Lapsen suurentuneet imusolmukkeet ja muut kaulapatit
Lääkärin käsikirja
28.3.2024 • Viimeisin muutos 28.3.2024
Keskeistä
- Molemminpuolinen kaulan alueen imusolmukesuurentuma liittyy useimmiten virusinfektioon.
- Toispuolisessa kaulan imusolmukesuurentumassa aiheuttajana on usein A-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki.
- Bakteeri-infektion todennäköisyys on suuri, kun imusolmukesuurentuma on toispuolinen, aristava tai punoittava tai kun sylkirauhanen on tulehtunut.
- Päivystyslähete sairaalaan on kirjoitettava, kun lapsi on huonokuntoinen tai hengitys on vaikeutunut, imusolmuke fluktuoi, on suuri tai sijaitsee epätavallisessa paikassa (esim. soliskuoppa) tai kun verenkuva on poikkeava.
- Lapsi on lähetettävä erikoislääkärin arvioon, kun suuri (yli 2 cm) imusolmuke ei selvästi pienene kuukauden seurannassa.
Kaulapattien syyt
- Kaulalle lyhyen ajan sisällä ilmestynyt patti on lähes poikkeuksetta infektioperäinen, suurentunut imusolmuke, jonka syynä voi olla
- virusinfektio
- streptokokki- tai stafylokokki-infektio
- ympäristömykobakteeri-infektio
- tuberkuloosi
- toksoplasmoosi
- jänisrutto
- kissanraapimatauti
«Kissanraapimatauti (Orphanet)»1.
- Sylkirauhasen bakteeritulehdus
- Hampaan absessi
- Kawasakin tauti (kuume, ihottuma, konjunktiviitti; «Kawasakin tauti»2)
- Kilpi- ja sylkirauhasperäiset tai neurogeeniset tuumorit
- Lymfooma tai leukemia
- Päänkiertäjälihaksen hematooma
- Dermoidikysta
Äkillisesti ilmaantunut kaulapatti
- Akuutti kaulan molemminpuolinen imusolmukkeiden suurentuminen on valtaosassa tapauksista virusperäiseen hengitystieinfektioon liittyvä (erityisesti adenovirukset, EB-virus ja sytomegalovirus). Joskus kyseessä on streptokokkitonsilliittiin liittyvä reaktio, jossa nimenomaan leukakulman imusolmukkeet suurenevat.
- Akuutin toispuolisen kaulapatin syynä on eri tutkimusten mukaan 40–80 %:ssa tapauksista Staphylococcus aureuksen tai A-ryhmän streptokokin aiheuttama bakteriaalinen lymfadeniitti, harvoin anaerobi- tai sekainfektio.
- Imusolmukkeet ovat halkaisijaltaan 2.5–6 cm, aristavat ja niihin liittyy ihon punoitus ja kuumoitus. Kuume ja muut systeemioireet voivat puuttua.
- Suuri toispuolinen imusolmuke/imusolmukepaketti on tyypillinen löydös myös Kawasakin taudissa, ympäristömykobakteeri-infektiossa ja harvinaisessa kissanraapimataudissa.
Pitkään näkynyt kaulapatti
- Pitkään leukakulmissa tai päänkiertäjälihaksen reunassa pysyvät, aristamattomat, liikkuvat patit ovat lähes poikkeuksetta viattomia imusolmukkeita. Yli puolella kouluikäisistä, oireettomista lapsista on tunnettavissa vähintään yksi yli 1 cm:n läpimittainen imusolmuke.
- Oleellista on, kuinka suuri imusolmuke on ja suureneeko se 2–4 viikon seurannassa. Useimmat vanhempien huomaamat imusolmukkeet ovat infektioiden ”jätteitä” ja pienenevät seurannassa.
- Muualla kuin leukakulmassa (etenkin soliskuopassa) esiintyviin imusolmukkeisiin on suhtauduttava huomattavasti vakavammin kuin kaulapatteihin. Kaikki pahanlaatuisuuden suhteen vähänkin epäilyttävät potilaat on lähetettävä päivystysluonteisesti lastentautien poliklinikkaan.
- Tärkeimmät pitkittyneen kaulan lymfadeniitin infektioperäiset syyt ovat toksoplasmoosi ja ympäristömykobakteerien aiheuttama infektio.
- Ympäristömykobakteerin aiheuttama lymfadeniitti on tavallisesti toispuolinen ja sijaitsee kaulan, leukakulman tai korvan edustan alueella.
- Lapsi on kuumeeton ja hyväkuntoinen.
- Imusolmuketta peittävä iho voi olla sinertävän punoittava ja saattaa infektion pitkittyessä kiinnittyä solmukkeeseen. Alueelle kehittyy usein fisteli, ja märän eritys voi kestää kuukausia.
- Infektio paranee itsestään.
- Jos kliininen taudinkuva on tyypillinen, laajoja tutkimuksia ei yleensä tarvita. Kaikututkimuksessa voidaan nähdä nekroottinen imusolmuke ja/tai kaiuton nesteontelo. Diagnostiikassa voi käyttää B-LyTbIFN-tutkimusta, jolla mitataan verestä tuberkuloosibakteeriantigeenejä tunnistavien lymfosyyttien määrää. Positiivinen reaktio PPD-antigeenille voi viitata ympäristömykobakteeri-infektioon.
- BCG-rokotus suojaa lasta tuberkuloosin lisäksi myös muiden mykobakteerien aiheuttamilta infektioilta. Suomessa nähtiin ympäristömykobakteeri-infektioiden lisääntyminen BCG-rokotuksen lopetuksen jälkeen.
- Tuberkuloosi on huomioitava erotusdiagnostiikassa.
- Toksoplasmoosissa «Toksoplasmoosi»3 yksittäinen suurentunut, aristamaton ja fluktuoiva imusolmuke esiintyy yleensä kaulan takaosassa. Potilaat ovat usein muuten oireettomia. Seerumin IgG-aviditeettitutkimus on tärkein diagnostinen testi (mitä tuoreempi infektio, sitä heikompi aviditeetti).
- Kissanraapimataudin aiheuttaja on Bartonella henselae -bakteeri. N. 50 %:ssa taudin alkuna on kissan purema tai raapaisu, jota seuraavat ihon paikallinen punoitus ja turvotus 7–14 vrk:n kuluttua sekä näitä seuraava imusolmuketulehdus. Diagnoosi on histologinen tai/ja vasta-ainemääritykseen perustuva. Taudin esiintymisestä Suomessa ei ole tietoa.
Hoito avohoidossa
- Molemminpuolinen äkillinen lymfadeniitti ei usein tarvitse hoitoa; poikkeuksena on streptokokki A -tonsilliittiin liittyvä lymfadeniitti.
- Toispuolisen akuutin kaulapatin mikrobilääkehoito suuntautuu todennäköisimpiä aiheuttajia, stafylokokkia ja streptokokkia, vastaan.
Kirjallisuutta
- Kontturi A, Nokso-Koivisto J, Lyly A, Salo E. Lapsen kaulapatti - milloin epäillä ympäristömykobakteeritulehdusta? Suom Lääkäril 2019;74(19):1193-97 «Lapsen kaulapatti - milloin epäillä ympäristömykobakteeritulehdusta? (19/2019)»4
- Kontturi A, Soini H, Ollgren J, ym. Increase in Childhood Nontuberculous Mycobacterial Infections After Bacille Calmette-Guérin Coverage Drop: A Nationwide, Population-Based Retrospective Study, Finland, 1995-2016. Clin Infect Dis 2018;67(8):1256-1261 «PMID: 29584893»PubMed
- Lähteenmäki P, Peltola V. Suurentunut imusolmuke lapsella - miten toimin? Suom Lääkäril 2015;70(10):645-649 «Suurentunut imusolmuke lapsella - miten toimin? (10/2015)»5
