Kasteleva lapsi
Lääkärin käsikirja
23.10.2025 • Viimeisin muutos 23.10.2025
Keskeistä
- Yökastelun tutkimukset ja hoito kuuluvat perusterveydenhuollon tehtäviin.
- Yleensä alle 5–6-vuotiaan lapsen yökastelua ei kannata hoitaa.
- Kasteluhälytin ja desmopressiini ovat vaihtoehtoisia hoitomuotoja.
- Päiväkastelu hoidetaan valtaosin erikoissairaanhoidossa.
- Päiväkastelu aiheuttaa kouluikäiselle tai sitä vanhemmalle lapselle merkittävää elämänlaadun haittaa.
Yleistä
- Kuivaksi oppimisessa yksilöllinen vaihtelu on hyvin suurta. Keskimäärin voidaan kuitenkin olettaa, että
- alle 1-vuotiaalla virtsarakko tyhjenee refleksinomaisesti
- n. 2 v:n iässä lapsi alkaa erottaa ulostamisen ja virtsaamisen tarpeen toisistaan
- n. 3–4 v:n iässä ⅔ lapsista on oppinut kuivaksi
- n. 4–6 v:n iässä lapsi voi aloittaa ja keskeyttää virtsaamisen halutessaan.
- Alakoulun aloittaneista hiukan yli 10 % kastelee, n. 5 % säännöllisesti.
- Teini-ikäisistä hiukan alle 1 % kastelee edelleen, aikuisikään asti n. 0.5 %.
Kastelun merkitys
- Kastelu voi olla viaton yksilöllisen kehityksen variaatio tai merkki vakavasta sairaudesta.
- Usein kastelu ei ole sairaus, mutta sitä voi olla vaikea sietää.
- Kastelu ei ole käytöshäiriö, mutta voi hankalimmillaan johtaa sellaiseen.
- Kastelu ei pääsääntöisesti ole lapsen vika, mutta voi johtaa rankaisuun.
Termejä
- Inkontinenssi tarkoittaa virtsanpidätyskyvyttömyyttä, jolla on neurologinen tai orgaaninen syy.
- Enuresis tarkoittaa viivästyneestä kehityksestä johtuvaa kastelua.
- Kastelu voidaan erotella päiväkasteluun (enuresis diurna), yökasteluun (enuresis nocturna) ja sekakasteluun (sekä yö- että päiväoireita).
- Primaarinen kastelu tarkoittaa tilannetta, jossa lapsi ei ole koskaan ollut yli 6 kk:ta kastelematta.
- Sekundaarinen kastelu tarkoittaa tilannetta, jossa lapsi on alkanut kastella uudelleen oltuaan jossain vaiheessa yli 6 kk kuivana.
Yökastelu (enuresis nocturna)
- Yökastelun syyt ovat monitekijäiset, eikä niitä kaikkia tunneta.
- Yleisesti yökastelun ja aikanaan sen loppumisen katsotaan liittyvän fyysiseen kehitykseen.
Taustaa
- Useilla yökastelijoilla on yhteisiä piirteitä.
- Runsas yöllinen virtsan eritys
- Katsotaan johtuvan liian vähäisestä antidiureettisen hormonin erityksestä.
- Kaikki yökastelijat eivät ole polyurisia, eivätkä kaikki polyuriset ole yökastelijoita.
- Polyuria ei myöskään selitä, miksi yökastelija ei herää virtsarakon täyttymisen tunteeseen.
- Sikeäunisuus
- Usein yökastelija on vaikeasti heräteltävissä uniltaan, ja monet nukkuvat varsin pitkät yöunet.
- Aivomittauksissa yökastelijoilla on todettu tavanomaista korkeampia heräämisvasteita.
- Kaikki sikeäuniset eivät kastele, eivätkä kaikki yökastelijat ole sikeäunisia.
- Perinnöllisyys
- N. puolella yökastelijoista ainakin toinen vanhemmista on ollut yökastelija.
- Jos molemmat vanhemmat ovat olleet yökastelijoita, n. 80 % heidän lapsistaan on yökastelijoita.
- Taipumusta on liitetty useisiin kromosomeihin (ainakin 8q, 12q ja 13q), mutta toistaiseksi asiasta ei ole varmuutta.
Tutkimukset
- Yökastelun tutkimukset ja hoito kuuluvat perusterveydenhuollon tehtäviin.
- Ellei potilaalla ole muita oireita, ei lisätutkimuksia tai lähetettä erikoissairaanhoitoon tarvita.
- Ensimmäisellä käynnillä käydään läpi anamneesi (taulukko «Yökastelijan anamneesi»1) ja tarkistetaan U-KemSeul (glukoosi, albumiini, tulehduksen merkit).
Taulukko 1. Yökastelijan anamneesi| Kysyttävä tieto | Merkitys tai tulkinta |
|---|
| Kasvutiedot: paino ja pituus | Huono kasvu voi liittyä munuaisvikaan. |
| Kuinka usein kastelee? | Parempi ennuste, jos kuivia öitä |
| Aiemmin kuiva? | Sekundaarisessa kastelussa usein päiväoireet mukana |
| Päiväoireita? | Hoida päiväkastelu ensin, etenkin jos yliaktiivisen rakon oireita. |
| Virtsatessa oireita
(kipu, heikko suihku, rakko ei tyhjene)?
| Merkittävä oire, lähete jatkoselvittelyyn |
| Virtsatulehduksia? | Merkittävä oire, lähete jatkoselvittelyyn |
| Jano, huomattava juominen? | Munuaisvika, diabetes, polydipsia? |
| Ummetus? | Ummetus provosoi kastelua, joten se tulee hoitaa ensin. |
| Tuhriminen? | Taustalla lähes varmasti ummetus; ummetuksen hoito ensisijaista |
| Käytöshäiriöt? | Syy vai seuraus? Tarvittaessa konsultaatio |
| Kuinka lapsi itse kokee yökastelun? | Hoitomotivaatio, hoitokeinojen valinta |
Hoito
- Yökastelua ei tarvitse hoitaa, jos lapsi ei ole hoitoon motivoitunut tai on iältään hyvin nuori (esim. alle 5–6-vuotias).
- Jos lapsella on merkittäviä päiväoireita, kannattaa niiden hoito aloittaa ensin.
- Yökastelun hoito ei välttämättä ole mielekästä, jos kuivia öitä on enemmän kuin märkiä.
- Yökastelua ei tule hoitaa rankaisemalla, karaisemalla, homeopatialla, akupunktiolla, vyöhyketerapialla, hypnoosilla, psykoterapialla tai nesterajoituksin. Yksikään niistä ei ole lumehoitoa parempi.
- Kasteluhälytin ja desmopressiini tehoavat tutkitusti yökasteluun. Näiden kahden hoidon yhdistäminen ei lisää merkittävästi hoidon tehoa.
- Kasteluhälytin «Alarm interventions appear to be an effective treatment for nocturnal enuresis in children and may be more effective than desmopressin by the end of treatment and subsequently.»B
- N. ⅔ lapsista saa avun, ja puolet kuivaksi tulleista pysyy kuivana hoidon loputtuakin.
- Valitaan hoitomuodoksi, kun halutaan saada pysyvä vaikutus sekä hoitomotivaatio ja perhetilanne ovat hoitomuodon valinnalle suotuisat.
- Hoitoon on sitouduttava vähintään 6 viikoksi, vapaapäiviä tai viikonloppuvapaita ei ole.
- Alusvaatteisiin sijoitettavat hälytinanturit ovat järkevimmät, vaikka edelleen on olemassa myös lakana-antureita.
- Paras tulos saavutetaan, kun vanhempi nukkuu samassa huoneessa ja hälyttimen soidessa toimittaa lapsen virtsaamaan WC:hen. Tämän jälkeen anturi ja vaatteet vaihdetaan kuiviin ja jatketaan unta. Samana yönä hälytyksiä voi tulla useita.
- Hoidon tepsiessä lapsen unen laatu muuttuu, ja hän ”oppii” heräämään virtsarakon täyttymisen tunteeseen ennen kastelun tapahtumista.
- Hoitomuoto vaatii tiheän seurannan; ensimmäinen kontrolli 1–2 viikon kuluttua, jolloin kerrataan ohjeet ja tuetaan perhettä hoidossa.
- Hoito kannattaa lopettaa, jos tulosta ei ole 6 viikossa saavutettu. Hoito voidaan uusia n. 4–6 kk:n kuluttua, jos ensimmäisellä kerralla ei saavutettu tulosta.
- Hoidolla ei ole haittavaikutuksia, mutta hälyttimen kova ääni todennäköisesti herättää myös muut perheenjäsenet, ja siksi hoitomuoto ei ole kaikille perheille mieluinen.
- Desmopressiini
- Hoidon aikana avun saa n. ⅔ lapsista. Hoito on oireen hoitoa eikä nopeuta kuivaksi tulemista. Hoidon päätyttyä kastelu jatkuu, ellei lapsi ole hoidon aikana fyysisesti kypsynyt muutenkin yökuivaksi.
- Lääkehoidon hyviä puolia ovat, että hoitovaste tulee esiin nopeasti ja hoito mahdollistaa monimuotoisen toteutuksen.
- Lääkitys aloitetaan maksimiannoksella (240 µg) ja tehdään maks. 2 viikon hoitokokeilu. Jos hoito ei auta, sitä ei tule jatkaa pidempään.
- Uusi kokeilu voidaan tehdä 4–6 kk:n kuluttua.
- Jos lääkitys auttaa, sen jatkamisesta päätetään perheen kanssa.
- Jatko voi olla
- jatkuva hoito, jossa pidetään tauko 3–4 kk:n välein, jotta nähdään, tarvitaanko lääkettä enää. Annos voidaan kokeeksi puolittaa.
- tarpeen mukaan annettava hoito esim. yökyläilyjen, yökoulun, leirien yms. aikana, jolloin kastelu on erityisen harmillista.
- Hoitomuotoon on kuvattu liittyvän hyponatremia vakavana haittavaikutuksena. Riski on huomattavan pieni, mutta lääkkeen oton jälkeen tulee välttää liiallista juomista.
- Lääke vaikuttaa verenkierrossa n. 8 tuntia, joten lääke on otettava juuri nukkumaan käydessä, jotta sen pitoisuus säilyy hoitotasolla aamuun asti.
Päiväkastelu (enuresis diurna)
- Virtsarakon kontrolli saavutetaan useimmiten 4–6 v:n iässä, mutta vaihtelu on suurta. Tätä tapahtumaa ja tahdonalaisen kontrollin mekanismia ei tunneta kunnolla.
- Lapsen päiväkastelun hoito on diagnostinen ja hoidollinen haaste. Hoitoon tulee ryhtyä perusterveydenhuollossa vain, jos omaa riittävät tiedot ja taidot. Muussa tapauksessa on järkevintä laatia kiireetön lähete erikoissairaanhoitoon.
- Lähetteen erikoissairaanhoitoon tulee sisältää ainakin taulukossa «Päiväkastelijan lähetetiedot»2 mainitut tiedot.
- Päiväkastelijan statustutkimukset
- Usein kliininen löydös on normaali.
- Hidastunut kasvu tai kohonnut verenpaine voi viitata munuaissairauteen.
- Nielu: kookkaat tonsillat voivat aiheuttaa uniapneaa.
- Vatsa: poikkeava löydös voi viitata ummetukseen tai virtsankulun esteeseen.
- Selkä: merkkejä spinaalialueen malformaatiosta?
- Neurologinen status: alaraajojen tunto ja heijasteet
- Peräaukko ja vulvan alue: tunto, tonus, vaurioita, kihomatoja?
- Iho: genitaalialueen ihoärsytys kasteluun liittyen?
- Erikoissairaanhoidossa lapselle tehdään kertaalleen virtsaelinten kaikukuvaus ja tarvittaessa muita erityistutkimuksia. Urodynaamisista tutkimuksista on harvoin apua päiväkastelun selvittelyssä.
Taulukko 2. Päiväkastelijan lähetetiedot| Kysyttävä tieto | Lisätietoja |
|---|
| Tulehdusanamneesi, tuore U-KemSeul | Tulehdus, glukoosi, albumiini? |
| Suolen toiminta | Ummetus, tuhriminen? |
| Kastelun määrä | Tippoja, alushousut märät, läpimärkä? |
| Kastelun toistuvuus | Kuivia päiviä? Kastelua koulussa? |
| Virtsaamistavat | Harvaan? Tiheästi? |
| Virtsaaminen | Kipuja tai muita oireita? |
| Urge tai urge-inkontinenssi | Viittaavat yliaktiiviseen virtsarakkoon. |
| Pidättelyoireita | Viittaavat yliaktiiviseen virtsarakkoon. |
Pseudokastelu
- Päiväkastelun erikoistapaus; ilmenee pian WC:ssä käynnin jälkeen pienenä tippavuotona alushousuihin.
- Pojilla syy on yleensä ”ahdas sepalus”, eli virtsaamisen aikana penis on nostettuna esiin housun kauluksesta tai sepalus on vain osin avattu. Tällöin virtsaputki painuu osin lyttyyn ja virtsaamisen lopussa sen proksimaaliseen osaan jää virtsaa. Se valuu pian tippoina ulos, kun penis palautetaan alushousuihin.
- Hoitona on joko istualtaan virtsaaminen tai ohje laskea housut reisiin asti.
- Tytöillä syy on emättimeen päässyt virtsa. Prepubertaalisilla tytöillä emättimen suuaukko ja virtsaputken suuaukko ovat anatomisesti varsin lähellä toisiaan. Joillakin hymen (immenkalvo) ulottuu varsin anteriorisesti ja voi lisätä riskiä, että virtsa kulkeutuu emättimeen. Tytön istuessa WC-istuimella lantio kippaa alas ja taakse, jolloin emättimeen päässyt virtsa jää emättimen pohjukkaan. Tytön noustessa ylös emättimen asento muuttuu ja virtsa valuu sieltä ulos.
- Hoitona on opastaa tyttöä tekemään viimeiset pyyhkäisyt seisaallaan, jolloin emättimestä tuleva pieni virtsamäärä imeytyy paperiin eikä valu alushousuihin.
Kikatusinkontinenssi (giggle incontinence)
- Kikatusinkontinenssin eli nauramiseen liittyvän kastelun syytä ei tunneta, eikä tehokasta hoitomuotoa ole. Useimmilla vaiva kuitenkin vähenee tai loppuu murrosikään mennessä.
- Kastelu on runsasta ja liittyy vain nauramiseen.
Kirjallisuutta
- Sumboonnanonda A, Sawangsuk P, Sungkabuth P, ym. Screening and management of bladder and bowel dysfunction in general pediatric outpatient clinic: a prospective observational study. BMC Pediatr 2022;22(1):288 «PMID: 35581653»PubMed
- Chan IHY, Wong KKY. Common urological problems in children: primary nocturnal enuresis. Hong Kong Med J 2019;25(4):305-11. «PMID: 31395789»PubMed
- Gontard AV, Kuwertz-Bröking E. The Diagnosis and Treatment of Enuresis and Functional Daytime Urinary Incontinence. Dtsch Arztebl Int 2019;116(16):279-285. «PMID: 31159915»PubMed
- Chang SJ, Van Laecke E, Bauer SB, ym. Treatment of daytime urinary incontinence: A standardization document from the International Children's Continence Society. Neurourol Urodyn 2017;36(1):43-50 «PMID: 26473630»PubMed
- Borch L, Hagstroem S, Bower WF, ym. Bladder and bowel dysfunction and the resolution of urinary incontinence with successful management of bowel symptoms in children. Acta Paediatr 2013;102(5):e215-20 «PMID: 23368903»PubMed
