Psyykkisten oireiden somaattisia syitä

Elimellinen persoonallisuuden muutos

• Mikä tahansa aivosairaus voi käyttäytymisen ja tunnetilojen säätelystä vastaavia hermoverkkoja vaurioittaessaan aiheuttaa persoonallisuuden muutoksena näyttäytyvän oireiston, jota potilaat itse harvoin tiedostavat mutta joka läheisille on ilmeinen. Varsinkin aivokasvaimet, otsa-ohimolohkodegeneraatiot, aivovammat sekä frontaaliset infarktit ja vuodot voivat olla muutoksen taustalla.
• Tyypillisiä neurologisen sairauden aiheuttamia persoonallisuusmuutoksia ovat apatia (mielenkiinnon ja aloitekyvyn katoaminen, tunteiden ja persoonallisuuden nyanssien latistuminen), impulssikontrollin häiriöt (esim. hyperseksuaalisuus tai päihteiden käyttö), empatian katoaminen, epäsosiaalinen tai piittaamaton käytös sekä epäluuloiset piirteet käyttäytymisessä.

Sekundaarinen depressio

• Masennusoireet ovat aivosairailla selvästi tavallisempia kuin muilla henkilöillä, minkä taustalla on sairauden aiheuttaman invaliditeetin lisäksi arveltu olevan tunnetiloja säätelevien hermoverkkojen vaurioitumisen sairauden vuoksi.
• Tämän ns. sekundaarisen masennuksen hoito ei poikkea muiden masennustilojen hoidosta, mutta on usein hoitoresistentimpi.
• Aivohalvauksen subakuutissa vaiheessa, aivokasvainpotilailla, aivovamman jälkitilaan liittyen, huonossa kohtaustasapainossa olevilla epilepsiapotilailla sekä Parkinsonin tauti- ja MS-tautipotilailla on raportoitu hoitoa vaativan masennuksen olevan 4–10 kertaa muuta väestöä yleisempää (vakavan masennuksen esiintyvyys nuorilla ja aikuisväestössä on n. 5–7 %).

• Yleisinfektio
  • Vanhuksilla ja huonokuntoisilla potilailla (keuhkokuume, ylempien virtsateiden infektio, sepsis)
• Keskushermostoinfektiot
  • Enkefaliitti «Enkefaliitit»4 voi alkaa akuuttia psykoosia muistuttavin psyykenmuutoksin.
    • Tärkeimpinä aiheuttajina herpesenkefaliitti, puutiaisenkefaliitti (TBE), krooninen neuroborrelioosi
  • Autoimmuunienkefaliitti
    • Aiheuttaa tavallisimmin subakuutisti alkavat kognitiiviset tai psykiatriset oireet etenkin nuorilla aikuisilla.
  • Aivokalvotulehdukseen «Aivokalvotulehdukset aikuisella»5 kuuluu sekavuuden lisäksi yleisinfektio-oireita, kuten kuume, päänsärky, niskajäykkyys ja yleistilan selkeä lasku.
  • Hermostokuppaa «Kuppa»6 tavataan edelleen. Se voi aiheuttaa aluksi epäspesifisiä psyykkisiä oireita, jotka tulkitaan esim. depressioksi.
  • SSPE (subakuutti sklerosoiva panenkefaliitti) voi alkaa psykoosia muistuttavin oirein «Epätavalliset keskushermostoinfektiot»7.
• Myyräkuume «Myyräkuume (nephropathia epidemica)»8 voi aiheuttaa sekavuutta.
• Edenneeseen HIV-infektioon voi liittyä erilaisia muistioireita, persoonallisuuden muutoksia, depressiota ja jopa psykooseja.

• Sekä hypo- että hyperglykemia voivat ilmetä sekavuutena, ahdistuneisuutena ja esim. aggressiivisena käyttäytymisenä.
• Nestetasapainohäiriöt, kuten hypo- ja hypernatremia sekä hypo- ja hyperkalemia, voivat laukaista akuutin sekavuuden.
• Kilpirauhassairaudet: hypotyreoosi voi aiheuttaa depressiota, henkisten toimintojen hidastumista ja vanhuksilla jopa muistioireita, hypertyreoosi kiihtymistä ja unettomuutta.
• Hyperkalsemia (syynä mm. lisäkilpirauhasen adenooma) voi aiheuttaa depressiota, keskittymiskyvyn puutetta, sekavuutta ja psykoosin.
• Maksakooma tai lievempikin maksan vajaatoiminta aiheuttaa sekavuustilan. Maksasairaus tai alkoholismi on yleensä tiedossa.
• B₁-vitamiinin (tiamiini), B₃-vitamiinin (niasiini) ja B₁₂-vitamiinin puute aiheuttavat muistihäiriöitä.

• Poikkeava herkkyys ohjeiden mukaan käytetyn lääkkeen haittavaikutuksille (esim. glukokortikoidi) tai lääkkeiden liikakäyttö (ks. delirium «Äkillinen sekavuustila (delirium)»1) voi olla sekavuuden syynä.
• Alkoholin käyttö varsinkin naisilla ja iäkkäillä voi olla erittäin hyvin peiteltyä.
• Alkoholin vieroitusoireet voivat ilmetä akuuttina sekavuutena, deliriumina «Alkoholin vieroitusoireiden hoito»9.
• Alkoholia käyttävällä on herkästi epäiltävä Wernicke–Korsakoffin «Alkoholin suurkulutuksen aiheuttamat neurologiset sairaudet»10 oireistoa. Varotoimenpiteenä annetaan tiamiinia vähintään 250 mg i.m. tai i.v. välittömästi, kun päivystykseen tulee potilas, jolla epäillään alkoholin runsasta käyttöä.
• Sekavan tai oudosti käyttäytyvän potilaan kohdalla on muistettava myös
  • muiden päihteiden kuin alkoholin käyttö «Huumeongelmaisen hoito»11
  • lääkkeiden ja luontaisvalmisteiden yhteisvaikutukset; esim. mäkikuisma, migreenin kohtauslääkkeet ja SSRI-masennuslääkkeet voivat kaikki vaikuttaa serotoniinijärjestelmään.

• Varsinkin kohtauksellisesti ilmenevän omituisen käytöksen syynä voi olla monimuotoinen paikallisalkuinen epileptinen kohtaus. Usein epilepsia on jo tiedossa. Kohtauksen aikana otettu EEG selvittää asiaa.
• Osalla temporaaliepilepsiaa sairastavista ilmenee esioireina näkö- ja kuuloharhoja sekä pelkotiloja.
• Joillakin epilepsiapotilailla on kohtauksen jälkeen usean tunninkin mittainen postiktaalinen sekavuustila, jolloin he saattavat käyttäytyä aggressiivisesti.

• Aivoinfarkti (ei-motorisella alueella; ks. «Aivoinfarkti»12)
  • Vanhuksen aivoinfarkti voi ilmetä pelkkänä sekavuustilana.
  • Oikean (non-dominantin) hemisfäärin infarkti, joka aiheuttaa avaruudellisen tajun häiriöitä sekä ”ympäristön outouden tunteen”, voi antaa vaikutelman psyykkisestä sairaudesta, jos halvausoireita ei ole.
  • Vasemman (dominantin) hemisfäärin häiriö, joka aiheuttaa sensorisen dysfasian (kyvyttömyyden ymmärtää puhetta, vaikka oma puhe on kohtalaisen normaalia) saattaa vaikuttaa psyykkiseltä häiriöltä.

• Otsalohkotuumori voi aiheuttaa ainoastaan hitaan luonteenmuutoksen. Oirekuvassa on esim. hidastumista ja suorituskyvyn heikkenemistä. Toisaalta voi ilmaantua itsekritiikin menetystä ja estotonta käytöstä. Joskus mukana on hajuaistin menetys.
• Ohimolohkotuumori voi aiheuttaa luonteenmuutoksen ja usein lisäksi epileptisiä kohtauksia, jotka eivät välttämättä esiinny tajuttomuus-kouristuskohtauksena, vaan voivat ilmaantua psyykkisin oirein (ks. alla).
• Krooninen subduraalihematooma «Traumaattiset aivoverenvuodot»13 aiheuttaa viikkojen tai kuukausien kuluessa tapahtuvan hidastumisen ja henkisen taantumisen sekä usein pahoinvointia, päänsärkyä ja tajunnan tason aaltoilua. Potilaat ovat usein vanhuksia tai alkoholisteja.
• Epiduraalihematooma ja subakuutti subduraalihematooma «Traumaattiset aivoverenvuodot»13 voivat olla äkillisen sekavuuden taustalla. Tavallisesti mukana on muita oireita, kuten päänsärkyä ja tajunnan tason lasku.

• Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen «Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä»14 voi toisinaan aiheuttaa ensin depressiota ja uusien aivoinfarktien syntymisen yhteydessä ilmeneviä sekavuustiloja, ennen kuin neurologiset statuslöydökset ja selvä muistisairaus ovat todettavissa.
• Alzheimerin tautiin «Alzheimerin tauti»15 liittyy monia psyykkisiä oireita.
  • Depressio on yleinen taudin alkuvaiheessa.
  • Muistihäiriöt saattavat ilmentyä esim. paranoidisina oireina. Potilas peittää omat muistiaukkonsa sepitteillä, joihin itse uskoo (konfabuloimalla).
  • Keskivaikeassa vaiheessa monille tulee ahdistuneisuutta ja levottomuutta. Monilla potilailla on myös unettomuutta.
  • Keskivaikeaan ja vaikeaan vaiheeseen liittyy usein myös käytöshäiriöitä, kuten sotkemista, vaeltelua, hallitsematonta aggressiivisuutta, karkailua, jatkuvaa pukeutumista ja riisuutumista tai syömishäiriöitä.
• Lewyn kappale -tautiin «Parkinsonin taudin muistisairaus ja Lewyn kappale -tauti»16 kuuluu muistihäiriön lisäksi oireina näköharhoja sekä jähmeyttä, joka voi sekoittua depressioon. Potilaat ovat herkkiä psykoosilääkkeille, jotka aiheuttavat heille ekstrapyramidaalioireita, sekä Parkinsonin taudin lääkkeille, jotka voivat laukaista sekavuustilan. Potilailla esiintyy usein myös ns. REM-unen säätelyhäiriö, johon saattaa liittyä rajua tai aggressiivista, joskus psykoottiseksi tulkittua unen aikaista motorista levottomuutta.
• Creutzfeldt-Jakobin tauti «Epätavalliset keskushermostoinfektiot»7 aiheuttaa nopeasti etenevän muistisairauden, johon taudin edetessä liittyy selviä neurologisia statuslöydöksiä (halvaukset, ekstrapyramidaalioireet, myoklonus). Alkuvaiheessa tilaa voidaan pitää psykiatrisena sairautena.
• Huntingtonin tauti diagnosoidaan usein aluksi psykoosiksi, jopa skitsofreniaksi. Potilaat ovat vauhdikkaita ja yliaktiivisia. Pakkoliikkeiden ilmaantuminen ja tieto samanlaisesta sairaudesta suvussa auttavat diagnoosiin.
• Otsa-ohimolohkorappeumat «Otsa-ohimolohkorappeuma»17 alkavat usein hiipivänä persoonallisuuden muutoksena.
• Hakolan tauti (PLOSL; ks. «PLOSL (Hakolan tauti)»18 ) on harvinainen suomalaiseen tautiperimään kuuluva frontaalipainotteista aivodegeneraatiota ja luukystia aiheuttava sairaus. Alkuvaiheessa potilaat ovat käytökseltään vauhdikkaita ja kontrolloimattomia.

• Vaikeassa Parkinsonin taudissa tarvitaan runsas lääkitys, johon yleensä kuuluu useita dopaminergisiä (levodopa, MAO-B-estäjät, dopamiiniagonistit, COMT:n estäjät) ja joskus antikolinergisiä (lähinnä biperideeni) aineita. Yhteisvaikutuksena voi kehittyä sekavuustila, jonka voi laukaista lääkkeen lisäys.
• Levodopan ja dopamiiniagonistien aiheuttamille sekavuusoireille on tyypillistä, että potilas näkee aluksi harhoja, usein kuolleita tai muualla asuvia omaisiaan, ja tunnistaa nämä harhoiksi.
• Pienemmilläkin annoksilla ja jo sairauden alkuvaiheessa saattaa dopaminerginen lääkitys (varsinkin dopamiiniagonistit) laukaista impulssikontrollin häiriöitä, kuten uhkapelaamista tai hyperseksuaalista käytöstä, tai (tavallisimmin) maanisen psykoosin.
• Hoitona on lääkityksen vähentäminen, mikä puolestaan voi johtaa liikkumiskyvyn huononemiseen. Lääkitys joudutaan tasapainottamaan tarkoin kahden vaihtoehdon välillä: liikuntakykyinen sekava tai liikuntakyvytön mutta psyykkisesti asiallinen potilas.