Krooninen välikorvatulehdus

Aktiivinen krooninen välikorvatulehdus

• Tärykalvoon on jäänyt pysyvä perforaatio, jonka kautta korvakäytävään vuotaa eritettä.
• Välikorva voi olla ajoittain vain kostean kiiltävä, tai märkäinen erite näkyy perforaation lävitse. Toisinaan korva vuotaa runsaasti ja vaatii jatkuvaa pumpulien vaihtoa korvakäytävän suulle.

Helmiäinen (kolesteatooma)

• Korvakäytävän tai tärykalvon ihon keratinisoituva levyepiteeli kasvaa välikorvan ja kartiolisäkkeen sisään ja muodostaa sinne luuta syövyttävän, kasvainta muistuttavan massan.

Ensimmäinen käyntikerta

1. Bakteeriviljely välikorvaeritteestä. Jos potilasta on jo hoidettu antimikrobisilla tipoilla, otetaan myös sieninäyte (Sk-SienVi), koska hiivat tai sienet, yleensä Candida tai Aspergillus, voivat olla mukana ja tauti vain pahenee jatkuvasta mikrobilääkkeiden ja glukokortikoidien käytöstä.
2. Korva huuhdotaan perusteellisesti steriilillä kehonlämpöisellä keittosuolaliuoksella, neste kuivataan (pumpulipuikko tai imu) ja tarkka status kirjataan.
3. Huuhtelu ja kuivaus ovat olennaisia ennen korvatippojen käyttöä. Imua käytettäessä täytyy muistaa sen yhteydessä syntyvä kylmän ilman aiheuttama kalorinen reaktio ja lopettaa imu, jos potilasta alkaa huimata.
4. Ennen bakteerivastauksen tuloa on hyvä antaa muita kuin mikrobilääketippoja. Jos prosessi on tärykalvon yläosassa, 3-prosenttinen boorispriiliuos sopii erinomaisesti. Jos taas välikorvan limakalvo on laajalti näkyvissä, ei kirvelyn takia saa käyttää yli 50-prosenttista spriiliuosta. Vaihtoehtoisesti voi antaa ei-ototoksisia tippoja 4–5 tippaa kahdesti päivässä (siprofloksasiini-hydrokortisoni tai siprofloksasiini-fluosinoloniasetonidi). Ennen tiputtamista on tipat kalorisen reaktion ja sen johdosta syntyvän huimauksen välttämiseksi lämmitettävä kädenlämpöisiksi pitämällä tippapulloa hetken kämmenen sisässä. Tiputuksen aikana potilas makaa 5 min sairas korva ylöspäin.
5. Systeemistä mikrobilääkitystä annetaan tapauksissa, joissa vuotamaton korva tai vain lievästi vuotanut tai kostea korva on alkanut vuotaa ylähengitystieinfektion yhteydessä voimakkaammin, jolloin kysymykseen tulevat äkillisen välikorvatulehduksen bakteerit ja mikrobilääkevaihtoehdot.

Toinen ja kolmas käyntikerta

• Toinen käyntikerta n. 7 päivän kuluttua voi osoittaa korvan olevan jo kuiva.

1. Status tarkistetaan, koska turvotuksen häviäminen saattaa aiheuttaa muutoksia primaaristatukseen.
2. Jos korva edelleen vuotaa, se huuhdellaan uudelleen keittosuolaliuoksella.
3. Tässä vaiheessa annetaan resistenssimäärityksen mukainen mikrobilääke korvatippoina, ei systeemisesti «The effectiveness and safety profile of topical antiseptics and antibiotics in the treatment of chronic suppurative otitis media is insufficient. However, topical antibiotics might possibly result in an increase in resolution of ear discharge compared with topical antiseptic at up to two weeks, although the evidence is insufficient.»D.
   • Kliokinolia, oksitetrasykliiniä ja polymyksiini-B:tä sisältäviä tippoja voi käyttää tilapäisesti vuotavaan korvaan; muista Sic!-merkintä reseptiin.
4. Jos sieninäyte on positiivinen, korvaan voidaan tiputtaa fungisidisia tippoja, esim. 3-prosenttista boorispriitä, sekä mikonatsolipulveria tai -voidetta. Glukokortikoidi-mikrobilääketippoja on vältettävä. Korvakäytävä ja tärykalvo voidaan penslata 0.5–1-prosenttiseen metyylirosaliuokseen kostutetulla pumpulipuikolla suppilon lävitse.
5. Jos korvavuoto jatkuu hyvästä paikallishoidosta ja toistuvista huuhteluista huolimatta, potilas lähetetään KNK-yksikköön arvioon.