Lapsen kipeä lonkka

Oireet ja löydökset

• Tavallisin 3–10-vuotiaan lapsen äkillisen ontumisen ja kävelemättömyyden syy.
• Kyseessä on lonkan nivelkapselin aseptinen tulehdus.
• Lapsi ei halua varata, valittaa kipua lonkassa, reidessä tai polvessa ja pitää reittä koukussa ja ulkokierrossa sekä polvea koukussa. Lonkan kierrot ja ojennus ovat rajoittuneet.
• Lasko saattaa kohota lievästi.
• Lonkkanivelen nesteily voidaan todeta kaikututkimuksella.
• Röntgenkuva on normaali. Tyypillisessä taudinkuvassa sitä ei tarvitse välttämättä ottaa alkuvaiheessa, mutta se otetaan aina oireiden pitkittyessä yli 2 viikon ja yli 10-vuotiailta.

Erotusdiagnostiikka

• Muu tauti on todennäköinen ja tarkemmat tutkimukset ovat tarpeellisia, jos
  • oireet ovat kestäneet yli 2 viikkoa
  • potilas on alle 2- tai yli 10-vuotias
  • potilaalla on kuumetta tai yleisoireita
  • CRP on yli 20 mg/l tai lasko yli 35 mm/t.
• Muistettava erityisesti Perthesin tauti, lonkan epifysiolyysi, septinen artriitti, osteomyeliitti, juveniili idiopaattinen artriitti, osteoidi osteooma ja neoplasiat.
• Yleisoireinen ja/tai kuumeinen lapsi tulee tutkia päivystyksellisesti erikoissairaanhoidossa.

Hoito

• Transientin synoviitin hoito on oireenmukainen.
  • Lepo; lapsi saa pitää lonkkaa haluamassaan asennossa.
  • Kipu hoidetaan tulehduskipulääkkeillä.
• Oirekuva rauhoittuu 2 viikossa.
  • Pidempikestoisissa oireissa jatkotutkimukset tehdään erikoissairaanhoidossa.

• Reisiluun pään etiologialtaan tuntematon verenkiertohäiriö, joka aiheuttaa luun haurastumisen ja lonkan kipeytymisen
• Tyypillinen potilas on 5–9-vuotias poika (tauti on pojilla 4 kertaa yleisempi kuin tytöillä).

Oireet ja löydökset

• Oireet alkavat yleensä vähitellen ja aaltoilevasti.
• Ontuminen
• Nivusessa, reidessä tai polvessa tuntuva kipu
• Lasko, CRP ja B-Leuk ovat normaalit.

• Diagnoosi perustuu röntgenkuvaan: alkuvaiheessa todetaan ruston alaisen luun epäsäännöllisyys ja tiivistyminen, myöhemmin reisiluun pään koon pieneneminen suhteessa terveeseen puoleen.

Hoito, seuranta ja ennuste

• Perthesin taudin hoito ja seuranta toteutetaan erikoissairaanhoidossa lastenortopedisessa yksikössä. Lähete tehdään kiireellisenä (ei päivystyksellisenä).
• Verenkiertohäiriö haurastuttaa reisiluun päätä. Tätä pyritään estämään keventämällä luuhun kohdistuvaa rasitusta.
• Lonkan liikelaajuutta ja lihasvoimaa pyritään pitämään yllä kevyemmällä liikunnalla (esim. uiminen, pyöräily).
• Leikkaushoidon tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.
• Ennusteeseen vaikuttavat lapsen ikä taudin toteamishetkellä ja verenkiertohäiriön laajuus.
• Alle 6-vuotiaan lapsen ennuste toimintakyvyn palautumisen suhteen on pääsääntöisesti hyvä.

Määritelmä

• Reisiluun pää eli epifyysi liukuu paikaltaan reisiluun kaulan suhteen.
• Oire voi alkaa akuutisti tai vähitellen.

Oireet ja diagnoosi

• Tyypillinen potilas on 11–16-vuotias ylipainoinen lapsi, jonka puberteetti on viivästynyt.
• Pojilla tauti on n. 2 kertaa yleisempi kuin tytöillä.
• Potilas ontuu ja pitää raajaa ulkokierrossa.
• Taudinkuva voi olla myös akuutti, jolloin kipu alkaa äkillisesti eikä potilas välttämättä pysty varaamaan raajalle ollenkaan.
• Potilas voi paikallistaa kivun nivuseen, reiteen tai polveen.
• Diagnoosi perustuu rtg-kuvaan. Siirtymä näkyy selvimmin Lauensteinin projektiossa, joka tulee aina ottaa.

Hoito

• Tilanne vastaa reisiluun kaulan murtumaa: potilas lähetetään päivystyksellisesti lastenortopediseen yksikköön.
• Hoito on operatiivinen: ensisijaisesti liukuman sulkeinen paikalleen asetus ja ruuvikiinnitys.
• Potilailla on n. 10–20 %:n riski saada myöhemmin epifysiolyysi myös toiselle puolelle. Tämän vuoksi myös terveen puolen ennaltaehkäisevää kiinnitystä tulee harkita.
• Jos diagnoosi viivästyy, voi reisiluun pää luutua virheasentoon, jonka korjaaminen edellyttää avoleikkausta. Toimenpiteeseen sisältyy huomattava reisiluun pään verenkiertohäiriön riski, ja ne tulisi keskittää yliopistosairaaloiden lastenortopedisiin yksiköihin.