Takaisin Tulosta

Vastasyntyneen lonkkaluksaatio

Lääkärin käsikirja
25.10.2023 • Viimeisin muutos 25.10.2023
Yrjänä Nietosvaara

Keskeistä

  • Hoitamatta jäädessään vastasyntyneen lonkkaluksaatio saattaa aiheuttaa lonkan merkittävän kehitys- ja toimintahäiriön, joka osalla potilaista johtaa nivelrikkoon nuorella aikuisiällä.
  • Vastasyntyneet, joilla epäillään lonkkaluksaatiota kotiinlähtötarkastuksen perusteella, ohjataan 2 viikon ikäisenä lastenortopedian poliklinikalle, jossa hoito aloitetaan tarvittaessa kliinisen tutkimuksen perusteella.
  • Hoidon viivästyminen heikentää ennustetta.
  • Lasten lonkkien kliininen tutkimus on toistettava säännönmukaisesti neuvolassa: 6 viikon ja 4 kk:n iässä rekisteröidään mahdollinen epätukevuus ja liikerajoitukset, kävelyiässä em. lisäksi ontuminen.

Esiintyvyys

  • Lonkkaluksaatio on todettavissa keskimäärin yhdellä sadasta vastasyntyneestä. Lonkka tukevoituu itsestään valtaosassa tapauksia ensimmäisten 2 elinviikon aikana.
  • Lonkkaluksaation todennäköisyyttä suurentavat naissukupuoli, positiivinen sukuanamneesi, perätilaraskaus ja alaraajojen kehityspoikkeavuudet.

Lonkkien tutkiminen

  • Lämpimin hellin käsin tehty tutkimus on kivuton – lapsi ei tällöin itke.
  • Peukalo-etusormiote lapsen polven ympäri, keskisormi ison sarvennoisen päälle.
  • Selinmakuulla lonkat ja polvet 90°:n fleksiossa rekisteröidään reisien mahdollinen pituusero, tutkitaan lonkkien liikelaajuus (loitonnukseen) ja stabiliteetti.
  • Kummankin lonkan stabiliteetti tutkitaan erikseen.
  • Luksaatiolonkka reponoituu reisiä loitonnettaessa, jolloin tuntuu useimmiten selvä lonksahdus (Ortolani +). Jos lonkkamaljakko on poikkeuksellisen laakea, ei selvää lonksahdusta välttämättä tunnu.
  • Paikoillaan oleva instabiili lonkka on luksoitavissa painamalla peukalolla kevyesti mediaalipuolelta reisiluuta lateraalisuuntaan (Barlow +). Reiden poimuasymmetria ja tutkimusotteissa tuntuva napsuminen eivät ole muiden löydösten puuttuessa merkitseviä.
  • Lonkkaluksaatio johtaa muutamassa kuukaudessa reiden lähentäjien lyhentymään, joka on todettavissa rajoittuneena loitonnuksena. Luksaatio ei ole tällöin aina reponoitavissa eikä instabiliteettiä rekisteröitävissä.
  • Kävelyikäisellä lonkkaluksaatio näkyy ontumisena.
  • Lapset, joilla todetaan epäsymmetrinen tai molemminpuolinen reisien loitonnusrajoitus tai selvä ontuminen ohjataan lastenortopedian poliklinikalle. Lastenortopedi päättää kuvantamistutkimusten tarpeellisuuden.

Hoito

  • Vielä 2 viikon ikäisenä instabiiliksi havaittu lonkka reponoidaan ja tuetaan siten, että reidet ovat n. 60°–70°:n abduktiossa ja 90°:n fleksiossa. Hoito toteutetaan Suomessa useimmiten 6–8 viikon pituisella von Rosen -lastoituksella.
  • Diagnoosin viivästyessä immobilisaation kesto pitenee eikä lonkka ole välttämättä reponoitavissa sulkeisesti.

Kirjallisuutta

  1. Jalkanen J, Laaksonen T, Luoto E ym. Synnynnäinen lonkkaluksaatio. Aikakauskirja Duodecim 2021;137(23):2573-9 «Synnynnäinen lonkkaluksaatio (23/2021)»1