassa laboratoriotulokset ja kuukautiskierto ovat normaalit eikä poikkeavia statuslöydöksiä ole, voidaan potilasta seurata avohoidossa vuoden ajan. Jos maidoneritys tämänkin jälkeen jatkuu, tehdään lähete erikoislääkärille aivolisäkkeen toiminnan tarkempia tutkimuksia varten. Amenorrean tutkimukset: ks. «Amenorrea»4.
  • Joskus maidoneritys ”jää päälle” imetyksen loputtua.
  • Synnytyksen jälkeinen maidoneritys voidaan tarvittaessa lopettaa 1 mg:n kerta-annoksella kabergoliinia. Lääke voi aiheuttaa verenpaineen laskua 3–4 päivän ajan.
  • Psyykenlääkkeiden käyttöön liittyvässä hyperprolaktinemiassa kokeillaan lääkkeen vaihtoa. Maidoneritystä hillitsevä lääkehoito ei ole aiheellinen.
  • Vastasyntyneeltä muutaman viikon ikään asti erittyvä maito on viaton ilmiö, joka ei vaadi tutkimuksia.
  • Miehillä, lapsilla ja murrosikäisillä maidoneritys edellyttää aina erikoislääkärin tutkimuksia.

Verinen tai kirkas eritys

Rintarauhasen tulehdus imettämättömällä

  • Periduktaalimastiitti on yleisin ei-imettävän naisen rintatulehdus, tyypillisimmin tupakoivalla naisella.
  • Tavallisimmat oireet ovat kipu ja märkäerite areolan reunasta.
  • Areolan ympäristössä todetaan tulehdus, absessi, kyhmy, fisteli tai sisäänvetäytynyt nänni.
  • Yleensä tulehdus on useiden sekä aerobisten että anaerobisten bakteerien aiheuttama; valitse stafylokokkiin tehoava mikrobilääke.
  • Tulehdukseen voi liittyä absesseja, jotka vaativat aina dreneerauksen.
  • Uusiutuvat tai kroonisiksi muuttuneet tulehdukset edellyttävät laajojakin kirurgisia toimenpiteitä, kuten mamillan saneerausta, jossa kyseinen duktusalue poistetaan mamillan kärkeen saakka. Se voidaan tehdä polikliinisesti paikallispuudutuksessa.
  • Hoidon jälkeen on aina tehtävä mammografia mahdollisen karsinooman toteamiseksi.
  • Imettävän äidin rintatulehdus: ks. «Imettävän äidin rintatulehdus»1.

Kirjallisuutta

  1. Catanzariti F, Avendano D, Cicero G ym. High-risk lesions of the breast: concurrent diagnostic tools and management recommendations. Insights Imaging 2021;12(1):63. «PMID: 34037876»PubMed
  2. Abraham B, Sarojini TR. Cytological Scoring of Breast Lesions and Comparison with Histopathological Findings. J Cytol 2018;35(4):217-222. «PMID: 30498293»PubMed
  3. Paepke S, Metz S, Brea Salvago A ym. Benign Breast Tumours - Diagnosis and Management. Breast Care (Basel) 2018;13(6):403-412. «PMID: 30800034»PubMed