Takaisin Tulosta

Kaihi (katarakta)

Lääkärin käsikirja
21.2.2023 • Viimeisin muutos 6.2.2023
Juha Välimäki ja Jukka Mattila

Keskeistä

  • Kaihissa näkökyky heikentyy mykiön samentumisen vuoksi.
  • Yleislääkärin tulee tunnistaa kaihin oireet, tutkia näöntarkkuus ja kaihiepäilyn syntyessä tehdä lähete silmälääkärin tutkimuksiin. Lähetteeseen kirjataan potilaan yleiskunto, pitkäaikaissairaudet ja lääkitys.
  • Hoidetaan leikkauksella, kun näkö on huonontunut niin paljon, että siitä on olennaista haittaa. Leikkaushoidon aiheellisuus arvioidaan aina yksilöllisesti.

Riskitekijät

  • Kaihin kehittymiselle altistavia riskitekijöitä ovat mm.
    • ikääntyminen
    • diabetes
    • suuri painoindeksi, runsas alkoholinkäyttö, tupakointi
    • glukokortikoidit (sekä systeemiset, inhaloitavat että silmätippoina paikallisesti käytetyt; riski yksilöllinen eikä riipu annoksesta)
    • silmän kemialliset tai fysikaaliset vammat, silmäleikkaukset, säteilyaltistus (auringonvalo, ionisoiva säteily)
    • krooninen uveiitti
    • aineenvaihduntasairaudet ja eräät harvinaiset perinnölliset oireyhtymät.
  • Kaihia voi esiintyä myös lapsilla. Syy voi olla
    • synnynnäinen
    • silmään kohdistunut terävä tai tylppä isku.

Oireet

  • Näöntarkkuuden asteittainen huononeminen, joka ei parane lasikorjauksella
    • Kaihi on usein molemminpuolinen.
  • Mykiön taittovoiman muutos
  • Häikäisy
  • Kontrastiherkkyyden huononeminen
  • Monokulaariset kaksoiskuvat
  • Värinäön muutokset

Tutkimukset

  • Tutkitaan näöntarkkuus kauas (ilman lasikorjausta ja potilaan käyttämillä ajantasaisilla kaukolaseilla).
  • Valaistaan kynä- tai taskulampulla: mustuainen voi olla vaalea, harmahtava tai vihertävänruskea (kuvat «»1 «»2).
  • Mustuainen reagoi valoon.
  • Oftalmoskopiassa punaheijaste on himmentynyt, sammunut tai siinä on varjoja (kuva «»3).
  • Näkyvyys silmänpohjaan on huono tai puuttuu.
  • Silmänpaine on normaali (kypsä turpoava kaihi voi kuitenkin aiheuttaa äkillisen glaukooman).

Hoidon tarpeen arviointi

  • Leikkaushoidon aiheellisuus arvioidaan yksilöllisesti.
  • Kiireettömän leikkaushoidon kriteerit (STM:n kiireettömän hoidon perusteet «Kaihi (silmätaudit)»1)
    • Näöntarkkuus paremmassa silmässä parhaalla lasikorjauksella 0.5 tai huonompi
    • Jos paremman silmän näöntarkkuus on parempi kuin 0.5, huonomman silmän leikkauskriteerinä on näöntarkkuus 0.3 tai huonompi (parhaalla lasikorjauksella).
  • Em. näöntarkkuusrajoista voidaan kuitenkin poiketa ja potilas voi täyttää leikkauskriteerit, jos
    • mykiön takakapselikaihi vaikeuttaa merkittävästi selviytymistä päivittäisistä toiminnoista
    • ensimmäisen silmän leikkauksen jälkeen on syntynyt potilasta haittaava silmien eritaittoisuus (yli 2 D) tai
    • kaihi hankaloittaa potilaan muun silmäsairauden (esim. diabeettinen retinopatia tai glaukooma) seurantaa.
  • Leikkausta ei kuitenkaan tehdä, vaikka kriteerit täyttyisivätkin, jos
    • potilas ei sitä halua
    • silmälasit tai apuvälineet täyttävät potilaan tarpeet
    • leikkauksesta ei ole odotettavissa hyötyä potilaan liitännäissairaudet ja elämänlaatuun vaikuttavat muut tekijät huomioiden tai
    • leikkausta ei voida järjestää turvallisesti systeemisairauden tai muun silmäsairauden takia.
  • Lähete silmälääkärille tehdään kiireellisenä, jos kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät:
    • potilas näkee kädenliikkeitä tai vain valon
    • mustuaisaukko on vaaleanharmaa (kuva «»4)
    • etukammio on matalampi kuin toisessa silmässä tai silmänpaine on selvästi kohonnut (> 30 mmHg).
  • Muussa tapauksessa tehdään normaali lähete. Lähetteeseen kirjataan potilaan yleiskunto, pitkäaikaissairaudet ja lääkitys. Potilaan halukkuutta leikkaukseen voidaan myös jo etukäteen selvittää.
  • Potilaan kutsumista erikoissairaanhoitoon kiirehditään tarvittaessa, jos selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa on huonon näöntarkkuuden vuoksi seurannassa oleellisesti heikentynyt.
  • Potilas tulee asettaa suullisesti ajokieltoon, jos hänen näöntarkkuutensa ei täytä sille asetettuja rajoja.

Hoito evd

  • Kaihi poistetaan ja tekomykiö asetetaan päiväkirurgisena toimenpiteenä paikallispuudutuksessa «Modern cataract surgery yields excellent visual acuity and is very safe.»A.
  • Ensisijainen valinta on aina yksitehotekomykiö, mutta erikoistapauksissa voidaan käyttää moniteho- tai hajataittoa korjaavia toorisia tekomykiöitä.
  • Potilas on leikkauskelpoinen, jos hän (esim. hengenahdistuksen estämättä) pystyy olemaan makuuasennossa.
  • Pään vapina, levottomuus tms. voi joskus edellyttää yleisanestesiaa.

Leikkauksen jälkeen

  • Perusterveydenhuollossa huolehditaan leikkauksen jälkihoitoavusta niillä potilailla, joilla se ei muuten toteudu.
  • Paikallishoitona ovat tavallisesti laajakirjoiset antimikrobiset silmätipat 4–5 kertaa vrk:ssa 2–4 viikon ajan leikkauksen jälkeen. Paikallista glukokortikoiditippaa suositellaan käytettäväksi 4 viikon ajan vähentämään silmänsisäistä tulehdusreaktiota ja silmän ärtymistä. Tulehduskipulääkkeen käyttö paikallisesti silmätippoina saattaa vähentää leikkauksen jälkeisen kystisen makulaturvotuksen riskiä, mutta sen teho leikkauksen jälkeisen turvotuksen hoitona on epävarma.
    • Tiputtamista kotona voi helpottaa apteekista saatava tiputusaputeline.
  • Potilaan ennen leikkausta käyttämää silmänpainetta alentavaa lääkitystä jatketaan yleensä seurantakäyntiin asti, jolloin lääkityksen tarve arvioidaan uudelleen.
  • Potilas ohjataan silmälääkäriin, jos silmässä on hankalaa kaiherrusta (ompeleet; nykyisin ompeleita käytetään enää harvoin).
  • Potilas kuuluu välittömään sairaalahoitoon, jos näkö on nopeasti heikentynyt tai silmään on tullut särkyä (syynä voi olla endoftalmiitti tai paineen nousu).
  • Silmälääkärin suorittama kaihileikkauksen jälkitarkastus on lääketieteellisesti perusteltu, koska komplikaatioiden ilmaantuvuus ei ole yksittäisen potilaan kohdalla ennakoitavissa. Jälkitarkastus suoritetaan n. kuukauden kuluttua leikkauksesta toimenpiteen jälkeisten komplikaatioiden poissulkemiseksi. Jälkitarkastuksessa tutkitaan leikkaushaavat, sarveiskalvo, etukammio, tekomykiö ja silmänpohja sekä mitataan silmänpaine.
  • Silmän taittovoima muuttuu yleensä kaihileikkauksessa, ja tämä voi vaikuttaa silmälasien tarpeeseen ja voimakkuuteen. Leikkauksen jälkeinen silmälasimääritys suositellaan tehtäväksi n. 1 kk:n kuluttua. Silmälasien määrääminen silmien taittovirheen korjaamiseksi ei kuulu julkisen terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuteen.
  • Kivuton vähittäinen näön heikkeneminen ensimmäisten viikkojen tai kuukausien aikana voi johtua sarveiskalvon sameudesta tai silmänpohjan kystisestä makulaturvotuksesta. Tätä myöhemmin syynä on yleensä ns. jälkikaihi eli mykiön kotelon sameneminen. Punaheijaste on rosoinen. Hoitona on mykiön koteloon YAG-laserilla polikliinisesti tehtävä aukko.

Kirjallisuutta

  1. Wingert AM, Liu SH, Lin JC ym. Non-steroidal anti-inflammatory agents for treating cystoid macular edema following cataract surgery. Cochrane Database Syst Rev 2022;12(12):CD004239. «PMID: 36520144»PubMed
  2. Singh R, Barker L, Chen SI ym. Surgical interventions for bilateral congenital cataract in children aged two years and under. Cochrane Database Syst Rev 2022;9(9):CD003171. «PMID: 36107778»PubMed
  3. Maedel S, Evans JR, Harrer-Seely A ym. Intraocular lens optic edge design for the prevention of posterior capsule opacification after cataract surgery. Cochrane Database Syst Rev 2021;8(8):CD012516. «PMID: 34398965»PubMed
  4. NICE guideline NG77. Cataracts in adults: management. October 2017 «https://www.nice.org.uk/guidance/ng77/chapter/Recommendations#postoperative-assessment»1
  5. Day AC, Donachie PH, Sparrow JM ym. The Royal College of Ophthalmologists' National Ophthalmology Database study of cataract surgery: report 1, visual outcomes and complications. Eye (Lond) 2015;29(4):552-60. «PMID: 25679413»PubMed
  6. Endophthalmitis Study Group, European Society of Cataract & Refractive Surgeons. Prophylaxis of postoperative endophthalmitis following cataract surgery: results of the ESCRS multicenter study and identification of risk factors. J Cataract Refract Surg 2007;33(6):978-88. «PMID: 17531690»PubMed