Sidekalvotulehdus
Lääkärin käsikirja
26.1.2024 • Viimeisin muutos 7.11.2025
Keskeistä
- Yleisin perusterveydenhuollossa tavattava ja hoidettava silmäsairaus
- Keskeisiä oireita: konjunktivaalinen verestys, rähmiminen, rikan tunne silmässä, kirvely, allergisen reaktion yhteydessä kutina
- Jos silmässä on märkäeritettä, tulehdus on melko todennäköisesti bakteerin aiheuttama.
- Vetinen runsas vuoto viittaa usein virustulehdukseen.
- Erota sidekalvotulehdus seuraavista tiloista, jotka vaativat yleensä silmälääkärin tutkimuksen ja hoidon:
- Tunnista kuivasilmäisyys «Kuivasilmäisyys»4 ja allerginen sidekalvotulehdus «Allerginen sidekalvotulehdus»5 ja vältä niiden aiheetonta mikrobilääkehoitoa.
- Piilolasien käyttäjän silmien oireet: ks. myös «Piilolasien käyttäjän kipeä silmä»6.
Aiheuttajat
Taulukko 1. Sidekalvotulehduksen aiheuttajia| Bakteerit | Yleisimmät:- Stafylokokit
- Streptokokit
- Moraxella
- Hemofilus
Harvinaisia:- Pseudomonas (piilolasien käyttäjillä voi johtaa sarveiskalvon puhkeamiseen)
- Klamydia, gonokokki, Francisella tularensis
|
| Virukset | Adenovirukset yleisimpiä; muita: Herpes simplex 1 ja 2, H. varicella-zoster, Epstein–Barrin virus |
| Sienet | Candida albicans yleisin (liittyvät lähinnä immuunivajaukseen tai pitkäaikaiseen paikallisglukokortikoidien käyttöön) |
| Parasiitit | Suomessa: syyhypunkit, ripsissä satiaiset, kulmakarvoissa täit; akantameba erityisesti piilolasien käyttäjillä «Silmän akantamebatulehdus»7; trooppisissa maissa mm. loiaasi, onkosersiaasi |
| Allergia | Siitepöly, ruoka-aineet, silmätipat pitkäaikaiskäytössä |
| Kuivasilmäisyys «Kuivasilmäisyys»4 | - Taustalla usein luomen toiminnan häiriö
- Altistavina tekijöinä voivat olla myös systeemisairaudet tai lääkeaineet.
|
Oireet ja löydökset
- Tavallisimmat silmäoireet
- Punoitus, etenkin ns. konjunktivaalinen verestys (kuva «»1)
- Märkäinen tai vetinen vuoto
- Kutina ja hiekan tunne
- Sidekalvon turvotus (kemoosi)
- Bakteeritulehduksessa märkäinen kellertävä erite ja ripsien yhteen liimautuminen (etenkin aamuisin)
- Klamydiatulehdus
- Usein molemmissa silmissä voimakasoireinen follikulaarinen konjunktiviitti (sidekalvolla pieniä keltaisia tai läpikuultavia nystyjä; kuva «»2)
- Aiheuttajana Chlamydia trachomatis (serotyypit D-K ja B), tarttuu sukupuoliteitse, voi siirtyä synnytyksessä lapseen (oireena ensimmäisen elinviikon lopulla ilmaantuva silmien ärsytys)
- Virustulehduksessa vetinen vuoto, luomien punoitus ja turvotus
- Yleisoireina usein ylähengitystieoireet, kurkkukipu, suurentuneet korvan edustan ja kaulan imusolmukkeet
- Luomen ihon tai sidekalvon rakkulat ja silmän ympäristön turvonneet imusolmukkeet viittaavat herpes simplex -tulehdukseen.
- Kehon keskilinjaan rajoittuvat iho-oireet viittaavat vyöruusuun (herpes zoster).
- Adenoviruskonjunktiviitissa (kuva «»3) sairastuu usein ensin yksi silmä ja viiveellä toinen silmä. Ensin sairastuneen silmän oireet ovat usein selvästi voimakkaammat.
- Kipu ja valonarkuus ovat silmän ulkonäköön nähden usein suhteellisen lieviä.
- Vaikeammissa tapauksissa koko silmän seutu ja silmäluomi turpoavat ja silmä voi muuttua helakan punaiseksi. Komplikaatioina saattaa esiintyä sidekalvon pseudomembraaneja, sidekalvon kiinnikemuodostusta ja sarveiskalvon ongelmia, jotka vaativat silmälääkärin konsultaatiota.
- Pitkähkö kesto, usein 2–3 viikkoa
- Sienitulehduksessa sidekalvon vaaleat, levymäiset muutokset, sidekalvogranuloomat
Diagnoosi evd
- Vähän märkivää tai eritettä tuottamatonta tulehdusta voi pitää konjunktiviittina, ellei potilaalla ole oireita, jotka voivat viitata keratiittiin, iriittiin tai glaukoomakohtaukseen (ks. Erotusdiagnoosi).
- Ylähengitystieinfektion yhteydessä kyseessä on todennäköisesti viruksen tai bakteerin aiheuttama konjunktiviitti.
- Perustutkimukset
- Näöntarkkuus, fluoreseiinivärjäys, sarveiskalvon tutkiminen luupilla tai oftalmoskoopilla
- Muista silmänpaine.
- Tavanomaisen sidekalvon bakteeritulehduksen hoito voidaan aloittaa kliinisen diagnoosin perusteella ilman näytteenottoa. Jos oireilu pitkittyy, otetaan bakteeriviljely sidekalvolta. Jos diagnoosi jää epäselväksi, tutkitaan tarvittaessa klamydia ja gonokokki (sidekalvo- ja virtsanäytteet).
- Tarvittaessa voidaan ottaa myös virusviljely ja sienivärjäys tai -viljely.
- Adenoviruskonjunktiviitin diagnoosi perustuu pääosin kliiniseen kuvaan, mutta silmätautien poliklinikoilla on käytössä pikatesti adenoviruksen osoittamiseen kyyneleritteestä.
Erotusdiagnoosi
- Seuraavat oireet voivat viitata sarveiskalvotulehdukseen (keratiittiin), iriittiin tai glaukoomakohtaukseen, jotka vaativat yleensä silmälääkärin tutkimuksen ja hoidon:
- kova kipu tai jomottava särky
- valonarkuus (esiintyy iriitissä ja allergisessa konjunktiviitissa)
- painoarkuus
- heikentynyt näöntarkkuus
- samentunut, läiskäinen tai haavainen sarveiskalvo
- pieni tai epämuotoinen mustuainen.
- Iriitti: valonarkuus, kipu, perikorneaalinen verestys (kuva «»1)
- Sarveiskalvotulehdus: fluoreseiinivärjäyksessä usein tulehduspesäkkeitä; näöntarkkuus alentunut
- Herpestulehduksessa usein oksamainen kuvioitus
- Akuutti sulkukulmaglaukooma: korkea paine, usein yli 50 mmHg, keskilaaja mustuainen, voimakas kipu
- Ellei antimikrobinen hoito tehoa sidekalvotulehdukseen, jota on pidetty bakteeritulehduksena, se on syytä lopettaa ja harkita tilanne uudelleen. Kyseessä voi olla
- Muista mahdollinen sidekalvon vierasesine: käännä myös yläluomi puudutuksessa ja tarkista.
- Kuivasilmäisyys: fluoreseiinivärjäyksessä alentunut kyynelfilmin kesto, voi näkyä sarveiskalvon hankaumaa etenkin alanasaalisesti
- Jos potilas on atoopikko, jolla on samanaikaisesti muitakin allergisia oireita (kirkas nuha, pitkittynyt yskä, atooppinen ihottuma), on kyseessä todennäköisesti atooppinen konjunktiviitti. Siitepöly- tai eläinaltistus ei aina ole anamnestisesti selvä. Lima on ohuina nauhoina vain allergian yhteydessä.
- Vernaalinen konjunktiviitti on harvinainen mutta pitkäaikainen ja oireiltaan vaikea lasten sidekalvotulehdus, joka kuuluu silmälääkärin hoitoon ja seurantaan.
- Posken tai silmäluomien punoittaessa tai toisen silmän muurautuessa turvotuksen takia umpeen on muistettava selluliitin mahdollisuus «Silmäluomen selluliitti ja orbitaselluliitti»10 «Lapsen kasvojen selluliitti»11.
- Krooninen kyynelpussitulehdus (dakryokystiitti) on harvinainen silmän rähmimisen syy.
- Tavataan yleisimmin keski-ikäisillä ja iäkkäillä naisilla.
- Kyynelpussia painettaessa kyynelpisteistä valuu sidekalvolle tulehduseritettä.
- Bakteeritulehduksessa olennaista on puhdistus: kaikki näkyvä rähmä poistetaan.
- Koska lieväoireinen bakteerin aiheuttama sidekalvotulehdus paranee usein itsestään, lääkehoitoa ei tarvitse välttämättä aloittaa heti. Mikrobilääkkeiden käyttöä voidaan vähentää antamalla lääkemääräys varalle ja kehottamalla aloittamaan silmätipat vasta, jos oireet eivät lievity 2–3 päivässä.
- Pitkittynyt konjunktiviitti (viruksen tai bakteerin aiheuttama) hoidetaan tarvittaessa mikrobilääkettä sisältävillä paikallishoitovalmisteilla.
- Peruslääke on kloramfenikoli 5 mg/ml.
- 1 tippa 6–8 kertaa/vrk vähintään 5 vrk:n ajan (tarvittaessa pidempäänkin, n. 2 vrk oireiden hävittyä), ja yöksi laitetaan tarvittaessa voidetta. Tipat tiputetaan venyttämällä alaluomen ihoa ja tipauttamalla tippa luomen alle.
- Muut lääkkeet
- Fusidiinihappo 10 mg/ml 1 tippa × 2/vrk
- Etuna annostelu vain kahdesti päivässä, mutta aiheuttaa silmien kirvelyä enemmän kuin vesi- tai öljypohjaiset kloramfenikolitipat.
- Kapeakirjoinen, tehoaa lähinnä stafylokokkeihin.
- Kattaa useimmat pienten lasten bakteerikonjunktiviitit.
- Kinolonitippoja (levofloksasiini tai ofloksasiini) suositellaan käytettäväksi vain silmälääkärin määräyksellä tai konsultaation perusteella.
- Lääkettä käytetään 5 vrk:n ajan tai kunnes potilaalla on ollut vähintään 2 oireetonta päivää.
- Yleislääkärin ei tule määrätä glukokortikoideja sisältäviä tippoja tai voiteita.
- Klamydiainfektio
- Huomioi myös sukupuolitaudin hoito (tarvittaessa yleislääkäri tai sukupuolitautien poliklinikka).
- Konsultoi herkästi silmälääkäriä silmätulehduksen hoidosta.
- Lääkehoito
- Aikuiselle, jolla on tyypillinen follikulaarinen konjunktiviitti, ja hänen partnerilleen aloitetaan ensisijaisesti oraalinen atsitromysiini 1 g kerta-annoksena.
- Lisäksi paikallishoitona atsitromysiini- tai fluorokinoloni-silmätipat
- Akuutti konjunktiviitti hengitysteiden virusinfektion yhteydessä hoidetaan tarvittaessa kostuttavilla säilöntäaineettomilla silmätipoilla. Jos on viitteitä sekundaarisesta bakteeritulehduksesta, aloitetaan myös paikallinen mikrobilääkehoito.
- Herpes simplex -konjunktiviitti: konsultoi hoidon aloituksesta ja lähetä silmälääkärille.
- Herpes zoster: konsultoi silmälääkäriä ja aloita systeeminen lääkehoito (hoidon kesto 7 vrk), esim.
- Adenovirus
- Lievissä tapauksissa kostutustipat, keskivaikeissa tapauksissa paikalliset mikrobilääketipat ja -voiteet sekundaari-infektioiden välttämiseksi
- Silmälääkärin antamaan hoitoon kuuluu mm. pseudomembraanien ja kiinnikkeiden mekaaninen poisto.
- Huolehdittava oman työpisteen hygieniasta, sillä virus tarttuu herkästi ja voi säilyä pinnoilla kaksikin viikkoa.
- Hansikkaiden ja maskin käyttö
- Potilaan tutkimisen jälkeen samoilla hansikkailla ei saa koskea instrumentteihin tai näppäimistöön.
- Pintojen desinfiointi
- Epäillyssä tai todetussa silmän sieni-infektiossa silmälääkärin konsultointi tai lähete
- Dakryokystiitti kuuluu silmälääkärin hoitoon.
- Hoitona ajoittaiset mikrobilääketiputukset ja jatkossa yleensä leikkaus, jossa kyynelpussin tukkeutunut yhteys nenäonteloon avataan.
- Akuutissa tulehduksessa annetaan oraalinen mikrobilääkitys, voimakkaissa oireissa voidaan tarvita avaus.
Silmälääkärin konsultaatio ja hoito
- Jos oireet ovat epätyypilliset tai hyvin voimakkaat, on syytä konsultoida silmälääkäriä, samoin kuin pitkittyneissä tulehduksissa.
- Erota sidekalvotulehdus seuraavista tiloista, jotka vaativat yleensä silmälääkärin tutkimuksen ja hoidon: iriitti «Iriitti (värikalvotulehdus)»1; keratiitti «Sarveiskalvon haavaumat»12; glaukoomakohtaus «Glaukooma»3.
- Silmälääkärin konsultaatio tai lähete
- Klamydia-, herpes simplex- ja herpes zoster -infektiot
- Epäilty tai todettu silmän sieni-infektio
- Dakryokystiitti
- Adenovirusinfektiossa oireiden pitkittyminen yli 2 viikon, kivuliaisuus ja akuuttivaiheen jälkeen heikentynyt näöntarkkuus saattavat antaa aihetta silmälääkärin konsultaatioon. Silmälääkärin hoitoa voidaan tarvita mm. pseudomembraanien ja kiinnikkeiden mekaaniseen poistoon.
Kirjallisuutta
- Seppänen M, Kaarniranta K, Setälä N, Uusitalo H (toim.). Silmätautien käsikirja. 3., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2022. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/op/opk04617»1 (vaatii käyttäjätunnuksen).
- Jhanji V, Chan TC, Li EY ym. Adenoviral keratoconjunctivitis. Surv Ophthalmol 2015;60(5):435-43. «PMID: 26077630»PubMed
- Azari AA, Barney NP. Conjunctivitis: a systematic review of diagnosis and treatment. JAMA 2013;310(16):1721-9. «PMID: 24150468»PubMed
