Kuivasilmäisyys
Lääkärin käsikirja
29.1.2024 • Viimeisin muutos 4.11.2024
Keskeistä
- Kuivasilmäisyys on silmän pinnan sairaus, jonka taustalla voi olla useita eri tekijöitä.
- Syyt jakautuvat kahteen päätyyppiin: kyynelnesteen liiallinen haihtuminen (90 %) ja kyynelnesteen liian vähäinen erittyminen (10 %). Usein mukana on piirteitä molemmista tyypeistä.
- Kuivasilmäisyyteen liittyy usein allergiaoireita ja päinvastoin.
- Kuivasilmäisyys on useimmiten lievää. Yleislääkärin tulee tunnistaa vaikea tautimuoto, joka voi vaurioittaa pysyvästi silmän pintaa, ja lähettää nämä potilaat silmälääkärin jatkotutkimuksiin ja hoitoon.
- Keskeiset tutkimukset ovat silmän pinnan fluoreseiinivärjäys ja tutkiminen oftalmoskoopilla.
- Schirmerin testi ja kyynelfilmin pysyvyyden tutkiminen (break-up time) auttavat kuivasilmäisyyden vaikeuden määrittelemisessä.
- Hoidon perusta on säännöllinen, pitkäaikainen ja riittävä kostuttavien tippojen käyttö sekä suojautuminen silmien kuivumista pahentavilta tekijöiltä.
Esiintyvyys ja aiheuttajat
- Kuivasilmäisyys on todennäköisesti yleisin silmäsairaus.
- Kuivasilmäisyyteen myötävaikuttavat mm.
Taulukko 1. Kuivasilmäisyyttä aiheuttavat sairaudet ja lääkkeet| Muut silmäsairaudet | - Allerginen sidekalvotulehdus «Allerginen sidekalvotulehdus»1
- Silmän virus- ja bakteeri-infektiot «Sidekalvotulehdus»2
- Silmäluomitulehdus (krooninen infektio, atopia, seborrea, Meibomin rauhasten toimintahäiriö) «Luomitulehdus (blefariitti)»3
|
| Ihosairaudet | - Psoriaasi «Psoriaasi»4
- Atopia «Atooppinen ekseema aikuisella»5
- Seborrooinen dermatiitti «Seborrooinen ekseema (tali-ihottuma) aikuisella»6
- Ruusufinni «Ruusufinni»7
- Erythema multiforme «Monimuotoinen punavihoittuma (erythema multiforme)»8
- Okulaarinen pemfigoidi «Krooniset rakkulataudit (dermatitis herpetiformis, pemfigoidi, pemfigus)»9
- Lyellin oireyhtymä «Monimuotoinen punavihoittuma (erythema multiforme)»8
|
| Reumasairaudet | - Nivelreuma «Nivelreuma»10
- Sarkoidoosi «Sarkoidoosi»11
- Sjögrenin oireyhtymä «Primaarinen Sjögrenin tauti»12
|
| Muut sairaudet | - Kilpirauhassairaudet (etenkin hypertyreoosi) «Hypertyreoosi»13
- Tulehdukselliset suolistosairaudet «Haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa)»14 «Crohnin tauti»15
- Allergiat
- Diabetes «Tyypin 1 diabetes: hoito»16 «Tyypin 2 diabeteksen kokonaisvaltainen hoito ja seuranta»17
- Amyloidoosit (Meretojan tauti) «Meretojan tauti»18
|
| Lääkkeet | - Ihosairauksien lääkkeet: isotretinoiini
- Verenpainelääkkeet: beetasalpaajat, diureetit
- Psyykenlääkkeet: trisykliset masennuslääkkeet, bentsodiatsepiinit, MAO:n estäjät
- Parasympatolyytit: atropiini, skopolamiini, antihistamiinit
- Silmälääkkeet: glaukoomalääkkeet, mm. beetasalpaajat, brimonidiini ja apraklonidiini; silmätippojen säilöntäaineet
- Muut: eräät syöpälääkkeet ja hormonit
|
Oireet ja löydökset
- Kuivuuden, roskan ja hiekan tunne silmissä
- Valonarkuus
- Silmien vetistäminen, kutina ja punoitus
- Näöntarkkuuden vaihtelu
- Oireet ovat pahemmat
- aamulla (kyyneleritys on yöllä vähäistä)
- tuulessa (kuivuminen)
- savuisessa tai pölyisessä ympäristössä (kyyneleet eivät suojaa silmää)
- Moni muutoin oireeton oirehtii koneellisen ilmastoinnin vuoksi esim. työpaikalla (= ns. toimistosilmä, office eye; ilmavirta kuivattaa silmää).
- Sidekalvot punoittavat ja ärtyvät helposti (kuva «»1).
Tutkimukset
- Hyvä anamneesi on keskeistä. Tarvittaessa apuna voi käyttää kysymyssarjoja (OSDI, DEQ-5).
- Fluoreseiinivärjäys
- Mieluiten fluoreseiiniliuskan avulla, jolloin sinivalolla näkee heti sarveiskalvon tilan.
- Myös fluoreseiinitippaa voi käyttää, mutta tällöin tipan haihtumista tulee odottaa muutama minuutti.
- Fluoreseiinivärjäyksen jälkeen silmän pinta tutkitaan sinivalon ja oftalmoskoopin suurentavan linssin avulla.
- Vaikea kuivasilmäisyys näkyy usein sarveiskalvolla alanasaalisena hankaumana.
- Kyynelfilmin repeytymisaika (ns. FBUT-aika, fluoreseiinilla värjätyn kyynelnesteen break-up time) mitataan sekunteina.
- Potilasta pyydetään räpäyttämään silmää muutaman kerran ja pitämään silmää auki. Mitataan aikaa sekunteina ja tarkastellaan, missä vaiheessa kyynelfilmin yhtenäisyys hajoaa (ns. kyynelfilmin repeytymisaika).
- Normaali FBUT on 15 s. FBUT alle 5 s viittaa vaikeaan kuivasilmäisyyteen. Jos potilaalla on sarveiskalvon epiteelidystrofia, se voi myös alentaa kyynelfilmin kestoa.
- Kyynelpatjan korkeus havainnoidaan. Jos alaluomen reunaan kertyvä kyynellammikko on alle 0.3 mm, se viittaa vaikeaan kuivasilmäisyyteen.
- Schirmerin testissä (ks. alla) tulos alle 10 mm merkitsee keskivaikeaa kuivasilmäisyyttä, alle 5 mm vaikeaa.
Schirmerin testi
- Schirmerin testi tehdään tätä varten valmistetuilla imupaperiliuskoilla (kuva «»2).
- Kuivasilmäisyyttä diagnosoitaessa mitataan kyynelten peruseritys. Mittaus tehdään muutama minuutti sen jälkeen, kun silmiin on tipautettu oksibuprokaiinipuudutustippoja reflektorisen erityksen estämiseksi. Schirmerin testiliuska taivutetaan siinä olevan loven kohdalta koukkumaiseksi ja ripustetaan alaluomen reunaan sen keski- ja ulkokolmanneksen rajalle. Silmät voi pitää auki tai kiinni.
- 5 min:n kuluttua liuska poistetaan ja mitataan millimetrimitalla etäisyys taivutuskohdasta kostuneen alueen reunaan (kuva «»3).
Hoito
- Hoidon tavoitteena on pitää oireet mahdollisimman vähäisinä.
- Tunnistetut aiheuttajat poistetaan.
- Lääkkeetön hoito
- Riittävät tauot lukiessa ja näyttöpäätetyöskentelyssä
- Ilmastoinnin säätö (suuntaus pois kasvoista autossa ja työpisteessä)
- Ympäristön ärsytystekijöiden minimointi (pöly, sauna, tupakansavu)
- Luomen reunan säännöllinen lämpöhaudutteluhoito
- Omega-3-valmisteet vähentävät inflammaatiota ja kuivasilmäisyyden oireita.
- Haihtumista estävien suojalasien käyttö
- Lääkehoito
- Säilöntäaineettomat kostuttavat silmätipat ja geelit säännöllisesti ja pitkäaikaisesti käytettyinä ovat keskeisin hoito.
- Hoitoon yhdistetään tarvittaessa syöttösolun vakauttaja (natriumkromoglikaattitipat), erityisesti atoopikoilla hoidon alkuvaiheessa.
- Vaikeassa kuivasilmäisyydessä potilas ohjataan silmälääkärille, jolloin hoidossa keskitytään pitkäaikaisesta kuivasilmäisyydestä johtuvan inflammaation hoitoon.
- Silmälääkärin valvonnassa käytettäviä lääkkeitä
- Syöttösolun vakauttaja 2–4 tippaa/vrk (sic!) tarvittaessa pitkäaikaisesti
- Siklosporiinitipat pitkäaikaisesti. Vaikutukset tulevat usein vasta 3 kk:n käytön jälkeen; hoidon kesto on usein vähintään 6 kk.
- Takrolimuusi- (0.03 %) ja pimekrolimuusivoide
- Tarvittaessa doksisykliini p.o. luomireunan tulehduksen hoitoon 6–12 viikon ajan ajan annoksella 50–100 mg kerran vuorokaudessa. Doksisykliinihoitoa harkitaan erityisesti, jos potilaalla on todettu ruusufinni.
- Jos kostuttavilla tipoilla ja lääkehoidolla ei saada riittävää tehoa ja kuivasilmäisyyden taustalla on vähäinen kyyneleritys, voidaan harkita kyyneleitä poistavien tiehyiden väliaikaista tukkimista silmälääkärin toimesta (ns. sulavat kyyneltietulpat).
Kirjallisuutta
- O'Byrne C, O'Keeffe M. Omega-3 fatty acids in the management of dry eye disease-An updated systematic review and meta-analysis. Acta Ophthalmol 2022 «PMID: 36147013»PubMed
- Cote S, Zhang AC, Ahmadzai V ym. Intense pulsed light (IPL) therapy for the treatment of meibomian gland dysfunction. Cochrane Database Syst Rev 2020;(3):CD013559. «PMID: 32182637»PubMed
- Downie LE, Ng SM, Lindsley KB ym. Omega-3 and omega-6 polyunsaturated fatty acids for dry eye disease. Cochrane Database Syst Rev 2019;(12):CD011016. «PMID: 31847055»PubMed
- de Paiva CS, Pflugfelder SC, Ng SM ym. Topical cyclosporine A therapy for dry eye syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2019;(9):CD010051. «PMID: 31517988»PubMed
- Ervin AM, Law A, Pucker AD. Punctal occlusion for dry eye syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2017;(6):CD006775. «PMID: 28649802»PubMed
- Pan Q, Angelina A, Marrone M ym. Autologous serum eye drops for dry eye. Cochrane Database Syst Rev 2017;(2):CD009327. «PMID: 28245347»PubMed
- Pucker AD, Ng SM, Nichols JJ. Over the counter (OTC) artificial tear drops for dry eye syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2016;(2):CD009729. «PMID: 26905373»PubMed
