Lastensuojelun tukitoimet

Keskeistä

• Toiminnan tulee olla aina lapsen edun mukaista.
• Pyri toimimaan mahdollisuuksien mukaan avoimesti ja yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa.
• Jos arvioit, että lapsi, vanhempi tai muu perheenjäsen on palvelujen tarpeessa, ota yhteyttä terveydenhuollon yksikön sosiaalityöntekijään tai hyvinvointialueen sosiaalitoimeen. Saat tietoa palveluista ja voit neuvotella tarpeesta tehdä lastensuojeluilmoitus. Terveydenhuollon sosiaalityöntekijä voi arvioida asiakkaan tuen ja palvelujen tarvetta.
• Lastensuojeluilmoitus on tehtävä salassapitovelvollisuuden estämättä, jos lapsen hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ks. myös THL:n Lastensuojelun käsikirja: Miten teen lastensuojeluilmoituksen? «https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo/lastensuojeluilmoitus#Miten%20lastensuojeluilmoitus%20tehd%C3%A4%C3%A4n?»1
• Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen, esim. kun on varmaa tietoa tulevan äidin tai isän päihdeongelmasta tai vakavasta mielenterveyden häiriöstä.

Lastensuojelun tavoite ja lapsen oikeus

• Tavoitteena on, että lapsi ja perhe saavat tarvitsemansa palvelut jo varhaisessa vaiheessa yleisissä lapsiperhepalveluissa ilman tarvetta lastensuojelun asiakkuuteen.
• Lastensuojelusta ja mm. lastensuojeluilmoituksen tekemisestä saa lisätietoa Lastensuojelun käsikirjasta «https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja»2.
• Lastensuojeluntarkoituksena on turvata lapsen oikeus
  • turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön
  • tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä
  • erityiseen suojeluun (lastensuojelulaki [LSL] 417/2007, 1 § «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417»3).
• Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan
  • tekemällä asiakassuunnitelma sekä
  • järjestämällä avohuollon tukitoimia
  • järjestämällä lapsen hoito ja huolenpito syntymäkodin ulkopuolella (LSL 3 §).
• Ehkäisevää lastensuojelua on peruspalveluissa, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi ei ole lastensuojelun asiakkaana (LSL 3 a §).
• Lastensuojelulaissa tarkoitetaan lapsella alle 18-vuotiasta ja nuorella 18–22-vuotiasta.

Terveydenhuollon tehtävä lastensuojelussa

• Hyvinvointialueen terveydenhuollon toimintayksikön on
  • annettava lastensuojelussa asiantuntija-apua (LSL 15 §), muun muassa
    • osallistuttava hyvinvointialueen asettaman moniammatillisen lastensuojelun asiantuntijaryhmän työskentelyyn (LSL 14 § 2 mom.).
    • annettava lastensuojeluviranomaisten pyynnöstä huostaanoton valmistelussa, huostaanotosta päätettäessä tai sijaishuoltoa järjestettäessä tarvittavat lausunnot (LSL 41 § 2 mom.)
  • järjestettävä tarvittaessa lapsen tarvitsema tutkimus sekä hoito- ja terapiapalvelut
    • Lasten pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn selvittämiseen liittyvät palvelut on järjestettävä lapsen tarpeen mukaisina ja kiireellisinä (LSL 15 §).
    • Sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä lapselle tulee tehdä huolellinen terveydentilan tutkimus, jonka tarkoituksena on varmistaa lapsen psyykkisen ja fyysisen kehityksen tukeminen (LSL 51 §).
    • Lastensuojelulaitoksessa lapselle järjestettävän erityisen huolenpidon aikana lääketieteen asiantuntijan on osallistuttava lapsen huolenpidon moniammatilliseen suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin sekä tavattava säännöllisesti lasta. Erityisen huolenpidon aikana lapselle on lisäksi tehtävä tarvittavat lääkärintarkastukset (LSL 73 §).
  • yhteistyössä sosiaalihuollon viranomaisten kanssa järjestettävä raskaana olevien naisten tarvitsemat erityiset palvelut, kuten päihdehuollon palvelut, syntyvän lapsen suojaamiseksi (terveydenhuoltolaki 1326/2010, 70 § 1 mom. «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326#L8P70»4 ja sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 24 § 3 mom. «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301#L3P24»5)
    • Jos lastensuojelun tarve johtuu riittämättömistä terveydenhuollon palveluista, lapselle ja hänen perheelleen on järjestettävä viipymättä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät terveydenhuollon palvelut (terveydenhuoltolaki 69 § 2 mom. «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326#L8P69»6).
  • sosiaaliviranomaisen pyynnöstä velvollisuus osallistua asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelman laatimiseen (sosiaalihuoltolaki 41 §).
• Ensisijaista on toimia yhteistyössä lapsen ja perheen tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi. Terveydenhuollolla on oikeus saada pyydettäessä tietoa lastensuojelulta, kun se on välttämätöntä lapsen hoidon kannalta. Tee pyyntö yksilöidysti ja perustele tiedon tarpeellisuus lapsen hoidon arvioinnin ja sen järjestämisen kannalta. Ks. laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023, 53 §) «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2023/20230703#O1L8P53»7.
• Ks. myös artikkelit Päihteitä käyttävän äidin lapsen seuranta «Päihteitä käyttävän äidin lapsen seuranta»1 sekä Lapset ja lähisuhdeväkivalta «Lapset ja lähisuhdeväkivalta»2.

Yhteydenotto lastensuojeluun

Lastensuojelun avohuolto

• Kun lastensuojelun tarve on todettu, hyvinvointialueen on viipymättä järjestettävä lapselle ja perheelle tarvittavat tukitoimet (LSL 34–36 §).
• Avohuollon tukitoimet edellyttävät pääsääntöisesti huoltajien suostumusta.
• Avohuollon tukitoimina voidaan järjestää
  • taloudellista tukea lapsen ja perheen toimeentuloon sekä asumiseen
  • tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen, lapsen harrastusten tukemista
  • lapsen kuntoutumista tukevia hoito- ja terapiapalveluja
  • tehostettua perhetyötä
  • perhekuntoutusta
  • varhaiskasvatusta
  • sosiaalihuollon palveluita, kuten tukihenkilö tai -perhe, kotipalvelua, vertaisryhmätoimintaa perhetyötä ja loma- ja virkistyspalveluita.
• Lisäksi voidaan järjestää koulunkäynnin ja opiskeluhuollon tukipalveluja sekä nuorisohuollon palveluita.
• Koko perhe tai lyhytaikaisesti myös lapsi yksin voidaan sijoittaa kuntouttavaan tai tuen tarvetta arvioivaan laitos- tai perhehoitoon (LSL 37 §).
• Edellä mainittujen lisäksi muiden palveluiden piirissä voidaan järjestää lapselle erityistä tukea, kuten
  • päivähoidossa puheterapiaa
  • kiertävän erityislastentarhaopetuksen
  • erityispäivähoidon ryhmiä
  • erityisnuorisotyötä
  • tuetun asumisen palveluja
  • kriisityötä
  • kouluun erityisopetusta
  • kasvatus- ja perheneuvolan palveluja
  • järjestöjen ja seurakunnan palveluja jne.
• Lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettujen sosiaalipalvelujen sekä psykososiaalisten palvelujen kokonaisuus vaihtelee alueittain sekä laadullisesti että määrällisesti.

Asiakassuunnitelma

• Sosiaalityöntekijä laatii lapselle lastensuojelun asiakassuunnitelman yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa (LSL 30 §).
• Siihen tulee kirjata ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan sekä keinot ja arvioitu aika, joiden kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan.
• Suunnitelmasta on myös käytävä ilmi, kuinka usein se on tarkistettava. Suunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
• Myös huostaan otetun lapsen vanhemmille tulee laatia oma asiakassuunnitelma, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Se laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon, kuten päihde- ja mielenterveyshuollon, kanssa.

Huostaanoton ja lapsen sijoittamisen valmistelu evd

• Huostaanoton tarve on tutkittava huolellisesti.
• Sosiaalityöntekijä valmistelee huostaanottoa ja sijoitusta koskevat asiat yhteistyössä toisen lasten huoltoon perehtyneen työntekijän kanssa (LSL 41 § 1 mom.).
• Ennen sijoitusta on selvitettävä lapsen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen sijoituksen aikana (LSL 32 § 1 mom.).
• Huostaanottoa valmisteltaessa on tarvittaessa kuultava lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoita tai lastensuojelun moniammatillista asiantuntijaryhmää.
• Terveydenhuollon työntekijän on pyynnöstä annettava kirjallisesti tarpeelliset yksilöidyt tiedot, selvitykset ja lausunnot lapsen huoltoa ja huostaanottoa koskevassa asiassa (LSL 41 § 2 mom.).
• Sijaishuoltoon sijoitettavan lapsen terveydentila tulee tutkia huolellisesti (LSL 51 §).
• Ks. myös artikkeli Huostaanotto lapsen psyykkisen terveyden kannalta «Huostaanotto lapsen psyykkisen terveyden kannalta»5.

Lapsen tai perheen sijoitus kodin ulkopuolelle

• Lapsi ja nuori voi olla sijoitettuna oman kodin ulkopuolelle eri perustein.
• Lapsen huoltaja voi omatoimisesti järjestää asian (yksityinen sijoitus).
• Hyvinvointialue voi tehdä sijoituksen joko yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa tai näiden tahdosta riippumatta. Vaihtoehdot ovat
  • avohuollon tukitoimena tapahtuva lyhytaikainen sijoitus (edellyttää 12 vuotta täyttäneen lapsen ja huoltajan suostumusta; LSL 37 §)
  • kiireellinen sijoitus (LSL 38 §)
  • suostumukseen perustuva huostaanotto (LSL 43 § 1 mom.)
  • tahdon vastainen huostaanotto (LSL 43 § 2 mom.).
• Avohuollon tukitoimena voidaan lapsi sijoittaa myös yhdessä vanhempansa tai huoltajansa kanssa.

Yksityinen sijoitus

• Tarkoittaa huoltajien päätöksellä tapahtuvaa lapsen sijoitusta toisen henkilön kasvatettavaksi.
• Lasta ei sijoita hyvinvointialue, vaan huoltaja. Kysymys on lapsen luovuttamisesta ns. kasvattilapseksi.
• Huoltajan ja henkilön, jonka hoitoon lapsi on sijoitettu, tulee ilmoittaa hyvinvointialueelle tällaisesta sijoituksesta (LSL 81 § 1 mom.).
• Hyvinvointialueen tulee selvittää, sopiiko yksityiskoti olosuhteiltaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen ja kykeneekö lapsen luokseen ottanut henkilö huolehtimaan lapsesta. Lisäksi on selvitettävä, onko sijoitus muuten lapsen edun mukainen (LSL 81 § 2 mom.).

Lapsen tai perheen sijoitus avohuollon tukitoimena

• Avohuollon tukitoimena toteutettu sijoitus tarkoittaa hoidon tai huollon järjestämistä perhehoidossa tai laitoshuollossa.
• Avohuollon tukitoimena sijoitetaan joko lapsi vanhempansa tai huoltajansa kanssa yhdessä tai lyhyeksi aikaa lapsi yksin; LSL 37 §.
• Sijoitus perustuu huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumukseen.
• Sijoitus lakkaa heti, kun huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi sitä vaatii.
• Sijoitus on tarkoitettu lyhytaikaiseksi ja ensisijaisesti koko perhettä kuntouttavaksi tai perheen tuen tarvetta arvioivaksi toimeksi.

Huostaanotto

• Lapsi voidaan huostaanottaa huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumuksella tai vastoin heidän tahtoaan. Molemmissa tapauksissa huostaanoton perusteet ovat samat.

Huostaanotetun lapsen huolto ja lapsen edunvalvonta

• Lapsen huoltajuus ei huostaanoton myötä siirry sosiaalitoimelle, vaan säilyy huoltajilla.
• Jos lapsi on otettu huostaan, kutsu mukaan lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä lastensuojelusta. Hän edustaa lasta terveydenhuollossa huostaanoton tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on kuitenkin velvollisuus toimia yhteistyössä huoltajan ja sijaishuoltopaikan kanssa (esim. lapsen omaohjaaja laitoksessa tai sijaisvanhempi; LSL 45 § «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L9P45»9).
• Lapselle on mahdollisuus määrätä edunvalvoja huoltajan sijaan lastensuojeluasiaan, myös silloin kuin lasta ei ole otettu huostaan. Sosiaalitoimi tai huoltaja voi hakea edunvalvojan sijaista, jos huoltaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua ja edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi (LSL 22 § «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L4P22»10).
• Myös holhoustoimilain (442/1999 «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442»11) nojalla voidaan hakea lapselle edunvalvojaa huoltajan sijaan päättämään tietyistä asioista.
• Jos epäilet, ettei huoltaja kykene valvomaan lapsen etua, ota yhteys sosiaalitoimeen.

Jälkihuolto

• Hyvinvointialueen velvollisuus on järjestää huostassa olleelle tai vähintään puoli vuotta avohuollon tukitoimena yksin sijoitettuna olleelle lapselle ja nuorelle tarvittava jälkihuolto. Velvollisuus päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 23 vuotta (LSL 75§).
• Jälkihuollon tarkoitus on tukea lapsen ja nuoren kuntoutumista ja itsenäisen elämän sujumista. Se kattaa mm. toimeentulon, asumisen, tukihenkilö- ja terapiapalvelut, koulunkäynnin, työhön sijoittumisen, harrasteiden ja muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen (LSL 76 §).
• Lapsi tai nuori voi jälkihuoltona jatkaa asumista laitoksessa tai perhehoidossa.

Lastensuojelun erityispalvelut ja sijoituspaikat

• Hyvinvointialueilla on velvollisuus järjestää tarvittavat sijaishuollon palvelut. Niitä järjestetään joko omana toimintana tai ostopalveluna. Yleisimmin käytetään tehtävään valmennettuja perhehoitoa antavia perheitä (sijaisperheet) ja erilaisia laitos- ja perhekuntoutuspalveluja. Näiden välimaastoon sijoittuu ammatillinen perhekotitoiminta.
• Laitospalvelut ovat kehittyneet yhä monimuotoisemmiksi. Laitosten palvelutarjonta on myös monipuolistunut, ja niissä on usein tarjolla erilaista päivätoimintaa ja terapiamuotoja, jopa kotiin vietyä toimintaa.