Takaisin Tulosta

Näön tutkiminen lastenneuvolassa

Lääkärin käsikirja
26.5.2025 • Viimeisin muutos 26.5.2025
Matti Seppänen

Keskeistä

  • Näössä ja silmissä voi esiintyä muutoksia kaikissa kehitysvaiheissa.
  • Mitä aikaisemmin poikkeava kehitys huomataan, sitä paremmin hoito tehoaa.
    • Visuaalisen kommunikaation kehittymisen viivästyminen on merkki aivotoiminnan häiriöstä. Koska se vaikuttaa sekä lapsen kehitykseen että perhedynamiikkaan, vauva tulee lähettää viipymättä jatkotutkimuksiin ja perhe varhaiskuntoutukseen.
  • Lapsen ensimmäiset 3 elinkuukautta ovat tärkeitä näköjärjestelmän kehitykselle. Jos näköhavainto on puutteellinen, se johtaa hoitamattomana nopeasti pysyvään näkövammaan.
  • Lastenneuvolassa näön tutkimisen ensisijaisena tavoitteena on seuloa ja ohjata jatkohoitoon riittävän ajoissa lapset, joilla on
    • karsastusta
    • alentunut näöntarkkuus
    • epäily silmäsairaudesta.
  • Todettu tuore karsastus on aina aihe silmälääkärille lähettämiseen. Ks. Lähettämiskriteerit «»1.
  • Ks. myös THL:n NEUKO-tietokannan ohjeistus «Näön ja silmien tutkiminen»1.

Ikäkausitarkastukset evd

Taulukko 1. Silmien ja näön tutkiminen vastasyntyneillä ja lastenneuvolassa
IkäTutkimuksetJatkotutkimuksiin lähettämisen perusteet
Vastasyntynyt
  1. Silmien ulkonäkö
  1. Silmien tai luomien rakenteessa poikkeavaa, poikkeava mustuaisen muoto tai reagointi valoon, toisen silmän jatkuva karsastus
  1. Punaheijaste
  1. Himmeä tai sammunut punaheijaste
4–6 viikkoa
  1. Katsekontakti, hymyvaste
  1. Ongelmat varhaisessa vuorovaikutuksessa: selvitettävä näkö (akkommodaatio ja fiksaatiovaikeudet) ja kuulo
  1. Kirkas valo kohdistetaan silmiin
  1. Ei häikäisty
  1. Silmien ulkonäkö
  1. Poikkeavuus silmien tai luomien rakenteessa, poikkeava mustuaisen muoto tai reagointi valoon, toisen silmän jatkuva karsastus
  1. Punaheijaste
  1. Himmeä tai sammunut punaheijaste
4 kk
  1. Hirschbergin lamppukoe
  1. Koko ajan näkyvä karsastus
  1. Katsekontakti, hymyvaste
  1. Heikko katsekontakti tai hymyvaste
  1. Katseen kohdistaminen ja seuraaminen
  1. Heikko katseella seuraaminen tai poikkeavat silmänliikkeet
  1. Silmien ulkonäkö
  1. Silmien tai luomien rakenteessa poikkeavaa, esim. verisuoniluomi (hemangiooma) tai tuliluomi
  1. Punaheijaste
  1. Himmeä tai sammunut punaheijaste
8 kk
  1. Hirschbergin lamppukoe
  1. Koko ajan tai ajoittain näkyvä karsastus (mielellään dokumentoituna valokuvassa)
  2. Lähetteeseen kirjataan myös punaheijastetutkimuksen tulos.
  1. Tarkastelu
  1. Poikkeava päänasento
  2. Riippuluomi, jossa luomi laskeutuu pupillin puoliväliin
  3. Jatkuva kyynelvuoto
  1. Silmien peitto vuorotellen
  1. Jommankumman silmän peiton vastustaminen
  1. Pinsettiotteen tutkiminen
  1. Silmän ja käden koordinaatio epätarkkaa
  1. Punaheijaste
  1. Poikkeava punaheijaste
18 kk
  1. Hirschbergin lamppukoe
  1. Koko ajan tai ajoittain näkyvä karsastus (mielellään dokumentoituna valokuvassa)
  2. Lähetteeseen kirjataan myös punaheijastetutkimuksen tulos.
  1. Tarkastelu
  1. Poikkeava päänasento
  1. Silmien peitto vuorotellen
  1. Jommankumman silmän peiton vastustaminen
  1. Pinsettiotteen tutkiminen
  1. Silmän ja käden koordinaatio epätarkkaa
  1. Punaheijaste
  1. Poikkeava punaheijaste
3 v
  1. Hirschbergin lamppukoe
  1. Koko ajan tai ajoittain näkyvä karsastus
  2. Lähetteeseen kirjataan myös punaheijastetutkimuksen tulos.
  1. Suora peittokoe
  1. Korjausliike katsomaan jäävässä silmässä
  2. Heikko katseen kohdistaminen ei-peitetyssä silmässä (tulkinta: ks. «»2)
  1. Tarkastelu
  1. Poikkeava päänasento
  1. Lähinäön tarkkuus LH-taululla (yhteisnäkö, jos ei saada tutkittua erikseen)
  1. Silmien yhteisnäön tarkkuus on alle 0.4 tai lapsi kohdistaa huonosti katseen toisella silmällä.
  2. Jos epäily puolierosta, lähetteeseen kirjataan myös punaheijastetutkimuksen tulos.
  1. Punaheijaste, jos näkö on poikkeava tai sitä ei saada tutkittua
  1. Epäily poikkeavasta näöstä
4 v
  1. Hirschbergin lamppukoe
  1. Koko ajan tai ajoittain näkyvä karsastus
  1. Suora peittokoe
  1. Korjausliike katsomaan jäävässä silmässä
  1. Tarkastelu
  1. Poikkeava päänasento
  1. Lähinäön ja kaukonäön tarkkuus LH-taululla silmät erikseen tutkittuina (yhteisnäkö, jos ei saada tutkittua erikseen)
  1. Erikseen tutkittu näöntarkkuus alle 0.5 molemmissa silmissä lähelle tai kauas

TAI
  1. Näöntarkkuuksissa vähintään 2 rivin puoliero lähelle ja kauas

TAI
  1. Yhteisnäön tarkkuus alle 0.5, jos näköä ei saada tutkittua erikseen
5–6 v
  1. Hirschbergin lamppukoe
  1. Koko ajan tai ajoittain näkyvä karsastus
  1. Suora peittokoe
  1. Korjausliike katsomaan jäävässä silmässä
  1. Lähinäön ja kaukonäön tarkkuus LH-taululla silmät erikseen tutkittuina (yhteisnäkö, jos ei saada tutkittua erikseen)
  1. Erikseen tutkittu näöntarkkuus alle 0.63 molemmissa silmissä lähelle tai kauas

TAI
  1. Näöntarkkuuksissa (lähi- ja kaukonäössä) vähintään 2 rivin puoliero

Tutkimukset

Punaheijaste

  • Tutkitaan 6 viikon ikään mennessä ja sen jälkeen myös 4 kk:n, 8 kk:n ja 18 kk:n (sekä tarvittaessa 3 v:n) iässä tehtävien terveystarkastusten yhteydessä.
  • Punaheijasteen tutkiminen: ks. «Silmien tutkiminen»3
  • Todetaan synnynnäinen kaihi, silmien rakennepoikkeamat ja mustuaisen poikkeava valoreaktio, jotka ovat jatkotutkimusten aiheita.

Lamppukoe (Hirschbergin koe)

  • Tehdään joka neuvolatarkastuksessa 4 kk:n iästä lähtien.
  • Tutkimus paljastaa vain ilmikarsastuksen.
  • Tutkimuksen suorittaminen
    • Kohdista valo (kynälamppu tai otoskoopin lamppu ilman korvasuppiloa) lapsen silmiin suoraan lapsen edestä n. 50 cm:n etäisyydeltä.
    • Tarkkaile valotäplän sijaintia silmissä suhteessa kummankin silmän mustuaisaukkoon.
    • Normaalisti valoheijasteet sijaitsevat symmetrisesti, hieman nenän puolella keskipisteestä.
    • Jos silmä karsastaa sisään, heijaste näkyy mustuaisaukon ulkoreunassa (ohimon puolella).
    • Jos silmä karsastaa ulos, heijaste näkyy mustuaisaukon sisäreunassa.
    • Tutkimusta jatketaan peittokokeella.

Suora peittokoe

  • Tehdään (8 kk:n, 18 kk:n) 3 v:n, 4 v:n sekä tarvittaessa 5–6 v:n iässä.
  • 8 kk:n ja 18 kk:n ikäisellä Hirschbergin koe on tärkein tutkimusmenetelmä ilmikarsastuksen toteamiseksi. Tätä vanhemmilla lapsilla karsastusta tutkitaan peittokokeella, mutta se on hyödyllinen myös 8 kk:n ja 18 kk:n ikäisellä, koska se voi antaa vihjeen poikkeavasta näöstä toisessa silmässä.
    • Jos vauvan/lapsen reaktio silmien peittämiseen on epäsymmetrinen (eli jos lapsi hyväksyy yhden silmän peittämisen, mutta väistää toisen silmän peittämistä), kyseessä voi olla poikkeava näkö siinä silmässä, jonka peittäminen ei häiritse. Syy on selvitettävä, vaikkei silmä karsastaisi.
  • Tutkimuksen suorittaminen
    • Pyydä lasta katsomaan esim. pieneen leluun tai n. 5 cm:n kokoiseen fiksaatiokuvaan 30 cm:n etäisyydeltä.
    • Peitä ylhäältä tulevalla kädellä ensin vasen silmä.
    • Tarkkaile oikeaa silmää ja katso, liikahtaako se.
    • Peittämiskoe tehdään molemmille puolille erikseen.
    • Silmät päästetään vapaaseen asentoon hetkeksi, ennen kuin siirrytään toisen silmän tutkimiseen.
  • Tuloksen tulkinta
    • Korjausliike on päinvastainen karsastukselle: esim. kun peität vasemman silmän ja oikea silmä tekee korjausliikkeen sisäänpäin eli nenän suuntaan, on kyse oikean silmän ulos karsastuksesta.
    • Ilmikarsastusta ei ole, jos silmän peittäminen ei aiheuta korjausliikettä peittämättömässä silmässä.
    • Jos tutkittaessa peittäminen aiheuttaa korjausliikkeen kummassakin silmässä, on kyseessä vuorotteleva ilmeinen karsastus.

Pinsettiote

  • Tutkimuksen suorittaminen
    • Ripottele istuvan lapsen taakse tutkimuspöydälle esim. muutama tumma kakunkoristekaramelli tai riisimuro.
    • Käännä lapsi vatsalleen nojaamaan käsivarsiin.
    • Seuraa, huomaako hän karamellit ja miten hän tarttuu niihin.
  • Tuloksen tulkinta
    • Jos lapsi poimii hyvin pienen esineen, pyrkii tekemään sen pinsettiotteella ja varaa hyvin tukikäteensä, tulkitaan, että silmä–käsi-koordinaatio ja pienen kohteen tunnistaminen ovat normaaleja.

Lähettämiskriteerit

Kiireellinen lähete silmälääkärille

  • Epäily silmäsairaudesta
    • Punaheijaste puuttuu (esim. synnynnäinen kaihi)
    • Valkea heijaste mustuaisesta (leukokoria: retinoblastooma-epäily «Retinoblastooma»4): päivystyslähete ja/tai puhelinyhteys silmäklinikkaan
    • Roikkuva luomi, joka peittää osittain tai kokonaan näköalueen (vastasyntyneellä ja vauvaikäisellä hoitamattomana johtaa näkövammaan)
  • Karsastus
    • Uusi karsastus, jos silmät aiemmin suorassa
    • Äkillisesti ilmaantunut karsastus voi olla myös oire retinoblastoomasta.

Ei-kiireellinen lähete silmälääkärille

Riskiryhmät

  • Riskiryhmään kuuluvat erityisesti vauvat ja lapset, joilla näöntarkkuus jää ikätasoa heikommaksi ja
    • joiden sisaruksilla tai ainakin toisella vanhemmista on todettu karsastus tai
    • joilla on jokin muu diagnosoitu vamma, motorisen tai kognitiivisen kehityksen viivästymä, hypotonia, kuulovamma tai diagnosoitu sairaus tai oireyhtymä, johon usein liittyy näkövamma tai suuria taittovirheitä (esim. Downin oireyhtymä «Downin oireyhtymä»5).
  • Lapsilla, joilla on todettu näön kehityksen viivästymä ja jotka kuuluvat riskiryhmään, tulee varmistaa silmien tutkimisen ja taittovirheen määrityksen toteutuminen suunnitellussa aikataulussa ja huolehtia varhaiskuntoutuksen suunnittelusta.
  • Jos lapsi kuuluu riskiryhmään ja herää epäily näön tai muun hermostollisen kehityksen viivästymisestä, harkitaan silmälääkärin tutkimusta, vaikka näön alenemaa tai poikkeavaa silmien asentoa ei olisi havaittu.
    • Etenkin ½–3 v:n iässä alkava sisäänkarsastus voi johtaa hoitamattomana näön pysyvään heikkenemiseen karsastavassa silmässä.