Takaisin Tulosta

Välikorvan barotrauma (ilmanpaineen nousun aiheuttamat korvaoireet)

Lääkärin käsikirja
27.6.2023 • Viimeisin muutos 27.6.2023
Tuomo Leino

Keskeistä

  • Lennon laskeutumisvaiheessa välikorvan barotraumaan johtavan paine-eron syntymiselle altistavat nenänielun limakalvoturvotus ja/tai korvatorven toimintahäiriö.
  • Barotrauman syntymistä voidaan ehkäistä välttämällä lentämistä ja sukeltamista ylähengitystieinfektion (akuutti flunssa) ja hoitamattoman allergian yhteydessä.
  • Toistuvissa lentämiseen liittyvissä korvaoireissa KNK- lääkärin konsultaatio on aiheellinen.

Taustaa

  • Korvan barotrauma on yleinen sairaus.
    • Lentomatkustajista 14 %:lla on merkittäviä korvien paineentasausongelmia ja tämän seurauksena välikorvan barotrauma.
    • Lapsista jopa 40 %:lla on tympanometriassa lennon jälkeen todettavissa välikorvan alipaine.
  • Laskeutumisvaiheessa korvien paineentasaus vaatii aktiivista työtä (leukojen liikuttelu ääriasentoon, haukottelu, nieleminen, Valsalvan puhallus); merkittävä syy välikorvan barotrauman syntymiselle on myös huono korvien paineentasaustekniikka.
  • Erittäin nopeassa ilmanpaineen kasvussa (kaivoshissit, hävittäjät) välikorvan on kyettävä tasaamaan painetta vähintään nopeudella 350 mmHg minuutissa.

Mekanismi

  • Lentokoneen noustessa ja ilmanpaineen pienentyessä purkautuu välikorvasta Boylen lain mukaan syntynyt lisääntynyt ilmatilavuus passiivisesti oireita aiheuttamatta korvatorven (tuba Eustachi) kautta nenänieluun, kun paine-ero on yli 15 mmHg. Korvatorvi toimii kuten yhdensuuntaisventtiili.
  • Ilmanpaineen suurentuessa (lentokoneen laskeutuessa) välikorvan paineentasaus vaatii aktiivista työtä. Normaalisti paine-ero pääsee aktiivisilla toimenpiteillä tasaantumaan välikorvaan, mikä estää tärykalvon sisäänpäin vetäytymisen.
  • Jos paine-ero ulkoilman ja välikorvan välillä on 60 mmHg, tärykalvon sisäänpäin vetäytyminen aistitaan tukkoisuuden lisäksi korvakipuna. Jos paine-ero on suurempi kuin 90 mmHg, korvatorvi ei pääse enää Valsalvan tekniikallakaan (kts. ennaltaehkäisy) aukeamaan ja alipaine imee limakalvolta seroosia nestettä välikorvatilaan kapillaarisen dysfunktion takia parissa tunnissa.
  • Välikorvan barotraumasta on aiemmin käytetty myös nimiä barotiitti tai aero-otiitti, vaikka välikorvassa ei ole bakteerieritettä.
  • Barotrauman syntymiseen voivat olla myötävaikuttamassa nenänielun limakalvoturvotus (flunssa tai allergia), krooninen korvatorven toimintahäiriö (tuba Eustachin dysfunktio, ETD), nenäpolyypit, kitarisan liikakasvu, ruokatorven refluksi, nenänielun kasvain, värekarvojen toimintahäiriö, piilosuulakihalkio tai toimenpiteen (adenotomia, takatamponaatio) aiheuttama arpi.

Oireet

  • Korvan lukkiutumisen tunne ja tukkoisuus
  • Ankara kipu korvassa (paine-eron ollessa yli 60 mmHg)
  • Tärykalvo saattaa puhjeta paine-eron kasvaessa yli 100 mmHg. Tällöin kipu hellittää ja korvakäytävästä voi tämän jälkeen tulla verensekaista seroosia eritettä.
  • Sisäkorvaperäinen akuutti kuulovika, karusellimainen kiertohuimaus tai oksentelu viittaavat simpukan soikean tai pyöreän ikkunan repeämään (perilymfa fisteli) barotrauman seurauksena. Repeämän epäily vaatii päivystyksellisen korvaleikkauksen.

Löydökset

  • Sisäänpäin vetäytynyt ja huonosti liikkuva tärykalvo (kuva «»1)
  • Vastaanotolla korvatorven toimintaa voi arvioida otoskopian yhteydessä seuraamalla tärykalvon liikettä aktiivisen Valsalvan puhalluksen yhteydessä.
  • Välikorvassa voi olla kirkasta tai veristä eritettä ja mahdollisesti kaasukuplia.
  • Tympanometriassa havaitaan käyrän huipun siirtyminen vasemmalle (alipaine; kuva «»2) tai litteä käyrä (seroosi erite välikorvassa).
  • Verenpurkaumat tärykalvolla
  • Jos tärykalvossa on perforaatio, se sijaitsee yleensä sentraalisesti pars tensan etuosassa.
  • Äänirautakokeissa on n. 30 dB lievä johtumistyyppinen kuulovika (Rinne «»3 negatiivinen tai indifferentti, Weber «»4 lateralisoituu sairaan korvan puolelle).

Hoito

  • Välikorvan barotrauman ennuste on hyvä ja useimmat potilaat paranevat oireenmukaisella hoidolla 10 päivän lentokiellon aikana.
  • Kipulääkitykseksi riittää yleensä tulehduskipulääke.
  • Nenänielun ja korvatorven limakalvoturvotustavähennetään käyttämällä glukokortikoidinenäsumutetta tai oraalista pseudoefedriinilääkitystä 10 päivän ajan.
  • Samalla tehdään paineentasausta Valsalvan tekniikalla useita kertoja päivässä (aikuispotilas voi käyttää myös Politzerin laitetta korvatorven avaamiseksi).
  • Lapsipotilas voi itse avata korvatorven käyttämällä Otovent®-ilmapalloa useita kertoja päivässä.
  • Jos oireenmukainen hoito ei auta 10 päivässä, ja lentomatkustaminen on säännöllistä, harkitaan parasenteesiä. Tärykalvon puhkaisu auttaa kipuun ja eritteen imupoisto parantaa kuuloa.
  • Välikorvan toistuvissa barotraumoissa on syytä aloittaa säännöllinen nenäglukokortikoidilääkitys puoleksi vuodeksi ja konsultoida KNK-lääkäriä taustasyyn hoitamiseksi. Kroonisessa korvatorven vajaatoiminnassa (ETD) hoitovaihtoehtona on korvatorven pallolaajennus.
  • Lentopelon syy voi joskus olla toistuva kipu välikorvan barotrauman seurauksena.
  • Ilmailun tai sukeltamisen ammattilaisille välikorvan barotrauma edellyttää välikorvan paineentasauskyvyn todentamista alipainekammiossa ennen työhön paluuta (Ilmailulääketieteen keskus, Tukholmankatu 8 A, Helsinki) tai korvatorven toiminnan arvioimista tubomanometrialla 30 mBar:n, 40 mBar:n ja 50 mBar:n painetestauksilla.

Ehkäisy

  • Lentämisen ja sukeltamisen välttäminen ylähengitystieinfektion tai allergiaoireiden aikana
  • Paineentasaustoimet aloitetaan heti lentokoneen laskeutumisvaiheen alkaessa n. 35 min ennen saapumisaikaa. Paineentasaustoimenpiteitä toistetaan minuutin välein koko laskeutumisvaiheen ajan.
    • Suun ja alaleuan liikuttelu ja avaaminen, nieleminen, haukottelu
    • Valsalvan puhallus: nenänielun painetta kohotetaan terävällä uloshengitysponnistuksella suun ollessa suljettuna ja sormien sulkiessa nenän
    • Yli 3-vuotiaat lapset voivat tasata välikorvan painetta lentokoneen laskeutumisvaiheessa käytämällä Otovent®-nenäilmapalloa.
  • Suun kautta otettavista sympatomimeeteistä voi olla apua, samoin nenätippoja tai -sumutteita käytetään ennen lentoa ja lennon aikana ennen laskeutumisen alkua.
  • Jos sukeltaessa ilmaantuu paineentasausongelmia, kannattaa nousta 3 m ylöspäin paine-eron pienentämiseksi ja toistaa paineentasaustoimenpiteet. Ammattilentäjillä sama tekniikka tarkoittaa koneen lentokorkeuden nostamista 2 000 jalkaa ja paineentasaustoimenpiteiden toistamista ennen hidastetun laskeutumisen jatkamista.
  • Nukkumista kannattaa välttää lentokoneen laskeutumisvaiheen aikana.
  • Pienet lapset ovat lentokoneen laskeutumisvaiheen aikana istuvassa asennossa vanhemman sylissä. Nesteen nauttiminen tuttipullosta saattaa auttaa välikorvan paineentasauksessa.

Kirjallisuutta

  1. Oehlandt H, Laakso J, Lindfors O ym. Efficacy of Balloon Tuboplasty for Baro-Challenge-Induced Eustachian Tube Dysfunction: A Systematic Review and a Retrospective Cohort Study of 39 Patients. Otol Neurotol 2022;43(6):611-618. «PMID: 35761452»PubMed
  2. Lindfors OH, Ketola KS, Klockars TK ym. Middle Ear Barotraumas in Commercial Aircrew. Aerosp Med Hum Perform 2021;92(3):182-189. «PMID: 33754976»PubMed
  3. Luukkainen V, Kivekäs I, Silvola J ym. Balloon Eustachian Tuboplasty: Systematic Review of Long-term Outcomes and Proposed Indications. J Int Adv Otol 2018;14(1):112-126. «PMID: 29764785»PubMed