Takaisin Tulosta

Lasten yläraajavammat

Lääkärin käsikirja

18.10.2023 • Viimeisin muutos 18.10.2023

Topi Laaksonen ja Yrjänä Nietosvaara

Solisluun murtuma

Kasvuikäisten solisluun murtumat hoidetaan rannekaulalenkillä, jota pidetään 2–4 viikkoa. Leikkaushoitoa voi harkita teini-ikäisten poikkimurtumissa, joissa on selvä lyhentymä.
Liikuntaharrastukset aloitetaan, kun olkanivelen liikerata on täysi ja kivuton, yleensä muutaman viikon kuluttua rannekaulalenkin poistosta.

Hoidetaan yleensä rannekaulalenkillä, jota pidetään 2–4 viikkoa. Suurikin kulmavirhe (≤ 30°) tai lyhentymä (ns. bajonettivirheasento) korjaantuu, mikäli olkaluun yläosan kasvulinja on selvästi auki.
Leikkaushoito on perusteltua lyhentyneissä murtumissa potilailla, joiden kasvu on päättymässä tai päättynyt.
Liikuntaharrastukset voi aloittaa, kun olkanivelen liikerata on täysi ja kivuton, yleensä muutaman viikon kuluttua rannekaulalenkin poistosta.

Hyväasentoiset murtumat hoidetaan rannekaulalenkillä tai kulmalastalla, jota pidetään 2–3 viikkoa.
Olkaluun alaosan murtumat, joissa on siirtymä tai kulmavirhe, hoidetaan usein leikkauksella.
Asianmukainen hoito on erityisen tärkeää niveleen ulottuvissa murtumissa – konsultoi herkästi lastenortopedia.

Sijoiltaanmeno on usein erotettavissa murtumasta kyynärpään ulkonäön perusteella.
Kyynärnivel menee yleensä helposti suljetusti paikalleen poliklinikalla, mikäli sijoiltaanmeno on tuore. Onnistuneen reposition tuntee lonksahduksena, minkä jälkeen kyynärnivelen liike on vapaa ja kivuton.
- Niveleen kannattaa pistää puudutetta, mikäli vammasta on yli 2 tuntia.
- Repositio on tehtävä nukutuksessa, mikäli kyynärnivel ei mene 1–2 yrityksellä paikalleen tai kyseessä on vanha vamma.
- Paikalleen asettamisen/asettamisyrityksen jälkeen kyynärnivelestä otetaan röntgenkuvat, joista etsitään murtumia (olkaluun sisemmän nivelnastan uloke, varislisäke, värttinäluun pää).
Yläraaja tuetaan (kyynärnivel 90°:n kulmaan) rannekaulalenkillä, mikäli nivel liikuttaessa ei uudelleen mene pois paikaltaan reposition jälkeen.
Kyynärnivelen tukevuus ja liikerata kontrolloidaan viikon kuluttua vammasta, jolloin potilaalle annetaan kyynärnivelen liikeharjoitusohjeet. Rannekaulalenkkiä pidetään 2–3 viikkoa.
Liikuntaharrastukset voi aloittaa, kun kyynärnivelen liikerata on täysi ja kivuton, yleensä 6–8 viikon kuluttua vammasta.

Värttinäluun pää voi mennä osittain sijoiltaan 1–4-vuotiaalla lapsella äkillisestä kyynärvarren suuntaisesta vedosta kyynärnivelen ollessa suorana, esim. kun lapsi kompastuu äidin pitäessä hänen kädestään kiinni estäen kaatumisen.
Subluksaatiota seuraa kipu ja itku sekä koko yläraajan käyttämättömyys, koska kyynärniveltä ei lievästä koukkuasennosta voi kivutta liikuttaa. Subluksaatiosta ei aiheudu virheasentoa eikä turvotusta.
Mikäli esitiedot ja löydökset sopivat subluksaatioon, värttinäluun pää voidaan asettaa paikalleen lapsen istuessa huoltajansa sylissä koukistamalla kyynärnivel ja kiertämällä kyynärvartta samalla ulkokiertoon (supinaatioon) ja sen jälkeen tarvittaessa sisäkiertoon (pronaatioon). Repositio tuntuu yleensä napsahduksena, ja siitä tulee itku, mutta lapsi alkaa käyttämään kättään 15 min:ssa.
Kyynärnivel on syytä röntgenkuvata, jos oireet ovat alkaneen kaatumisesta tai putoamisesta, jos kyynärpäässä on turvotusta ja/tai virheasento sekä jos lapsi ei rupea käyttämään kättään repositioyrityksen jälkeen.

Diafyysimurtumaa epäiltäessä on kuvattava koko kyynärvarsi siten, että sekä kyynär- että rannenivelet näkyvät sekä etu- että sivukuvassa, jotta voidaan lisäksi arvioida, ovatko nivelet paikallaan.
- Värttinäluun pää on sijoiltaan Monteggian murtumassa, värttinä- ja kyynärluun välinen alempi nivel vastaavasti Galeazzin murtumassa.
- Röntgenkuvista selviää myös murtuman tyyppi (taipuma, pajunoksa tai poikkimurtuma) sekä murtuman asento (kulmavirhe, siirtymä, lyhentymä).
Murtuman asennon korjaus on aina aiheellista, mikäli kyynärvarsi on silmämääräisesti vinon näköinen. Röntgenkuvista mitattuna kulmavirhettä ei saa jäädä yli 10–15°.
Kyynärvarren diafyysimurtumat hoidetaan joko kulmakipsillä 4–6 viikkoa tai leikkauksella.
Liikuntaharrastukset voi aloittaa kuukauden kuluttua kipsin poistosta, mikäli kyynärvarren liikkeet ovat täydet ja oireettomat.

Värttinäluun alaosan murtuma on kasvuikäisten tavallisin murtuma.
Ryppymurtuman (torus) hoidoksi riittää pehmeä sidos, tehdasvalmisteinen tai yksilöllisesti tehty lasta, jonka huoltaja voi poistaa 2–3 viikon kuluttua vammasta. Murtuman paranemista ei tarvitse kontrolloida.
Poikkimurtumissa ulospäin näkyvä kulmavirhe kannattaa pääsääntöisesti korjata.
- Murtuma tuetaan kipsillä.
- Yli 10-vuotiailla potilailla murtuman asento tarkistetaan röntgenkuvalla kertaalleen 7–10 päivän kuluttua.
- Kipsi poistetaan 3–5 viikon kuluttua vammasta, jolloin murtuman lujittuminen tarkistetaan kliinisesti.
- Liikuntaharrastuksiin voi palata, kun ranteen liikkeet ovat täydet ja kivuttomat, yleensä 1–3 viikon kuluttua kipsin poistosta.
Prepubertaalisten lasten kasvulinjamurtumien asennon korjaus on tehtävä muutaman päivän sisällä vammasta, koska myöhemmin tehtävä murtuman asennon korjaus lisää luun kasvuhäiriön riskiä.
- Murtuma tuetaan kipsilastalla 3–4 viikoksi. Röntgenkontrollit ovat tarpeettomia.
- Kasvulinjamurtumat potilailla, joiden kasvu on päättymässä, hoidetaan samoilla periaatteilla kuin aikuisten värttinäluun alaosan murtumat.

Tavallisia murtumia kaiken ikäisillä lapsilla
Kliinisen tutkimuksen perusteella otetaan välikämmenluusta tai sormesta kohdennettu röntgenkuva AP- ja sivusuunnassa. Koko käden röntgenkuva on aiheellinen vain epäiltäessä monen kämmen- tai sormiluun samanaikaista murtumaa.
Nivelten ulkopuoliset murtumat, joissa ei ole ulospäin näkyvää virheasentoa, voidaan yleensä hoitaa teippaamalla murtunut sormi viereiseen sormeen 2–3 viikoksi. Vastaavissa peukalon murtumissa kipsaus on hyvä hoitokeino.
Sormen kiertoasento pitää arvioida kliinisesti liikuttamalla rauhallisesti sormea aktiivisesti tai passiivisesti ja vertaamalla asentoa toisen käden sormen asentoon.
Niveleen ulottuvat murtumat edellyttävät usein erikoissairaanhoitoa.

Laaksonen T, Nietosvaara Y. Lasten murtumat ja niiden hoito. Suomen Lääkäril 2021; 76(4):190–195 «Lasten murtumat ja niiden hoito (4/2021)»2.
Gao B, Dwivedi S, Patel SA ym. Operative Versus Nonoperative Management of Displaced Midshaft Clavicle Fractures in Pediatric and Adolescent Patients: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Orthop Trauma 2019;33(11):e439-e446. «PMID: 31633645»PubMed
Handoll HH, Elliott J, Iheozor-Ejiofor Z ym. Interventions for treating wrist fractures in children. Cochrane Database Syst Rev 2018;(12):CD012470. «PMID: 30566764»PubMed
Silva M, Sadlik G, Avoian T ym. A Removable Long-arm Soft Cast to Treat Nondisplaced Pediatric Elbow Fractures: A Randomized, Controlled Trial. J Pediatr Orthop 2018;38(4):223-229. «PMID: 29517983»PubMed
Capstick R, Giele H. Interventions for treating fingertip entrapment injuries in children. Cochrane Database Syst Rev 2014;(4):CD009808. «PMID: 24788568»PubMed