Takaisin Tulosta

Synnytyksen jälkeiset psyykkiset häiriöt

Lääkärin käsikirja

28.9.2022 • Viimeisin muutos 28.9.2022

Antti Perheentupa

Keskeistä

Synnytyksen jälkeinen masennus on tavallista.
Tunnista riskiryhmä ja masennukseen viittaava oireilu, ja varaa aikaa keskustelulle.
Puerperaalipsykoosin kehittyminen tulee havaita mahdollisimman varhain.

Synnytyksen jälkeinen herkistyminen – ”baby blues” – on normaali ilmiö ja sitä esiintyy jopa 80 %:lla synnyttäneistä naisista.
10–20 % äideistä sairastuu synnytyksen jälkeen tautiluokituksen kriteerit täyttävään depressioon.
Sairaalahoitoa vaativaa puerperaalipsykoosia ilmenee 1–2 tuhatta synnytystä kohti.

Naisen riski sairastua masennukseen kuukauden kuluessa synnytyksestä on kolminkertainen verrattuna muihin samanikäisiin naisiin.
Jos äidillä on ilmennyt aiemmin depressiota, hänelle kehittyy lapsivuodedepressio 25 %:n todennäköisyydellä. Aiemman synnytyksen jälkeisen masennuksen uusiutumisriski on jopa 40 %.
Muita synnytyksen jälkeisten psyykkisten häiriöiden riskitekijöitä ovat ensimmäinen synnytys, parisuhdeongelmat, naimattomuus, keisarileikkaus ja perheessä ilmenneet mielialahäiriöt.
Äidin aiempi kaksisuuntainen mielialahäiriö on merkittävin tunnettu puerperaalipsykoosin riskitekijä.
Synnytyksen jälkeiset suhteellisen tavalliset kilpirauhasen toiminnanhäiriöt on syytä poissulkea osana masennusoireiston selvittelyä.

Herkistymistä ilmenee jopa 80 %:lla äideistä, ja oireet ovat voimakkaimmillaan yleensä 3–5 päivää synnytyksen jälkeen. Yleisyytensä vuoksi sitä pidetään luonnollisena ilmiönä. Se lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä.
Oireina on itkuisuutta, mielialan ailahtelua, päänsärkyä, ärtyisyyttä, joskus ruokahaluttomuutta ja unihäiriöitä.
Tila korjaantuu yleensä itsestään eikä vaadi muuta hoitoa kuin perheen tai lääkärin supportiivisen asenteen.

Ilmaantuu yleensä kolmen kuukauden kuluessa synnytyksestä, mutta ilmaantuvuus säilyy suurena 6 kuukauden ajan.
Altistavia tekijöitä ovat aiemmin sairastettu vakava masennustila, stressi, perinataalikauden negatiiviset kokemukset ja sosiaalisen tuen riittämättömyys. Synnytyksen jälkeistä masennusta on vähemmän sellaisissa kulttuureissa, joissa suku tai yhteisö huolehtii vahvasti uusista äideistä.
Oireina on unihäiriöitä, kyvyttömyyttä nauttia elämästä, keskittymiskyvyttömyyttä, riittämättömyyden tunteita, kohtuuton pelko ja huoli lapsesta. Oireet voivat olla vaikeudeltaan jopa psykoositasoisia.
Myös tyreoidiitti ja hypotyreoosi voivat aiheuttaa äidille depression kaltaisia oireita.
Äidin depressio heikentää hänen kykyään huolehtia lapsestaan ja vaarantaa normaalin äiti-lapsisuhteen kehityksen. Äidin depressio lisää lapsen ja koko perheen myöhempää psyykkistä sairastavuutta. Myös kätkytkuolemien esiintyvyys on depressiivisten äitien lapsilla suurempi kuin verrokeilla.
Monissa neuvoloissa seulotaan masennusta rutiinisti tai pienenkin epäilyn herätessä (EPDS «Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS)»1). Keskustelu äidin ja isän kanssa neuvolassa helpottaa perhettä arvioimaan ja toteamaan tilanne «Psychological interventions provided antenatally or postnatally are effective for preventing and treating postpartum depression compared with usual care.»A.

Synnytyksen jälkeinen depressio hoidetaan kuten mikä tahansa depressio «Depressio»1. Lääkkeen valinnassa tulee imettäminen huomioida (SSRI-lääkkeet «Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) may be effective for postnatal depression compared to placebo.»C↑↑ lukuun ottamatta fluoksetiinia sopivat) «https://www.terveysportti.fi/apps/raim/»1. Psykiatrin konsultaatio on vaikeissa tai hoitoresistenteissä tapauksissa aiheellinen. Hoitomuotoina ovat lääkitys «Masennuslääkkeet»2, sosiaalisen tuen järjestäminen, lapsen hoidossa tukeminen ja psykoterapia «Cognitive behavioural therapy is effective for women suffering from postpartum depression.»A↑↑. Toisinaan myös sairaalahoitojakso tulee kysymykseen.
Oireiden pitkittyessä äidin tila tulee arvioida uudelleen, tarvittaessa psykiatrin toimesta (ks. ed. kohta), jottei kehittyisi haitallisia seurauksia lapselle ja koko perheelle.

On harvinaisin mutta vakavin synnytyksen jälkeisistä psykiatrisista häiriöistä.
Potilas sairastuu yleisimmin 3–14 vrk synnytyksen jälkeen. Silloin äiti ja lapsi ovat jo usein kotona ja perheenjäsenet kiinnittävät huomiota äidin outoon käyttäytymiseen.
Oireena on aluksi levottomuutta, unettomuutta, agitaatiota, mielialan vaihtelua, joka etenee sekavuudeksi ja yleensä maaniseksi psykoosiksi.
Puerperaalipsykoosi on todellinen psykiatrinen hätätilanne ja vaatii sairaalahoitoa. Itsemurhavaara on huomattava, mutta myös lapsi on vaarassa.
Hoitona ovat psykoosilääkkeet, psykoterapia ja sosiaalisen tuen järjestäminen äidille ja perheelle. Imettämisen mahdollisuus harkitaan yksilöllisesti ja lääkkeestä riippuen.
Psykoottisen masennuksen hoidossa sähköhoito voi tuoda nopeamman avun kuin lääkkeet.
Myös estrogeenihoidosta on saatu alustavasti lupaavia tuloksia.
Ennuste on ensimmäisen sairastumisen osalta hyvä, mutta psykoosi uusiutuu usein seuraavien synnytysten jälkeen, ja potilasta sekä hänen perhettään on syytä informoida tästä mahdollisuudesta.
Seuraavan raskauden aikana psykiatrin konsultaatio on aiheellinen, koska uusiutumista on voitu ehkäistä ajoissa aloitetulla masennuslääkityksellä.

Kroska EB, Stowe ZN. Postpartum Depression: Identification and Treatment in the Clinic Setting. Obstet Gynecol Clin North Am 2020;47(3):409-419. «PMID: 32762926»PubMed
Osborne LM. Recognizing and Managing Postpartum Psychosis: A Clinical Guide for Obstetric Providers. Obstet Gynecol Clin North Am 2018;45(3):455-468. «PMID: 30092921»PubMed
Pearlstein T, Howard M, Salisbury A ym. Postpartum depression. Am J Obstet Gynecol 2009;200(4):357-64. «PMID: 19318144»PubMed
Miller LJ. Postpartum depression. JAMA 2002 Feb 13;287(6):762-5. «PMID: 11851544»PubMed
Cogill SR, Caplan HL, Alexandra H, Robson KM, Kumar R. Impact of maternal postnatal depression on cognitive development of young children. Br Med J (Clin Res Ed) 1986 May 3;292(6529):1165-7. «PMID: 3085767»PubMed
Gregoire AJ, Kumar R, Everitt B, Henderson AF, Studd JW. Transdermal oestrogen for treatment of severe postnatal depression. Lancet 1996 Apr 6;347(9006):930-3. «PMID: 8598756»PubMed
Roti E, Emerson CH. Clinical review 29: Postpartum thyroiditis. J Clin Endocrinol Metab 1992 Jan;74(1):3-5. «PMID: 1727826»PubMed