Takaisin Tulosta

Niveltulehdusoireisen lapsen nivelstatus

Lääkärin käsikirja
21.11.2024 • Viimeisin muutos 21.11.2024
Pekka Lahdenne

Keskeistä

  • Lapsen niveltulehdus ilmenee nivelen turvotuksena, liikerajoituksena tai molempina, ja siihen liittyy yleensä aristus niveltä liikuteltaessa (= liikearkuus) ja/tai nivelen lisääntynyt lämpö.
  • Oireet ovat voimakkaampia bakteerin aiheuttamissa niveltulehduksissa, joihin liittyy yleensä yhden nivelen turvotus, kipu ja yleisoireet, kuten kuume.
  • Aseptiset niveltulehdukset ovat tavallisempia; niissä kipu on harvoin prominoiva oire. Sen sijaan esiintyy usein levon jälkeistä jäykkyyttä, tyypillisesti aamuisin.
  • Tutkittaessa tärkeintä on tarkkailla lapsen liikkumista, arvioida raajojen käyttöä ja tutkia nivelten symmetrisyyttä turvotuksen, liikelaajuuden ja -arkuuden osalta.

Niveltulehdusoireet pienellä lapsella

  • Akuuteissa niveltulehduksissa nivelkipu tai arkuus on tavallinen oire.
  • Pitkittyneissä tilanteissa oireet liittyvät yleensä raajojen käytön muutoksiin; tyypillisintä on ontuminen tai raajan käytön välttäminen.
  • Vanhemman kuvaus oireista paljastaa usein myös vaivan sijainnin; tavallisimmin tulehtuu polvi, lonkka tai nilkka.
  • Jos lapsi
    • ei nouse ylös vuoteesta, vaan haluaa tulla kannetuksi: jokin alaraajan isoista nivelistä
    • pitää toista polvea koukussa: polvi, lonkka
    • kontatessa ei varaa kämmeneen, vaan nyrkissä olevan käden rystysiin: ranne
    • ei käännä päätä sivulle katsoessaan, vaan kiertää vartaloa: kaularanka
    • ei pysty käsittelemään lusikkaa tai kuppia aamulla: sormien MCP- ja PIP-nivelet.

Lapsen nivelstatus

  1. Tarkkaile lapsen liikkumisen, kävelyn ja juoksun symmetrisyyttä. Ontuminen on alle kouluikäisellä tärkeä vihje todellisesta kivusta tai jäykkyydestä.
    • Juostessa esiin tuleva lievä kömpelyys riippuu iästä ja kehitysvaiheesta, mutta voi johtua myös tulehduksellisista tai neurologisista syistä.
  2. Vertaile niveliä ja tunnista turvotus (yleensä asymmetrinen) (kuva «»1). Kiinnitä huomiota nivelten liikelaajuuksien epäsymmetrisyyteen ja mahdolliseen liikearkuuteen (lapsi jännittää lihaksia, vastustaa liikettä), joka tulee esiin nivelten ääriasennoissa, vaikka liikelaajuus olisikin normaali.
    • Nilkkojen liikuttelu plantaari- ja dorsifleksioon, lisäksi kantapään sivuttaisliikkeet
    • Polvien koukistus ja ojennus maksimaalisesti lapsen ollessa selinmakuulla tutkimuspöydällä tai vanhemman sylissä. Normaalisti kantapäät menevät helposti kiinni pakaroihin ja polvissa on vähintään muutaman asteen symmetrinen yliojennus.
    • Lonkkien rotaatiot lapsen ollessa selällään lonkat ja polvet 90°:n kulmassa (kuva «»2). Lähes kaikissa lonkan sairauksissa sisärotaatio rajoittuu ensimmäisenä.
    • Kyynärpäiden ojennukset täyteen ekstensioon ja koukistukset symmetrisesti
    • Ranteiden maksimaalinen dorsifleksio (kuva «»3) symmetrisesti ja ainakin 80°
    • II–V sormien koukistus kämmenen distaalipoimuun. Normaalisti sormenpäät menevät vaivattomasti kämmenen päkiään kiinni (kuva «»4).
    • Kaularangan kiertoliikkeiden (normaalisti 90° molempiin suuntiin) ja taaksetaivutuksen laajuus ja symmetrisyys
    • Leukanivelten palpaatio ja suun avautuminen suoraan ja laajasti
  3. Provosoi arkuus. SI-nivelen arkuus saadaan esiin puristamalla lantiota voimakkaasti sivusuunnasta suoliluun harjoista – SI-nivelperäinen kipu heijastuu pakaraan (kuva «»5). Arkuuden puuttuminen testissä ei sulje pois SI-niveltulehdusta. Jalkojen MTP-nivelten ja käsien MCP-nivelten arkuus tulee esiin puristamalla jalkaterää tai kättä nivelten kohdalta sivuilta.