Takaisin Tulosta

Lapsen oireeton glukosuria

Lääkärin käsikirja
13.5.2024 • Viimeisin muutos 13.5.2024
Päivi Miettinen ja Mari Pulkkinen

Keskeistä

  • Tyypin 1 diabetes on tunnistettava sattumalöydöksenä todetun glukosurian aiheuttajaksi ja järjestettävä sen jatkohoito päivystyksellisesti.
  • Ellei diabetes ole glukosurian aiheuttajana, potilaasta tehdään ei-kiireellinen lähete lastenpoliklinikalle.

Etiologia

  • Veren sokeripitoisuus on suurentunut diabeteksen tai muun syyn vuoksi.
    • N. 6 %:lle lapsipotilaista, joilla todetaan oireeton glukosuria, kehittyy insuliininpuutosdiabetes.
  • Stressitilat
    • Infektiot (ja esim. glukokortikoidilääkitys astman/laryngiitin hoidossa)
    • Traumat
    • Palovammat
    • Hypoksia
    • Hypotermia
    • Leikkaukset
  • Alhainen munuaiskynnys
    • Esim. SLC5A2-geenivirhe aiheuttaa glukoosin erittymisen virtsaan jo, kun glukoosipitoisuus on n. 5 mmol/l. Näitä potilaita on muutamia Suomessa.
  • Ripulin aiheuttama hyponatreeminen kuivuminen
  • Suurina annoksina tietyt lääkeaineet voivat aiheuttaa positiivisen glukoosireaktion virtsassa:
    • kefalosporiinit
    • G-penisilliini
    • nitrofurantoiini
    • anti-inflammatoriset aineet (glukokortikoidit, tulehduskipulääkkeet)
    • askorbiinihappo.

Toimintastrategia todettaessa lapsen oireeton glukosuria

  1. Tutkitaan välittömästi veren glukoosipitoisuus.
    • Jos paastoarvo voidaan tutkia ja se on plasmasta yli 7.0 mmol/l tai aterian jälkeinen arvo on yli 11.1 mmol/l (laskimoverestä 6.7 tai 10 mmol/l vastaavasti), on diabetes todennäköinen, ja lapsi lähetetään päivystyksellisesti jatkotutkimuksiin (oraalinen glukoosirasitus) ja hoitoon.
    • Jos voidaan tutkia vain aterian jälkeinen arvo ja se on plasmasta alle 11.1 mmol/l ja lapsi on oireeton, tutkitaan seuraavana päivänä paastoarvo. Jos tulos on yli 7.0 mmol/l, toimitaan kuten edellä. Epäselvissä tapauksissa on syytä aina konsultoida lastentautien päivystystä.
  2. Jos veren glukoosipitoisuus on < 6.7 mmol/l, voidaan jatkotutkimukset tehdä avohoidossa.
    • Kontrollivirtsanäyte tutkitaan seuraavana aamuna tai viimeistään stressitekijän, esim. infektion korjaannuttua.
    • Glykosyloitunut hemoglobiini HbA1c
      • Jos HbA1c on koholla mutta glukoosin paastoarvo normaali, lähetetään lapsi erikoissairaanhoitoon seuraavana päivänä.
    • Saarekesoluvasta-aineet ja muita tyypin 1 diabetekseen assosioituvia autovasta-aineita määritetään vasta erikoissairaanhoidossa (IA2A-, ZnT8-, GAD- ja insuliiniautovasta-aineet).
  3. Jos näiden tutkimusten tulokset ovat normaalit eikä perheessä ole diabetesta, voidaan luopua lisätutkimuksista eikä seurantaa tarvita.
  4. Jatkotutkimukset ovat aiheelliset
    • heti, jos todetaan
      • toistuvasti glukosuria
      • HbA1c on yli laboratorion viitearvojen ylärajan
    • 2–3 viikon kuluessa, jos perheessä on tyypin 1 diabetesta sairastava henkilö.
  5. Jatkotutkimukset on syytä tehdä lastentautien yksikössä.
    • Vanhemmat seuraavat kotona, kehittyykö lapselle diabeteksen oireita (runsas juominen, tihentynyt virtsaaminen, väsymys), ja tarvittaessa mittaavat verensokerin sekä tutkivat, erittyykö virtsaan sokeria, ja ottavat yhteyden lastentautien yksikköön.

Kirjallisuutta

  1. Aires I, Fila M, Polidori D ym. Determination of the renal threshold for glucose excretion in Familial Renal Glucosuria. Nephron 2015;129(4):300-4. «PMID: 25896487»PubMed
  2. Lorini R, Alibrandi A, Vitali L ym. Risk of type 1 diabetes development in children with incidental hyperglycemia: A multicenter Italian study. Diabetes Care 2001;24(7):1210-6. «PMID: 11423504»PubMed