Lapsen oireeton glukosuria

Keskeistä

• Tyypin 1 diabetes on tunnistettava sattumalöydöksenä todetun glukosurian aiheuttajaksi ja järjestettävä sen jatkohoito päivystyksellisesti.
• Ellei diabetes ole glukosurian aiheuttajana, potilaasta tehdään ei-kiireellinen lähete lastenpoliklinikalle.

Etiologia

• Veren sokeripitoisuus on suurentunut diabeteksen tai muun syyn vuoksi.
  • N. 6 %:lle lapsipotilaista, joilla todetaan oireeton glukosuria, kehittyy insuliininpuutosdiabetes.
• Stressitilat
  • Infektiot (ja esim. glukokortikoidilääkitys astman/laryngiitin hoidossa)
  • Traumat
  • Palovammat
  • Hypoksia
  • Hypotermia
  • Leikkaukset
• Alhainen munuaiskynnys
  • Esim. SLC5A2-geenivirhe aiheuttaa glukoosin erittymisen virtsaan jo, kun glukoosipitoisuus on n. 5 mmol/l. Näitä potilaita on muutamia Suomessa.
• Ripulin aiheuttama hyponatreeminen kuivuminen
• Suurina annoksina tietyt lääkeaineet voivat aiheuttaa positiivisen glukoosireaktion virtsassa:
  • kefalosporiinit
  • G-penisilliini
  • nitrofurantoiini
  • anti-inflammatoriset aineet (glukokortikoidit, tulehduskipulääkkeet)
  • askorbiinihappo.

Toimintastrategia todettaessa lapsen oireeton glukosuria

1. Tutkitaan välittömästi veren glukoosipitoisuus.
   • Jos paastoarvo voidaan tutkia ja se on plasmasta yli 7.0 mmol/l tai aterian jälkeinen arvo on yli 11.1 mmol/l (laskimoverestä 6.7 tai 10 mmol/l vastaavasti), on diabetes todennäköinen, ja lapsi lähetetään päivystyksellisesti jatkotutkimuksiin (oraalinen glukoosirasitus) ja hoitoon.
   • Jos voidaan tutkia vain aterian jälkeinen arvo ja se on plasmasta alle 11.1 mmol/l ja lapsi on oireeton, tutkitaan seuraavana päivänä paastoarvo. Jos tulos on yli 7.0 mmol/l, toimitaan kuten edellä. Epäselvissä tapauksissa on syytä aina konsultoida lastentautien päivystystä.
2. Jos veren glukoosipitoisuus on < 6.7 mmol/l, voidaan jatkotutkimukset tehdä avohoidossa.
   • Kontrollivirtsanäyte tutkitaan seuraavana aamuna tai viimeistään stressitekijän, esim. infektion korjaannuttua.
   • Glykosyloitunut hemoglobiini HbA_1c
     • Jos HbA_1c on koholla mutta glukoosin paastoarvo normaali, lähetetään lapsi erikoissairaanhoitoon seuraavana päivänä.
   • Saarekesoluvasta-aineet ja muita tyypin 1 diabetekseen assosioituvia autovasta-aineita määritetään vasta erikoissairaanhoidossa (IA2A-, ZnT8-, GAD- ja insuliiniautovasta-aineet).
3. Jos näiden tutkimusten tulokset ovat normaalit eikä perheessä ole diabetesta, voidaan luopua lisätutkimuksista eikä seurantaa tarvita.
4. Jatkotutkimukset ovat aiheelliset
   • heti, jos todetaan
     • toistuvasti glukosuria
     • HbA_1c on yli laboratorion viitearvojen ylärajan
   • 2–3 viikon kuluessa, jos perheessä on tyypin 1 diabetesta sairastava henkilö.
5. Jatkotutkimukset on syytä tehdä lastentautien yksikössä.
   • Vanhemmat seuraavat kotona, kehittyykö lapselle diabeteksen oireita (runsas juominen, tihentynyt virtsaaminen, väsymys), ja tarvittaessa mittaavat verensokerin sekä tutkivat, erittyykö virtsaan sokeria, ja ottavat yhteyden lastentautien yksikköön.