Takaisin Tulosta

MEB (lihas-silmä-aivo-oireyhtymä)

Lääkärin käsikirja
20.5.2022 • Viimeisin muutos 7.4.2022
Maria Haanpää

Kliininen kuva

  • Lihasvelttous manifestoituu ensimmäisinä viikkoina mm. imemisvaikeuksina ja kehittyy vaikeaksi.
  • Harva potilas oppii kävelemään edes tuettuna.
  • Myöhemmin kehittyy spastisuutta ja nivelkontraktuuria.
  • Vaikeita synnynnäisiä silmäoireita, kuten myopiaa, glaukoomaa ja retinahypoplasiaa, esiintyy vaihtelevina yhdistelminä.
  • Vauvaiän nystagmus saattaa johtaa silmälöydösten jäljille.
  • Psyykkinen kehitys on jäljessä ja saattaa yhä huonontua iän myötä.
  • Pää on suuri, otsa korkea ja kasvot litteät ja ilmeettömät.

Tärkeät tutkimukset

  • Geenitutkimus tarjoaa nopeasti oikean diagnoosin. MEB-oireyhtymä aiheutuu POMGNT1-geenivirheistä.
  • Seerumin kreatiinikinaasin aktiivisuus suurentuu puolen vuoden ikään mennessä mutta saattaa normalisoitua myöhemmällä iällä.
  • Lihasbiopsialöydös vaihtelee normaalista dystrofiseen.
  • EMG on usein myopaattinen, EEG saattaa olla poikkeava ja ERG (elektroretinogrammi) matala.
  • Flash-VEP:ssä näkyy viivästyneitä jättipotentiaaleja.
  • Aivojen magneettikuvissa nähdään kortikaalisen kehityksen häiriö. Tyypilliset aivomuutokset ovat mukulakivimalformaatio eli pakygyria-polymikrogyria-tyyppinen migraatiohäiriö (cobblestone cortex), keskiviivan deformiteetit, litteä aivorunko ja pikkuaivohypoplasia.
  • Löydökset vaihtelevat suuresti mm. iän mukana.

Perushäiriö

  • Proteiinin POMGNT1 aktiivisuus on puutteellinen, jolloin O-mannosyl-glykolysaatio ei toimi.
  • Kyseessä on dystroglykanopatia. Tällä hetkellä tunnetaan 18 eri geeniä tähän tautiryhmään liittyen.
  • POMGNT1-geenin virheet on yhdistetty useisiin eri fenotyyppeihin: Walker–Waarburgin oireyhtymä, synnynnäinen lihasdystrofia ja kehitysvammaisuus, limb-girdle-lihasdystrofia tyyppi 2 O. On todettu, että myös retinitis pigmentosa tyyppi 76 aiheutuu POMGNT1-geenivirheestä.

Geenitietoa

  • Geeni POMGNT1 sijaitsee kromosomissa 1, raidassa 1p32-34.
  • Geenistä tunnetaan yli 100 erilaista patogeenista varianttia ja MEB-oireyhtymäänkin liittyen yli 60 erilaista.
  • Suomessa yleisin on silmukointialueen c.1539+1G>A-variantti.

Hoidossa huomattavaa

  • Glaukooma ja myopia tarvitsevat asianmukaisen hoidon.
  • Fysioterapia on hyödyllistä.
  • Ikäännyttyään potilaat saattavat tarvita laitoshoitoa.

Taudin aiheuttama taakka

  • Kehitysvammaisuus ja liikuntavamma, jotka saattavat vaatia laitoshoitoa
  • Elinikä saattaa olla tavallista lyhyempi.

Kirjallisuutta

  1. Norio R. Suomi-neidon geenit. Otava 2000
  2. Norio R. The Finnish Disease Heritage III: the individual diseases. Hum Genet 2003;112(5-6):470-526. «PMID: 12627297»PubMed
  3. Diesen C, Saarinen A, Pihko H ym. POMGnT1 mutation and phenotypic spectrum in muscle-eye-brain disease. J Med Genet 2004;41(10):e115. «PMID: 15466003»PubMed
  4. Fu X, Yang H, Jiao H ym. Novel copy number variation of POMGNT1 associated with muscle-eye-brain disease detected by next-generation sequencing. Sci Rep 2017;7(1):7056. «PMID: 28765568»PubMed
  5. Yis U, Uyanik G, Rosendahl DM ym. Clinical, radiological, and genetic survey of patients with muscle-eye-brain disease caused by mutations in POMGNT1. Pediatr Neurol 2014;50(5):491-7. «PMID: 24731844»PubMed
  6. Arvio M, Määttänen L, Haanpää M ym. Two middle-aged women with the Finnish variant of muscle-eye-brain disease (MEB). Am J Med Genet A 2019;179(12):2481-2485. «PMID: 31580529»PubMed