Näyttöpäätetyö ja erityistyölasit
Lääkärin käsikirja
26.1.2024 • Viimeisin muutos 26.1.2024
Keskeistä
- Näyttöpäätetyössä tarkan näkemisen merkitys korostuu, ja paras mahdollinen korjattu näöntarkkuus eri etäisyyksille luo parhaat edellytykset mielekkäälle ja tehokkaalle työlle.
- Ilmikarsastuksen ja oireisen piilokarsastuksen hoito prismalaseilla tai tarvittaessa leikkaushoidolla lisää usein yhteisnäön tarkkuutta sekä kauko- että lähikatseluun.
- Pääsääntöisesti näyttöpäätetyötä tekevillä on tiettyjen ehtojen täyttyessä oikeus työnantajan kustantamaan näöntarkastukseen ja erityistyölaseihin.
- Näyttöpäätetyö aiheuttaa osalle työntekijöistä niska-hartiaseudun ja yläraajojen kuormittumista.
- Vaivoja voidaan usein välttää tai ainakin lievittää parantamalla näyttöpäätetyöpisteen ergonomiaa ja omaksuttuja työtapoja sekä tarvittaessa järjestämällä työntekijälle erityistyölasit.
- Ikääntymisen myötä silmän linssi jäykistyy ja silmän mukautumiskyky eri etäisyyksille (akkommodaatio) heikkenee. Erityisesti ikääntyvät työntekijät hyötyvät juuri oikeille työskentelyetäisyyksille suunnitelluista työlaseista.
Työntekijän näöntarkastukset
- Työntekijöille tulee suorittaa työhöntulotarkastukseen liittyvä näöntarkastus ennen näyttöpäätetyön aloittamista. Tarvittaessa tehdään tarkastus oireiden perusteella, jos päätetyössä ilmenee näköön liittyviä vaikeuksia.
- Työterveyshoitaja tekee näön seulontatutkimuksen tai ohjaa optikolle sitä varten. Näön tulee olla aiottuun työhön riittävä ilman laseja tai työhön sopivilla laseilla korjattuna.
- Optikko tai silmälääkäri tarkastaa näön tarvittaessa.
- Työterveyshuollon määräaikaiset näöntarkastukset toteutetaan työn asettamien tarpeiden mukaan.
- Tarkistetaan normaalista ikääntymisestä johtuva silmälasien ja mahdollisten muiden apuvälineiden muutostarve.
- Silmälasien tarkastus ja uusiminen näkemistä vaativassa työssä on työkykyä ylläpitävää toimintaa.
Kuormitustekijöitä näyttöpäätetyössä
- Jos lähityöskentelylasit eivät ole optimaaliset, seurauksena voi olla vääriä työasentoja.
- Näkeminen voi olla vaikeaa ilman eteenpäin kumartumista.
- Jos näkeminen lähietäisyydeltä on vaikeaa, työasentoa voi joutua venyttämään normaalia kauemmaksi kohteesta.
- Ergonomiaan liittyviä ongelmia voivat lisäksi aiheuttaa
- pitkäkestoinen paikallaan istuminen
- samoina toistuvat käden liikkeet ja pitkäaikainen hiiren käyttö
- näppäimistön tai hiiren sopimaton muotoilu tai sijainti
- hankalat ja tukemattomat käden asennot
- eteenpäin kumara tai taaksepäin taipunut niskan asento
- taukojen puute.
- Myös työympäristötekijät, kuten valaistus, lämpötila, ilman laatu ja työtilan suunnittelu, vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin.
Ongelmien ehkäisy
- Työpisteiden ergonomian suunnittelu työterveyshoitajan ja työfysioterapeutin avulla
- Tarvittaessa erityistyölasit, jotka mahdollistavat tarkan näkemisen eri etäisyyksille normaalin työasennon säilyttäen
- Iäkkäämpi työntekijä (yleensä yli 40 v) voi tarvita erityisesti näyttöpäätetyöhön mitoitetut erityistyölasit. Työn jaksottaminen vähentää kehon ja silmien rasitusta.
- Katseen kohottaminen hetkeksi kauemmaksi pääte-etäisyydeltä 30 min:n välein rentouttaa tarkentamiseen osallistuvia lihaksia.
- Liikkeelle kannattaa lähteä ainakin kerran tunnissa.
- Tavoiteltavaa on, että liikutaan tai rentoudutaan työpäivän aikana silloin, kun se tuntuu luontevalta ja sopii työn rytmiin.
- Näön ja silmien tarkastukset
- Työhöntulotarkastukset
- Työhön sijoittamistarkastukset työtehtävien vaihtuessa
- Näön määräaikaistarkastukset arvioidun tarpeen mukaan yli 40-vuotiailla, tarvittaessa aikaisemmin, erityisesti jos ilmenee lähityön ongelmia
Erityistyölasien tarve
- Jos työntekijällä on näkemiseen liittyviä ongelmia, työterveyshuollossa arvioidaan, voidaanko työpaikka suunnitella siten, että työntekijä selviytyy vaivatta tavallisilla laseillaan ja onko työntekijän näkö silmälaseilla optimaalisesti korjattu.
- Arviointi voi perustua työterveyshoitajan tekemään näöntarkastukseen, työfysioterapeutin tekemiin ergonomiamittauksiin ja työterveyslääkärin arvioon.
- Tarvittaessa työntekijä lähetetään silmälääkärin tai optikon tutkittavaksi. Työterveyshuolto arvioi erityislasien tarpeen näöntutkijan lausunnon perusteella.
- Erityistyölasien tarve harkitaan seuraavien tutkimusten perusteella:
- työterveyshoitajan tai työfysioterapeutin tai molempien tekemä työpisteen ergonomiatarkastus ja työskentelyetäisyysmittaukset
- silmälääkärin suorittama silmän terveydentilan tarkistus sekä taittovoiman määritys kauas ja työskentelyetäisyyksille
- optikon suorittama optimaalisen linssityypin valinta työfysioterapeutin tekemien etäisyysmittausten ja käyttötarkoituksen mukaan.
- Erityistyölasien hankkiminen työnantajan korvaamina edellyttää, että lausunnosta selvästi ilmenee, mihin erityislasien tarve perustuu.
- Erityislaseja suositellaan usein silloin, kun työntekijä tarvitsee pääte-etäisyydelle erisuuruista lähikorjausta (ns. addeeraus, add.) kuin dokumenttien lukuetäisyydelle.
- Valvomotyöntekijöillä pääte-etäisyys voi poiketa merkittävästi toimistotyöntekijöiden pääte-etäisyyksistä. Tällöin saatetaan tarvita erillisiä laseja, jotka antavat parhaan mahdollisen näöntarkkuuden pääte-etäisyydelle, dokumenttien lukuetäisyydelle ja myös ns. välialueelle valvomomonitorien etäisyydelle.
- Myös sähköasentajat ja vastaavaa työtä tekevät, joilla korostuu korjatun lähinäön tarve ylöspäin katsottaessa (mittaritaulut), tarvitsevat usein erityistyölaseja.
- Suojalaseissa tarvitaan usein erillinen oikein mitoitettu kaksitehoinen lähialueen korjaus (työpiirustukset, joissa pieniä merkintöjä, mittarinäyttöjen lukeminen).
- Työpaikkakohtaisesti päätetään, kuinka paljon työnantaja korvaa silmälasien kehyksistä tai linssien erityiskäsittelystä.
- Erityistyölasit ovat lasit, jotka poikkeavat normaaleista yleiskäyttöön tarkoitetuista silmälaseista voimakkuuden, linssityypin tai linssien asennuksen suhteen. Vaikka silmälaseja käytettäisiin ainoastaan työtehtävissä, ne eivät ole valtioneuvoston päätöksen tarkoittamat erityistyölasit, jos ne eivät eroa yleislaseista.
- Näkemiseen ja ergonomiaan liittyviä ohjeita: ks. Työsuojeluhallinnon opas Näyttöpäätetyö (2014) «https://tyosuojelu.fi/tyoolot/fyysinen-kuormitus/nayttopaatetyo/»2.
Kirjallisuutta
- Seppänen M, Kaarniranta K, Setälä N, Uusitalo H (toim.). Silmätautien käsikirja. 3., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim, 2022. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/op/opk04617»3 (vaatii käyttäjätunnuksen).
- Näyttöpäätetyö. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita. Työsuojeluhallinto 2014 «https://tyosuojelu.fi/tyoolot/fyysinen-kuormitus/nayttopaatetyo/»2
- Majaniemi P. Ikääntyvä työntekijä, työnäkö ja silmäoireet. Työterveyslääkäri 2014;32:59-62.
- Liukkonen I, Korja T. Erityistyölaseilla sujuvuutta työhön. Työterveyslääkäri 2011;29:62-64.
- Peltoniemi N, Korkiatupa R, Korpi S, Suoyrjö H. Apuvälineet työkyvyn ja opiskelun tukena. Työterveyslääkäri 2009;27:97-102.
- Schwenson B. Erityistyölasit. Työterveyslääkäri 2008;26:19-22.
