Afasia

Keskeistä

Yleistä

• Kielelliset toiminnot ohjautuvat aivojen vasemmalta puolelta 80–90 %:lla oikeakätisistä ja 65–70 %:lla vasenkätisistä henkilöistä. Myös oikea aivopuolisko osallistuu puheen tuottamiseen ja vastaanottamiseen sekä kielen pragmaattisten piirteiden käsittelyn eri vaiheisiin.
• Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneilla afasiaa esiintyy akuutissa vaiheessa n. 45 %:lla, ja pitkäaikaisoireeksi afasia jää n. 10–17 %:lla.
• Aivoverenkiertohäiriön sijainti sekä vaurion koko ja vaurioiden määrä vaikuttavat paitsi afasian tyyppiin ja vaikeusasteeseen myös pitkäaikaisennusteeseen. Muita ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat ikä, sukupuoli, koulutuksen taso sekä muut sairaudet.
• Sairastumisen jälkeisen depression ja mahdollisen sosiaalisen eristäytymisen on todettu haittaavan toipumista. Myös motivaatio kuntoutukseen sekä sen laatu ja kesto vaikuttavat potilaan toipumiseen.

Afasian päätyypit

• Afasiat jaetaan perinteisesti sujuviin ja sujumattomiin afasioihin.
• Sujumattoman häiriön yhteydessä puheen tuottaminen on kankeaa, työlästä ja takertelevaa. Puheen ymmärtäminen on usein hyvää – parempaa kuin puheen tuottaminen.
• Sujuvissa afasioissa puheentuotto on sujuvaa ja motorisesti selkeää, mutta voi olla sisällöltään tyhjää ja äännerakenteeltaan muuntuvaa. Myös jargonia ja uudissanoja voi esiintyä. Sujuvan afasian yhteydessä usein puheen ymmärtäminen heikkenee ja oman puheen poikkeavuuden huomioiminen voi olla vaikeaa.
• Usein afaattisen henkilön kielellisissä häiriöissä on piirteitä useammista afasiatyypeistä, joiden painopisteet saattavat muuttua toipumisen myötä. Afasiatyypin määritteleminen toimii pohjana kuntoutusmenetelmien valinnalle.

Afasian vaikeusasteet

• Afasian vaikeusasteen määritteleminen Bostonin diagnostisen afasiatutkimuksen mukaan
• Vaikeusasteen määrittelemisessä tulisi huomioida myös häiriön vaikutus potilaan lähiympäristöön ja kykyyn olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Afasiasta toipuminen

• Spontaani toipuminen on aktiivisinta ensimmäisen kuukauden aikana sairastumisesta, mutta nopein toipuminen jatkuu puolen vuoden ajan ja jopa sen yli. Toipuminen pohjautuu moniin rakenteellisiin ja toiminnallisiin tekijöihin.
• Myöhemminkin oireiston kroonisessa vaiheessa voidaan kuntoutuksella kohentaa ja tukea aivojen muovautumista.

Afasian kuntoutus ja ennuste

• Aivojen toimintaa muovataan kuntoutuksessa harjoittelun avulla. Kuntoutuksen ajoituksella ja intensiteetillä on merkitystä tuloksen suhteen. Kuntoutuksella pyritään kielellisten toimintojen uudelleen organisoitumiseen ja aktivoimiseen.
• Jo sairastumisen akuuttivaiheessa puheterapeutti arvioi sairastuneen kielellis-kognitiiviset toiminnot havaintojen, haastattelun ja standardoitujen testien avulla. Tämän perusteella määritellään häiriön luonne ja vaikeusaste sekä kuntoutuksen tarve ja tavoitteet.
• Tavoitteena on vahvistaa kielellistä suorituskykyä ja kohentaa ilmaisukykyä sekä sen kautta osallistumista eri elämän osa-alueilla. Kuntoutus rakentuu yksilöllisesti kielellisen häiriön ja kommunikaatiotarpeiden sekä elämäntilanteen mukaisesti. Sitä annetaan yksilöllisesti ja/tai ryhmämuotoisena.
• Lähestymistapoja ovat häiriökeskeiset (suorat) ja seurauskeskeiset (epäsuorat) kuntoutusmenetelmät.
  • Häiriökeskeiset menetelmät kohdentuvat kielellisen häiriön piirteisiin ja kielellisiin toimintoihin. Näissä terapia pohjautuu afasiaoireiden sekä säilyneiden kielellisten toimintojen tunnistamiseen.
  • Seurauskeskeisessä kuntoutuksessa pyritään vähentämään tai poistamaan afasian vaikutusta, jolloin kuntoutus voi kohdentua esim. läheisten ohjaamiseen ja sosiaalisen toiminnan lisäämiseen.
  • Molemmat lähestymistavat voivat olla tarpeen riippuen potilaan elämäntilanteesta.
• Kuntoutujalle voidaan myös antaa itsenäisesti tehtäviä harjoituksia, millä tehostetaan kuntoutuksen intensiteettiä.
  • Itsenäisellä tietokoneavusteisella harjoittelulla on saatu rohkaisevia tuloksia niin afasian akuutissa kuin kroonisemmassakin vaiheessa. Harjoittelun pitää perustua kliiniseen näkemykseen harjoitteluohjelman tarjoamista hyödyistä kuntoutujalle.
• Afasia vaikuttaa myös sairastuneen henkilön lähiympäristöön, joten läheiset tarvitsevat ohjausta siitä, kuinka he voivat tukea kommunikointia afaattisen henkilön kanssa.
• Vaikeasti puhevammaisilla on oikeus tulkkipalveluun vammaispalvelulain nojalla, mikäli afasian aiheuttaman haitan katsotaan olevan pitkäaikainen. Puhetulkkipalvelun saamiseksi tulee kielellinen häiriö ja siitä koituva haitta arvioida puheterapeutin toimesta. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijä tekee päätöksen tulkkipalvelun myöntämisestä.
• Pitkäaikaisennusteeseen vaikuttaa suuresti henkilön kyky sopeutua sairauden tuomaan elämänmuutokseen. Tukea antava hoitosuhde, surutyön läpikäymiseen rohkaiseminen sekä mahdollisen depression hoito auttavat sopeutumista. Myös omaisten tukemiseen ja ohjaamiseen on hyvä panostaa. Potilasyhdistysten tarjoama vertaistuki ja sopeutumisvalmennustoiminta auttavat pitkäaikaissopeutumisessa.
• Ks. Aivoliitto ry jäsenyhdistyksineen: www.aivoliitto.fi «https://www.aivoliitto.fi/»1.

Kommunikaatiovihjeitä

• Varaa riittävästi aikaa.
• Kohdista puheesi potilaalle, älä saattajalle. Vain yksi puhuu kerrallaan.
• Puhu selvästi mutta luontevasti, kasvot potilaaseen päin.
• Käytä tavallista yleiskieltä. Älä korota ääntäsi.
• Eliminoi ympäristön häly (ikkuna ja radio kiinni jne.).
• Esitä asia kerrallaan, toista tarvittaessa toisin sanoin (lisävihjeet parantavat ymmärtämistä).
• Muista eleiden, ilmeiden, piirtämisen ym. mahdollisuudet kokonaisilmaisussa.
• Anna potilaalle aikaa vastata, älä arvaile. Tee kyllä/ei-kysymyksiä. Voit selventää ja kysyä, ymmärsitkö oikein. Anna palautetta, kerro, kun et ymmärrä.
• Aseta kysymykset yksiselitteisesti (ei: Käytättekö tupakkaa ja alkoholia ja kuinka paljon? vaan: Käytättekö tupakkaa? Kuinka paljon? Entä alkoholia? jne.).
• Anna kaikki ohjeet myös kirjallisesti.
• Omaisten jaksamista on syytä tiedustella.
• Muista: Masennus on afaatikoilla yleistä, mutta vaikeasti diagnosoitavissa. Omien tunnereaktioiden ”kuunteleminen” auttaa tunnistamisessa.
• Rauhallisessa ja rennossa ilmapiirissä kaikki kommunikoivat parhaiten.