Kolmoishermosärky
Lääkärin käsikirja
22.8.2025 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Hanna Harno ja Tiina-Riitta Vuorjoki-Ranta
Keskeistä
- Kolmoishermosärylle ovat tyypillisiä kohtauksittaiset, sähköiskutyyppiset kivut toisella puolella kasvoja yhden tai kahden kolmoishermon haaran alueella.
- Kolmoishermosärky jaetaan kolmeen tyyppiin: klassiseen (yleisin), sekundaariseen (15 % tapauksista) ja idiopaattiseen (10 % tapauksista).
- Ensisijaiset lääkkeet ovat karbamatsepiini ja okskarbatsepiini.
- Lisälääkkeitä tai vaihtoehtoja ovat esim. gabapentiini, pregabaliini, venlafaksiini, duloksetiini, amitriptyliini ja nortriptyliini.
- Muiden hoitojen lisäksi suositellaan psykologin ja sairaanhoitajan tukea.
Patofysiologia
- Aivorunkoon liittyessään kolmoishermon Schwannin myeliini korvautuu keskushermoston oligodendrosyyteillä. Tämä liitoskohta on herkkä vaurioille ja demyelinaatiolle.
- Kun myeliini vaurioituu paikallisesti, aksoni muuttuu herkemmin depolarisoituvaksi ja voi tapahtua kipuradan herkistymistä.
Etiologia
- Valtaosalla potilaista oireisto selittyy kolmoishermon juuren verisuonikompressiolla aivorungossa (klassinen kolmoishermosärky).
- Idiopaattisen kolmoishermosäryn syytä ei voida osoittaa. Tämä muoto on n. kymmenesosalla potilaista.
- Sekundaarisen kolmoishermosäryn oirekuva on samanlainen kuin idiopaattisen, mutta syynä on muu sairaus, esim. MS-tauti tai aivorunkokasvain.
Oireet
- Kipu sijaitsee kasvoilla yhden tai useamman kolmoishermohaaran alueella ja on yleensä toispuolinen (kuva «»?).
- Kipusävähdykset ovat lyhyitä (kesto yhdestä sekunnista n. 2 min:iin, yleensä muutaman sekunnin), sähköiskumaisia ja hyvinkin voimakkaita.
- Tyypillisesti kivun voi laukaista kivuton ulkoinen tekijä: kasvojen koskettaminen, puhuminen, syöminen, hampaiden harjaus.
- Pitkäkestoista kasvokipua esiintyy lyhytkestoisten kipusävähdysten lisäksi n. 25–50 %:lla potilaista. Se tuntuu samalla alueella kuin lyhyet kipusävähdykset. Kivun luonne on esim. polttavaa tai sykkivää.
- Oirekuvaan liittyy välillä remissiovaiheita, jolloin kipulääkitystä voi vähentää tai tauottaa.
Diagnoosi
- Diagnoosi on kliininen ja perustuu anamneesiin sekä kliiniseen tutkimukseen.
- Diagnoosi ja lääkealoitus voidaan tehdä perusterveydenhuollossa.
- Ellei ensilääkkeelle saada hoitovastetta, voidaan tehdä lähete neurologian poliklinikkaan jatkotutkimuksia varten. Tuolloin tarkistetaan MK:lla neurovaskulaarikontaktin mahdollisuus.
Hoito
Lääkehoito
- Ensisijainen lääke on karbamatsepiini
«Carbamazepine might possibly be effective for chronic neuropathic pain, such as trigeminal neuralgia and diabetic neuropathy, but the evidence is insufficient.»D.
- Kolmoishermosäryssä sillä on 100 %:n korvattavuus neurologin lausunnon perusteella.
- Karbamatsepiinin aloitusannos on 100 mg × 2. Sitä nostetaan tarpeen mukaan tasolle 1 200 mg/vrk.
- Karbamatsepiinin vaihtoehtona – erityisesti, jos siitä tulee haittavaikutuksia (väsymys, huimaus) tai kun on tarvetta välttää sen interaktioita muiden lääkkeiden kanssa – on okskarbatsepiini.
- Se on karbamatsepiinin johdannaisena paremmin siedetty ja yhtä tehokas kuin karbamatsepiini, muttei kuulu erityiskorvattavuuden piiriin.
- Okskarbatsepiinin aloitusannos on 150 mg × 2. Sitä nostetaan tarpeen mukaan tasolle 1 800 mg/vrk.
- Alussa on hyvä seurata verenkuvaa ja maksaentsyymejä. Karbamatsepiinin pitoisuusmäärityksiä voi tehdä epäiltäessä yliannostelua (huimaus, väsymys, kaksoiskuvat, nystagmus).
- Jos ensisijaiset lääkkeet eivät tehoa, rinnalle lisätään tai tilalle vaihdetaan toisen linjan lääkkeitä.
- Lamotrigiini (huom. ihottumariski annosnoston yhteydessä), gabapentiini, pregabaliini, baklofeeni
- Valproiinihappoa käytetään vain harvoin.
- Botuliinitoksiini A kivuliaan kolmoishermon kulkualueelle injisoituna (25–100 IU) on myös vaihtoehto (mahdollisena haittavaikutuksena hoidetun kasvonpuoliskon roikkuminen).
- Vaikean, pitkittyneen kolmoishermosäryn päivystykselliseen hoitoon suositellaan suonensisäistä fosfenytoiinia (annostus painon mukaan, monitoriseuranta) tai lidokaiinia infuusiona. Tutkimustietoa näistä hoidoista on vain vähän.
- Vahvoja opioideja ei suositella.
- Jos tilanne on hoitoresistentti ja/tai on todettu oireinen, aivojen MK:ssa näkyvä neurovaskulaarinen kompressio, potilas voidaan lähettää neurokirurgian klinikkaan arvioon.
- Hoitoresistentissä tilanteessa myös botuliinihoito kivuliaan hermon alueelle tai neuromodulaatiohoito, kuten sarjamagneettistimulaatiohoito (rTMS), on mahdollinen.
Lääkkeetön hoito
- Moniammatillinen kivunhoito tärkeää erityisesti mahdollinen psyykkinen kuormitus huomioiden.
- Lääkkeettömiä keinoja ovat esim. rentoutuminen, liikunta, kognitiivinen käyttäytymisterapia, terapeuttinen harjoittelu, fysikaaliset hoidot; kylmä- tai lämpöhoito.
- Ohjeita itsehoitoon saa esim. Terveyskylän Kivunhallintatalosta.
Kirjallisuutta
- Soliman N, Moisset X, Ferraro MC, ym. Pharmacotherapy and non-invasive neuromodulation for neuropathic pain: a systematic review and meta-analysis. Lancet Neurol 2025;24(5):413-428 «PMID: 40252663»PubMed
- Ashina S, Robertson CE, Srikiatkhachorn A, ym. Trigeminal neuralgia. Nat Rev Dis Primers 2024;10(1):39 «PMID: 38816415»PubMed
- Bendtsen L, Zakrzewska JM, Abbott J ym. European Academy of Neurology guideline on trigeminal neuralgia. Eur J Neurol 2019;26(6):831-849. «PMID: 30860637»PubMed
- Morra ME, Elgebaly A, Elmaraezy A ym. Therapeutic efficacy and safety of Botulinum Toxin A Therapy in Trigeminal Neuralgia: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Headache Pain 2016;17(1):63. «PMID: 27377706»PubMed:
- Cruccu G, Finnerup NB, Jensen TS ym. Trigeminal neuralgia: New classification and diagnostic grading for practice and research. Neurology 2016;87(2):220-8. «PMID: 27306631»PubMed
- Headache Classification Subcommittee of the International Headache Society (IHS). The International Classification of Headache Disorders, 3rd edition (beta version). Cephalalgia 2013; 33: 629–808.
