Verkkokalvon irtauma
Lääkärin käsikirja
21.2.2023 • Viimeisin muutos 9.2.2023
Keskeistä
- Verkkokalvon irrotessa potilas voi nähdä tumman varjon, joka etenee näkökentässä keskemmälle tuntien tai päivien kuluessa.
- Potilaalla on usein edeltävästi ollut lasiaisen irtauma. Muita yleisiä riskitekijöitä ovat likitaittoisuus, aiempi kaihileikkaus sekä terävä tai tylppä silmävamma.
- Etenkin nuorten likitaittoisten oireet voivat edetä hitaasti viikkojen tai kuukausien kuluessa, ja pieni verkkokalvon reuna-alueen irtauma voi olla lähes oireeton.
- Keskeinen näöntarkkuus säilyy hyvänä, kunnes tarkan näön alue (makula) irtoaa.
- Lähete silmäsairaalaan välittömästi. Hoitotoimenpide ajoitetaan ensisijaisesti makulan irtoamisen uhan tai sen irtoamisen arvioidun keston perusteella.
Epidemiologia
- Verkkokalvoreiästä aiheutuvan irtauman ilmaantuvuus on 10 tapausta v:ssa 100 000 asukasta kohti.
- Kumulatiivinen ilmaantuvuus koko väestössä on 0.2 %, eli elinikäinen riski on 1:500.
- Verkkokalvon irtauma on likitaittoisilla n. 8 kertaa yleisempi kuin kauko- tai normaalitaittoisilla.
Etiologia
- Verkkokalvon irtauma aiheutuu tavallisimmin verkkokalvon reiästä.
- Verkkokalvon reikä on usein takalasiaisen irtauman aiheuttama repeämä «Lasiaisirtauma»1.
- Lasiaistilasta virtaa reiän kautta verkkokalvon alle nestettä, joka irrottaa verkkokalvon pigmenttiepiteelistä.
- Verkkokalvon reunaosa voi olla erityisesti likitaittoisilla hauras, jolloin reikiä syntyy herkemmin.
- Verkkokalvon irtauman voi aiheuttaa myös nesteen tihkuminen verkkokalvon alle (esim. suonikalvon melanooma tai tulehdus) tai arpikudoksen aiheuttama veto (silmän avovamman tai proliferatiivisen diabeettisen retinopatian aiheuttamat arpikalvot).
- Verkkokalvon irrotessa pigmenttiepiteelistä valoaistinsolujen ravinnon saanti suonikalvon verenkierrosta lakkaa ja solut atrofioituvat.
Oireet ja löydökset
- Verkkokalvoirtauman pääasiallinen oire on näkökentän reunalta alkava, tuntien tai päivien kuluessa etenevä tumma varjo. Muita tai edeltäviä oireita voivat olla salamointi ja nokisade.
- Salamointi liittyy verkkokalvon repeämään, kun repeämäläpän heilahtelu aiheuttaa nopeaa kirkkaan valonvälähdyksen tapaista valoaistimusta.
- Repeämän katkaisema verkkokalvon verisuoni voi vuotaa silmän lasiaistilaan verta aiheuttaen ”nokisadetta” näkökenttään.
- Tumma varjo näkökentässä vastaa jo irronnutta verkkokalvoa.
- Likitaittoisella tai diabetesta sairastavalla potilaalla irtauma voi edetä ilman selviä oireita kuukausien kuluessa, ja potilas hakee apua vasta, kun näkökentästä häviää laaja alue tai näkö heikkenee fovean irrotessa.
- Silmä on ulkoisesti rauhallinen.
- Näöntarkkuus säilyy yleensä hyvänä, kunnes irtauma ulottuu makulan alueelle, jolloin voi alkaa esiintyä keskeistä vääristymää, ja fovean irrotessa näöntarkkuus romahtaa. Näkö tutkitaan potilaan mahdollisin omin lasein, kummastakin silmästä erikseen.
- Sormiperimetrialla voi todeta kyseisen silmän näkökenttäpuutoksen, joka sijaitsee irtaumaan nähden vastakkaisessa suunnassa. Pieni irtauma aiheuttaa vain pienen näkökenttäpuutoksen, ja irtauma voi olla vaikea havaita.
- Punaheijasteessa voi näkyä heiluva harmahtava varjo (punaheijaste puuttuu kokonaan tai osittain irtauman laajuuden mukaan).
- Oftalmoskopiassa nähdään poimuilevaa, harmahtavaa verkkokalvoa ja kiemurtelevia suonia (kuva «»1).
- Verkkokalvon irtauman yhteydessä valonvälähdyksiä ja näkökenttäpuutosta näkyy yhdessä silmässä.
- Migreenin visuaalisessa aurassa osa kummankin silmän näkökentästä häiriintyy samasta suunnasta, kohisevan vanhan televisiokuvan kaltainen puutos laajenee ja kestää minuutteja, ja alueen etenevä sahalaitainen reuna voi väreillä tai säkenöidä. Aura on ohimenevä.
- Lasiaisen irtaumaan ei liity näkökenttäpuutosta.
- Lasiaisen irtaumassa oireena ovat runsaat heilahtelevat roskat tai pilkut (ns. ”hyttystanssi”), joiden läpi voi kuitenkin nähdä. Myös heikkoa salamointia voi näkyä etenkin ohimon suunnalla pimeään tottuneessa silmässä «Lasiaisirtauma»1.
Hoito
- Päivystyslähete silmätautien yksikköön
- Kun potilaalla on läpinäkymätön varjo, nokisadetta tai näöntarkkuus on huomattavasti alentunut.
- Leikkaus suoritetaan mahdollisimman nopeasti, jos fovea on juuri irtoamassa tai juuri irronnut.
- Makulan irtoaminen lyhyeksikin aikaa jättää herkästi pysyvästi alentuneen näöntarkkuuden, ja lopullisen näöntarkkuuden ennuste heikkenee edelleen päivien kuluessa.
- Potilasta kehotetaan välttämään voimakasta ponnistelua ja turhaa liikkumista. Potilaan tulisi leikkaushoitoon asti levätä mahdollisimman paljon sillä kyljellä, jolle irtauma painottuu (eli koetun näkökenttäpuutoksen vastakkaisella puolella).
Ennaltaehkäisy
- Silmälääkärin tutkimus viimeistään viikon kuluessa, jos lasiaisirtauma aiheuttaa näkökenttään oireita
- Jopa 8–22 %:ssa oireisista lasiaisirtaumista on löydettävissä verkkokalvon repeämä.
- Repeämät voidaan löytää ja rajata laserilla ennen kuin verkkokalvo alkaa irrota.
- Jos oireet ovat rajut, tutkimuksiin ohjataan viivytyksettä.
- Säännöllinen silmälääkärin tarkastus on suositeltavaa, jos on todettu irtaumalle altistavia verkkokalvon reunaosien muutoksia.
Kirjallisuutta
- Loukovaara S, Gucciardo E, Korhonen A, ym. Askeleita kohti verkkokalvon irtauman jälkeisen arven lääkkeellistä estoa. Duodecim 2022;138:408-18. «Askeleita kohti verkkokalvon irtauman jälkeisen arven lääkkeellistä estoa (5/2022)»2
- Flaxel CJ, Adelman RA, Bailey ST ym. Posterior Vitreous Detachment, Retinal Breaks, and Lattice Degeneration Preferred Practice Pattern®. Ophthalmology 2020;127(1):P146-P181. «PMID: 31757500»PubMed
- Talvensaari K, Uusitalo M. Lasiaisirtauma - liikkuvia roskia ja salamointia silmässä.
Duodecim 2015;131:2363–6. «Lasiaisirtauma - liikkuvia roskia ja salamointia silmässä (24/2015)»3
