Takaisin Tulosta

Väsymysoire

Lääkärin käsikirja
27.12.2022 • Viimeisin muutos 27.12.2022
Toimitus

Tähän artikkeliin on lisätty koeluonteisesti väliotsikko Etävastaanotto. Otsikon alla esitetään toimituksen näkemys, millaisia asioita tulisi huomioida kohdattaessa potilas missä hyvänsä etävastaanottotilanteessa ilman henkilökohtaista tapaamista. Voit mielellään kirjoittaa kommenttikenttään mielipiteesi tästä ominaisuudesta ja tehdä ehdotuksia sen kehittämiseksi!

Ks. myös Krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS) Hyvä käytäntö -konsensussuositus «Krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS) Hyvä käytäntö -konsensussuositus»1

Keskeistä

  • Väsyneisyys voi ilmetä aloitekyvyttömyytenä, normaalia voimakkaampana väsymisenä aktiviteettien yhteydessä tai muisti- ja keskittymisvaikeuksina.
  • Väsymystä mahdollisesti aiheuttavat sairaudet ja lääkitykset tulee tunnistaa anamneesin, statuksen ja näiden perusteella kohdennettujen jatkotutkimusten avulla.
  • Idiopaattiseksi väsymykseksi kutsutaan tilaa, jossa selittämätön väsymys on kestänyt yli 6 kk:n ajan.

Väsymyksen aiheuttajia

Selvittely

Anamneesi

  • Tärkein tutkimus
  • Selvitä, mitä potilas tarkoittaa väsymyksellään: onko se fyysistä, liiallisen työn aiheuttamaa, unen puutetta vai henkistä uupumista?
  • Onko potilaalla aikaisempia väsymysjaksoja? Täysin uusi oire on aihe epäillä elimellistä väsymystä.
  • Kyvyttömyys suorittaa loppuun aloitettuja toimia viittaa usein elimelliseen väsymykseen, kun taas epäspesifiin väsymykseen liittyy usein aloitekyvyttömyyttä.
  • Jos väsymys on potilaan ainoa tai pääasiallinen oire, taustalta löytyy harvemmin elimellinen sairaus kuin väsymyksen ollessa yksi monista oireista.
  • Kysy väsymyksen
    • alku: äkillinen vai hiljalleen alkanut
    • suunta: stabiili, paranemassa vai lisääntymässä
    • päivittäinen vaihtelu
    • pahentavat tai lievittävät tekijät: vaikeuttaako rasitus, auttaako lepo
    • vaikutus päivittäisen elämään
    • aiheuttama sopeutumistarve työssä ja harrastuksissa.
  • Elintavoista selvitetään
    • unen määrä ja laatu
    • ravinto- ja liikuntatottumukset
    • alkoholin tai muiden päihteiden käyttö
    • käytetyt lääkkeet, etenkin rauhoittavat tai unilääkkeet.
  • Elämäntilanteesta selvitetään
    • työtilanne, työttömyyden uhka, mahdollinen työuupumus «Työuupumus»21
    • parisuhde, perhetilanne, mahdollinen väkivalta
    • muut henkilökohtaisen elämän kuormitukset, esim. omaisten terveys, taloustilanne.
  • Fyysiseen sairauteen liittyy yleensä myös muita spesifisempiä oireita, esim.
    • painonmuutos
    • hikoilu
    • kivut
    • pahoinvointi.
  • Psyykkisistä sairauksista kannattaa etsiä merkkiä
    • masennuksesta
    • kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä
    • ahdistuneisuudesta
    • somatisaatiosta.
  • Onko merkkejä tai tietoa heikentyneestä kognitiosta?

Status

  • Hyvän yleisstatuksen teolla pyritään löytämään merkkejä elimellisistä sairauksista.
    • Yleisvaikutelma
    • Psyykkinen vireystila
    • Poikkeavat merkit iholla: kalpeus, keltaisuus, mustelmat
    • Poikkeavat palpaatiolöydökset: sisäelimet, lymfadenopatia
    • Hypotyreoosin tai hyperglykemian merkit
    • Sydämen ja keuhkojen auskultaatio, verenpaine (ortostatismi), turvotukset
    • Neurologinen tutkimus: heijasteet, lihastonus

Tutkimukset

  • Jos tutkimuksilla pyritään toteamaan sairauksia, joiden ennakkotodennäköisyys on vähäinen, saadaan runsaasti vääriä positiivisia tuloksia, jotka aiheuttavat tarpeettomia jatkotutkimuksia.
  • Laboratoriotutkimuksilla selviää väsymysoireen syy vain n. 5 %:lla potilaista.
  • Keskeisiä tutkimuksia, jotka on hyvä tehdä kaikille potilaille:
  • Muita perustutkimuksia harkinnan mukaan
  • Mahdollisia lisätutkimuksia, joita tehdään ainoastaan oireiden tai anamneesin perusteella

Idiopaattinen väsymys ja krooninen väsymysoireyhtymä

  • Idiopaattiseksi väsymykseksi kutsutaan tilaa, jossa selittämätön väsymys on kestänyt yli 6 kk:n ajan.
    • Eri aineistoissa n. 10–30 %:lla potilaista ei löydy selitystä väsymykselle.

Krooninen väsymysoireyhtymä

  • Suomessa on ollut laajasti käytössä termi ”krooninen väsymysoireyhtymä”, joka on suora käännös englanninkielisestä termistä ”chronic fatigue syndrome”. Toinen käytössä ollut termi on ”ME/CFS”, joka on lyhenne englanninkielisestä termistä ”myalgic encephalomyelitis/chronic fatigue syndrome”. Vähemmän käytössä on ollut yhdysvaltalaisessa IOM-raportissa ehdotettu ”SEID” (”systemic exertion intolerance disease”, systeeminen rasitusintoleranssisairaus).
  • Krooniselle väsymyoireyhtymälle on käytössä useita erilaisia kriteeristöjä «Brurberg KG, Fønhus MS, Larun L ym. Case definitions for chronic fatigue syndrome/myalgic encephalomyelitis (CFS/ME): a systematic review. BMJ Open 2014;4(2):e003973. »4.
  • Institute of Medicine (IOM) käyttää seuraavaa kriteeristöä «Institute of Medicine of the National Academies. Beyond myalgic encephalomyelitis/chronic fatigue syndrome: redefining an illness. February 2015.»3:
    1. Vähintään 6 kk kestänyt merkittävä heikentyminen kyvyssä suorittaa työhön, opiskeluun, sosiaaliseen elämään tai henkilökohtaisiin asioihin liittyviä toimia verrattuna aikaan ennen sairastumista. Tähän liittyy uupumus, joka on usein syvää, joka on ilmiönä uusi tai jolla on selvä alku (ei elinikäistä), joka ei johdu meneillään olevasta ylenmääräisestä ponnistelusta ja jota lepo ei merkittävästi lievitä.
    2. Ponnistelun jälkeinen huonovointisuus*
    3. Virkistämätön uni*
  • Lisäksi vaaditaan vähintään toinen seuraavista:
    1. Kognitiivinen heikentyminen*
    2. Ortostaattinen intoleranssi (oireet pahenevat pystyasennossa)
  • Tähdellä (*) merkityt: jos potilaalla on näitä oireita, niitä pitää esiintyä vähintään puolet ajasta ja niiden on oltava vähintään kohtalaisen voimakkaita.
  • Kriteereissä ei oteta kantaa oireyhtymän syyhyn, patofysiologiaan, patogeneesiin tai hoitoon.

Pitkäaikaisen idiopaattisen väsymyksen hoito

  • Etiologiset fyysiset ja psyykkiset syyt tunnistetaan ja korjataan.
  • Parantavaa hoitoa ei tunneta, mutta merkittävällä osalla potilaista oireilu lievittyy ajan myötä. Tämä tulee kertoa potilaalle.
  • Hoidossa keskitytään oireiden lievitykseen ja toimintakyvyn parantamiseen yhteistyössä potilaan kanssa.
  • Keskeistä on supportiivinen asenne ja potilaan oireiden kuuntelu.
  • Usein kannattaa sopia potilaalle kontrolliaikoja hoidon alkuvaiheessa eikä sopia vastaanotolle tulosta voinnin heikennyttyä.
  • Säännöllinen elämänrytmi ja aktiivisuuden jaksottaminen voinnin mukaan
  • Kognitiivisella käyttäytymisterapialla on saatu tuloksia.
    • Hoito on vaikuttanut siihen myönteisesti asennoituvien potilaiden sairauskäyttäytymiseen ja selviytymiseen oireiden kanssa.
    • Pyritään muuttamaan potilaan käsityksiä ja käyttäytymismalleja, jotka ovat toipumisen esteenä.
    • Ks. Kognitiivinen psykoterapia «Kognitiivinen psykoterapia»22.
  • Asteittaisilla liikuntaharjoituksilla «Exercise therapy may have a positive effect on fatigue in adults with chronic fatigue syndrome (CFS) compared to usual care or passive therapies.»C on saavutettu kognitiiviseen terapiaan verrattavissa olevia hoitotuloksia.
    • Tavoitteet asetetaan maltillisiksi kipeytymisen ja ylirasituksen välttämiseksi. Esim. kevyellä n. 30 min kestävällä liikunnalla pyritään syketaajuuteen alle 100/min. Vaikeaoireisilla potilailla alkutavoitteet voivat olla huomattavasti pienemmät.
    • Harjoitusten vaativuutta nostetaan asteittain.
    • Monet erilaiset liikuntamuodot, kuten kävely, uinti, pyöräily, kuntosaliharjoittelu, soveltuvat.
  • Lääkehoitoa voi kohdentaa potilaan mahdollisten liitännäisoireitten mukaan.
  • Diagnostiset kriteerit täyttävien SEID-potilaiden hoitoon kognitiiviset ja liikunnalliset menetelmät eivät välttämättä sovi ainakaan ehdotetulla tavalla ja intensiteetillä. Käsitykset SEID-potilaiden optimaalisesta hoidosta vaihtelevat, ja kaikkien hoitojen tehoa tulee arvioida yksilöllisesti.

Etävastaanotto

  • Väsymysoireen taustalla voi olla hyvin monia erilaisia psyykkisiä ja fyysisiä tekijöitä, ja lähivastaanotto on tarpeellinen oireen selvittelemiseksi.
  • Etävastaanotolla tulee ottaa hyvä anamneesi ja pyrkiä varmistautumaan, ettei kyseessä ole kiireellistä tutkimusta ja hoitoa vaativa tilanne.
    • Keskeisiä kysyttäviä asioita ovat mm. unen määrä ja laatu, kahvin, piristeiden tai päihteiden käyttö sekä mahdolliset häiritsevät ja stressitekijät.
  • Potilaan ottaessa oireen vuoksi ensimmäisen kerran yhteyttä etävastaanotolle voidaan anamneesin oton lisäksi tilata yleisimmät laboratoriotutkimukset PVKT, fP-Gluk ja TSH, ellei anamneesin perusteella selkeästi vaikuta olevan tarvetta muille kohdennetuille tutkimuksille. Tarkista, ettei potilaalle ole hiljattain jo tehty näitä tutkimuksia.
  • Tutkimusten valmistuttua potilas tulee niiden tuloksesta riippumatta pyytää lähivastaanotolle statuksen (somaattinen ja psyykkinen) tekemiseksi sekä jatkotutkimusten tarpeen määrittämiseksi.

Kirjallisuutta

  1. Krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS) Hyvä käytäntö -konsensussuositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2021 «Krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS) Hyvä käytäntö -konsensussuositus»1. Luettu 29.11.2022.
  2. Leaviss J, Davis S, Ren S ym. Behavioural modification interventions for medically unexplained symptoms in primary care: systematic reviews and economic evaluation. Health Technol Assess 2020;24(46):1-490. «PMID: 32975190»PubMed
  3. Institute of Medicine of the National Academies. Beyond myalgic encephalomyelitis/chronic fatigue syndrome: redefining an illness. February 2015.
  4. Brurberg KG, Fønhus MS, Larun L ym. Case definitions for chronic fatigue syndrome/myalgic encephalomyelitis (CFS/ME): a systematic review. BMJ Open 2014;4(2):e003973. «PMID: 24508851»PubMed