Takaisin Tulosta

Allerginen nuha

Lääkärin käsikirja

1.12.2025 • Viimeisin muutos 1.12.2025

Jura Numminen

Keskeistä

Nuha- ja astmaoireilun yhteys ja vuorovaikutus tulee muistaa sekä tutkiminen ja hoito mahdollisuuksien mukaan yhdistää.
Allergeenien välttämisen sijaan allergeenien sietokykyä lisätään eri keinoin. Potilaan on tarpeen välttää allergeenia, kun oireilu on voimakasta, mutta tilanteen rauhoituttua on pikemmin käytettävä menetelmiä, jotka vahvistavat sietoa.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkärin tutkimuksia tarvitaan, jos oire on vaikea eikä reagoi hoitoon, siedätyksen suunnittelussa ja ammattinuhaepäilyssä.

Yliherkkyysnuhasta kärsii arvioiden mukaan jopa 30 % väestöstä. Siitä 20–30 % on allergista nuhaa, puolet ei-allergista nuhaa ja lopuilla 20–30 %:lla on molempia muotoja eli ns. sekanuhaa.
Suurimmalla osalla (20 %:lla väestöstä) allerginen nuha johtuu siitepölyallergiasta (lehtipuut, heinäkasvit, pujo). Muita tavallisia nuhan aiheuttajia ovat eläin- ja viljaperäiset allergeenit sekä muut orgaaniset pölyt, usein työhön liittyvinä altisteina.

Huolellinen anamneesi
- Aiemmin ilmennyt atopiataipumus
- Oireilun luonne (kausittain tai ympärivuotisesti; ARIAn [Allergic rhinitis and its impact on asthma -organisaatio] mukaan jaksoittain tai jatkuvasti, kuva «»1)
- Oireet (kirkaseritteinen nuha, nenän tukkoisuus ja kutiaminen, nenän vuoto, aivastelu)
  - Samanaikaisia silmien sidekalvojen oireita (punoitus, vetistys, kutina) esiintyy n. 70 %:lla allergista nuhaa sairastavista.
- Liitännäissairaudet (sivuontelotulehdus, välikorvatulehdus, astma)
- Altistumistiedot (erityisesti ammattitautiepäilyissä)
Rinoskopiastatus mieluiten otsavaloa käyttäen ja myös nenän limakalvot supistaen (ensimmäisellä käynnillä koko korva-, nenä- ja kurkkustatus), jos oireena on nenän tukkoisuus
- Tavoitteena tunnistaa nenäpolyypit «Nenäpolyypit»1
- Lividi kalpeanharmaa tai sinertävä limakalvo (viittaa allergiseen reagointiin, muu löydös ei sulje sitä pois)
- Kirkas vetinen/limainen erite
IgE-välitteisen allergisen nuhan taudinmäärityksessä voidaan anamneesin ja tutkimuksen lisäksi käyttää seerumin IgE:n määritystä tai ihopistokoetta.

ARIA-ohjeisto on asiantuntijapaneelin yhdessä WHO:n kanssa laatima tutkimus- ja hoitosuositus yleis- ja erikoislääkäreille. Se painottaa periaatetta "yhdet hengitystiet – yksi sairaus". Nuha- ja astmaoireilun yhteys ja vuorovaikutus tulee muistaa ja tutkiminen ja hoito mahdollisuuksien mukaan yhdistää. Suomessa selkeät vuodenajat ja toisaalta käytössä oleva ICD-10 puoltavat vakiintuneen jaon (kausi-/ympärivuotinen nuha) käyttöä kliinisessä työssä.

Lääkehoidossa eri lääkeryhmiä kombinoidaan ja annokset sovitetaan yksilöllisesti oireilun ja hoitovasteen mukaan.
Antihistamiinit tehoavat allergisessa nuhassa parhaiten aivasteluun ja limaneritykseen.
Antihistamiineja on myös nenäsumutteina ja silmätippoina.
Yhdistelmävalmisteilla (antihistamiini + sympatomimeetti) on vaikutusta myös nenän tukkoisuuteen. Niitä voi jatkuvasti käyttää enintään 10 vrk.
Nenäglukokortikoidit tehoavat allergisen nuhan kaikkiin oireisiin. Lapsille määrätään mieluimmin valmisteita, joiden imeytyminen verenkiertoon on vähäisintä.
Käytettävissä on myös antihistamiinin ja nenäglukokortikoidin yhdistelmävalmisteita nenäsuihkeena yli 12-vuotiaille.
Natriumkromoglikaatti vaikuttaa myös nuhan kaikkiin oireisiin, mutta sen teho on vaatimaton.
Leukotrieeniantagonistit saattavat sopia astmaa sairastavien allergisen nuhan hoitoon.
Siedätyshoito: ks. «Siedätyshoito»2
Muita allergiseen nuhaan liittyvien oireiden hoitoja
- Silmätipat, jos on allergisia silmäoireita (syöttösoluja stabiloivat, antihistamiinit)
- Nenän limakalvojen vesi- ja öljypohjaiset hoitosuihkeet ja liuokset, jos limakalvot kuivuvat tai ärtyvät antihistamiinen tai nenäglukokortikoidien käytöstä
- Sympatomimeettisuihkeet lyhytaikaisesti (enintään 7–10 vrk), jos tukkoista nenää on tarpeen avata ennen nenäglukokortikoidihoitoa

Lievissä oireissa antihistamiinit voivat riittää oireenmukaiseksi hoidoksi.
Kohtalaisissa tai vaikeissa oireissa nenään paikallisesti käytettävät glukokortikoidit yksin tai antihistamiinitablettien kanssa ovat hoidon perusta.
Nenäglukokortikoidien paras teho tukkoisuusoireisiin saavutetaan, kun hoito aloitetaan ennen oireiden ilmenemistä. Hoitoa jatketaan säännöllisenä koko kauden ajan. Potilas voi säädellä annosta altistuksen (siitepölymäärien) ja oireiden mukaan.
Antihistamiinin ja nenäglukokortikoidin yhdistelmävalmiste on mahdollisesti nopeampi ja tehokkaampi hoitovaihtoehto kuin glukokortikoidi tai antihistamiini monoterapiana.
Kromoglikaattien käyttö aloitetaan ennen siitepölykauden ja -oireiden alkua. Hoito jatkuu koko siitepölykauden ajan.
Siedätyshoitoa «Siedätyshoito»2 on hyvä harkita siihen motivoituneilla potilailla, jos oireet ovat vaikeita tai potilaalla on oireilua optimaalisesta lääkityksestä huolimatta.

Nenäglukokortikoidit ovat ensisijainen lääke, jonka käyttö voi olla jatkuvaa.
Antihistamiineja voidaan käyttää tarvittaessa aivasteluun ja limaneritykseen ja sympatomimeettiin liitettynä lyhytaikaisessa käytössä myös lieviin tukkoisuusoireisiin.
Antihistamiinin ja nenäglukokortikoidin yhdistelmävalmiste on mahdollisesti nopeampi ja tehokkaampi hoitovaihtoehto kuin glukokortikoidi tai antihistamiini monoterapiana.
Kromoglikaattia voi käyttää ympärivuotisesti.
Leukotrieeniantagonistit saattavat sopia käytettäviksi myös ympärivuotisessa, astmaan liittyvässä nuhassa.

Oirekuvan ja ei-allergisen nuhan aiheuttajan selvittely on tärkeintä.
Oireenmukaisena hoitona voi kokeilla allergisen nuhan lääkkeitä.
Lisääntyneeseen limaneritykseen tehoaa parhaiten ipratropiumnenäsuihke. Iäkkäillä potilailla on syytä muistaa antikolinergisen lääkityksen vasta-aiheet.
Nenän huuhtelusta nenäkannulla voi olla myös hyötyä.

Allergisen nuhan diagnostiikka, hoito ja siedätyshoito voidaan toteuttaa pääasiallisesti avoterveydenhuollossa.
Erikoissairaanhoitoon lähetetään potilaat, joiden taudinkuva tai diagnostiikka on tavanomaisesta poikkeava tai taustalla epäillään työperäistä syytä.

Bousquet J, Schünemann HJ, Togias A, ym. Next-generation Allergic Rhinitis and Its Impact on Asthma (ARIA) guidelines for allergic rhinitis based on Grading of Recommendations Assessment, Development and Evaluation (GRADE) and real-world evidence. J Allergy Clin Immunol 2020;145(1):70-80.e3 «PMID: 31627910»PubMed
Toppila-Salmi S, Numminen J, Hammaren-Malmi S, ym. Nenän yliherkkyyssairaudet. Kirjassa: Mäkelä M, Harvima I, Kauppi P ym. (toim.). Allergiset sairaudet ja astma. Kustannus Oy Duodecim 2020, 1. painos, s. 147–162.