Takaisin Tulosta

Kovakalvon pintaosan tulehdus (episkleriitti)

Lääkärin käsikirja
28.3.2023 • Viimeisin muutos 28.3.2023
Linda Vottonen

Keskeistä

  • Episkleriitti tulee erottaa skleriitistä (kovakalvon tulehduksesta) sekä väri- ja sidekalvon tulehduksesta.
  • Episkleriitti on tavallista yleisempi sidekudossairauksia sairastavilla potilailla.
  • Episkleriitti rauhoittuu yleensä itsestään 1–2 viikossa myös ilman hoitoa.

Patologia

  • Kovakalvon tulehdus on muita silmän tulehduksia harvinaisempi, koska kovakalvon verisuonitus on vähäistä ja sidekalvo suojaa sitä ulkoisilta ärsykkeiltä. Tulehdukset ovatkin lähes aina endogeenisia, ja kovakalvon sairaudet muistuttavat sidekudossairauksia.
  • Kovakalvon ulointa osaa sanotaan episkleeraksi. Se on verisuonikkaampaa ja löysempää kudosta kuin syvemmät osat. Uloimman osan tulehdus, episkleriitti, on yleisempi kuin syvien osien tulehdus, skleriitti (kuva «»1).
    • Skleriitti on harvinainen ja vaikea näköä uhkaava vaskuliittipohjainen sairaus, jossa suonikalvon verisuonet tuhoutuvat.
  • Episkleriitti voi olla sidekudossairauksien oire tai liittyä allergioihin.

Oireet ja löydökset

  • Potilas on subjektiivisesti oireeton, tai hänellä on lievä silmäsärky. Silmä voi olla epämiellyttävän tuntuinen. Tyypillisiä oireita ovat myös paikallinen punoitus ja lievä painoarkuus.
  • Episkleriitin taudinkuva voi olla nodulaarinen, sektoriaalinen tai diffuusi. Nodulaarisessa tulehduksessa sidekalvon alle episkleeraan muodostuu punainen kyhmy, sektoriaalisessa muodossa sidekalvon alle kehittyy sektorimainen sarveiskalvon reunaan rajoittuva punoitus, ja diffuusissa muodossa sarveiskalvon ympärille episkleeraan tulee punoitusta (kuva «»2).
    • Episkleriitissä kovakalvolla näkyy lilan värisiä suonia, jotka eivät liiku, kun sidekalvoa puudutustipan laiton jälkeen liikutetaan pumpulipuikolla. Tämä auttaa erottamaan sen sidekalvotulehduksesta, jossa laajentuneet suonet liikkuvat sidekalvon mukana.
  • Diffuusiin episkleriittiin saattaa liittyä lievää värikalvon tulehdusta, johon koko taudin voi sekoittaa. Iriitin mahdollisuus on otettava huomioon, jos silmä on valonarka (ei ole episkleriitin oire) tai jos näkö on heikentynyt.
  • Episkleriitissä silmä ei rähmi. Silmä on mahdollisesti liikutteluarka, koska tulehdus voi olla silmänliikuttajalihaksen kiinnittymiskohdassa.
  • Episkleriitti paranee aina arpia jättämättä, kun taas skleriitti jättää jälkeensä skleera-arven, joka näkyy sinertävänä kovakalvon ohentumisena sidekalvon alla.

Hoito

  • Hyvä spontaani paranemistaipumus
  • Episkleriittiä hoidetaan oraalisilla tulehduskipulääkkeillä. Myös paikallisia tulehduskipulääketippoja voi käyttää.
  • On vältettävä vetoa ja saunomista, jotka usein hidastavat paranemista.
  • Pitkittynyttä tulehdusreaktiota sairastavat kannattaa ohjata silmälääkärille glukokortikoidihoidon harkintaan.
  • Potilas kannattaa lähettää silmälääkärin arvioon myös, jos episkleriitti toistuu usein.
  • Skleriitti vaatii aina silmälääkärin hoitoa.

Kirjallisuutta

  1. Salama A, Elsheikh A, Alweis R. Is this a worrisome red eye? Episcleritis in the primary care setting. J Community Hosp Intern Med Perspect 2018;8(1):46-48. «PMID: 29441167»PubMed
  2. Daniel Diaz J, Sobol EK, Gritz DC. Treatment and management of scleral disorders. Surv Ophthalmol 2016;61(6):702-717. «PMID: 27318032»PubMed
  3. Sainz de la Maza M, Molina N, Gonzalez-Gonzalez LA ym. Clinical characteristics of a large cohort of patients with scleritis and episcleritis. Ophthalmology 2012;119(1):43-50. «PMID: 21963265»PubMed