Tukkoinen nenä
Lääkärin käsikirja
1.12.2025 • Viimeisin muutos 1.12.2025
Keskeistä
- Väestöstä jopa kolmasosa kärsii ajoittain nenän tukkoisuudesta, jonka vuoksi hakeudutaan lääkärin tutkimuksiin.
- Nenän tukkoisuudesta voi aiheutua suuhengitystä, suun kuivumista ja pahimmillaan myös univaikeuksia.
- Tukkoisuuden taustalla voi esiintyä rakenteellisia, fysiologisia sekä erilaisia patofysiologisia tekijöitä.
- Tukkoisuus sinänsä ei ole diagnoosi, vaan tukkoisuuden aiheuttaja tulisi selvittää.
Nenän toiminta
- Ylähengitysteiden tehtäviin kuuluvat hengitys (n. 20 000 l/vrk), hengitysilman kostutus ja lämmitys, äänen resonointi, hajuaisti, hengitysteiden puhdistus ja puolustus sekä limankuljetus.
- Nenäkuorikot supistuvat (dekongestoituvat) rasituksessa, ja keinotekoisesti nenä voidaan saada avautumaan esim. avaavilla tipoilla.
- Nenän voimakas avautuminen on epäfysiologinen ja limakalvoa rasittava tilanne, vaikka se tilapäisesti voidaankin kokea miellyttävänä.
- Nenäkäytävät hengittävät vuorotellen, n. 1–4 t:n sykleissä, jolloin tukkoisemman puolen limakalvo toipuu ilmavirran aiheuttamasta rasituksesta. Kylkiasennossa alempi puoli säätyy tukkoisemmaksi. Pääpuolen kohottaminen vähentää kuorikoiden kongestiota.
Tutkiminen
- Nenään saadaan riittävä näkyvyys yleensä vasta kuorikoiden supistamisen jälkeen. Nenänielu tarkistetaan pienellä peilillä (takarinoskopia) tai tähystimellä.
- Nenäkäytäviin viedään muutamaksi minuutiksi pumpulit (langalliset), jotka on kasteltu 4 %:n lidokaiiniliuoksella, ja jokaiseen pumpuliin on tiputettu 4 tippaa adrenaliinia (1 mg/ml).
- Dekongestio saavutetaan myös sivelemällä kevyesti kuorikoiden limakalvoa adrenaliiniin (1 mg/ml) kastellulla pumpulitikulla.
- Myös avaavan nenäsuihkeen käyttö on mahdollista.
Allerginen ja ei-allerginen nuha
Allergiat
- Oireina ovat tukkoisuus, vetinen nuha ja aivastelu. Samanaikaiset silmäoireet, kuten kutina ja vetistely, ovat yleisiä.
- Aiheuttajina ovat useimmiten siitepölyt tai eläimet.
- Diagnoosin perustana on huolellinen anamneesi sekä allergeenispesifiset IgE-vasta-aineet tai ihopistokokeet. Ammattitaudin mahdollisuus on otettava huomioon esim. leipomotyöntekijöillä ja maatalousyrittäjillä (vehnäjauho, lehmä), jolloin tarvittaessa tehdään E-lausunto työnantajan vakuutusyhtiölle.
- Ongelmatapauksissa tehdään lähete erikoislääkärille (esim. työperäisen allergian tarkempi diagnostiikka).
- Ks. myös Allerginen nuha «Allerginen nuha»1.
Eosinofiilinen ei-allerginen yliherkkyysnuha (NARES)
Idiopaattinen nuha
- Nenän säätelyhäiriö, jolloin esim. lämpötilan vaihtelut, tuoksut tai pölyt aiheuttavat liian voimakkaan tukkeutumis- tai vetistysreaktion.
- Löydöksenä turpeat, usein sinertävät (lividit) nenäkuorikot; limakalvo hyvinvoivan näköistä
- Hajuaisti on hyvä (jopa ”liiankin hyvä”). Voi liittyä ns. tuoksuherkkyyteen (MCS, multiple chemical sensitivity; monikemikaaliherkkyys), jolle ei ole spesifistä diagnostiikkaa.
Ärsytysnuha, limakalvon krooninen ärsytystila
- Aiheuttajia
- Hengitysilman epäpuhtaudet, esim. metallipitoiset pölyt teollisuudessa
- Paikallisglukokortikoidin liian suuren ylläpitoannoksen kuivattama nenän etuosan limakalvo, komplikaationa nenäverenvuotoa ja jopa septumperforaatio
- Septumperforaation aiheuttama limakalvon kuivuminen ja karstoittuminen, usein veriruvet
- Tupakointi
- Avaavien suihkeiden jatkuva käyttö
- Liian väljä nenä (ns. empty nose) leikkauksen jälkitilana
- Yleissairaudet, kuivuminen
- Sädehoidon jälkitila
Tulehdukselliset sairaudet
Pitkäaikainen sivuontelotulehdus
- Nenän ja sivuonteloiden tulehdus, johon kuuluu kaksi tai useampi seuraavista oireista, joista yhden pitää olla
- nenän tukkoisuus
- nenäeritteisyys
- Lisäksi
- keskikasvojen paine tai kipu
- hajuaistin heikkeneminen.
- Diagnoosi voidaan vahvistaa radiologisella kuvantamisella (kartiokeila- tai TT-kuvaus).
- Toispuolisessa pitkittyneessä poskiontelotulehduksessa on epäiltävä spesifistä, esim. hammasperäistä, syytä.
- Ks. myös Pitkittynyt tai usein toistuva sivuontelotulehdus «Pitkittynyt tai usein toistuva sivuontelotulehdus»2.
Nenäpolyypit
- Limakalvoturvotuksen aikaansaamia limakalvon pullistumia nenäkäytävissä
- Yleensä peräisin seulalokerostosta tai sen välittömästä läheisyydestä
- Oireina tukkoinen, tuhiseva nenä, heikentynyt hajuaisti, nielun limaisuus
- Diagnostisena tutkimuksena on eturinoskopia dekongestion jälkeen, tarvittaessa nasoendoskopia. Etenkin toispuolisista polyypeista otetaan biopsia (invertti papillooma tai muu kasvain voi muistuttaa polyyppia).
- Varsinkin NERD-potilailla (polyypit, keuhkoastma, kipulääkeyliherkkyys) liittyen uusiutumistaipumus
- Lääkehoitona esimerkiksi paikallinen glukokortikoidihoito. Polyyppeja voidaan myös hoitaa leikkauksella, ja tietyissä tapauksissa voidaan aloittaa biologinen lääkehoito.
- Ks. myös «Nenäpolyypit»3.
Nenän limakalvon tai nenänielun krooninen tulehdus
Nenän eteisen (vestibulumin) ihon tulehdus
- Löydöksenä kipeä haavauma/rupi sierainaukon sisäpuolen ihossa, bakteeri-infektio
- Hoitona ihokarvojen leikkaaminen leesion paljastamiseksi, manipulointikielto, antimikrobi(+glukokortikoidi)voide
- Koepala tarvittaessa
Mekaaninen tukos
- Myös nenänielu tulisi tarkistaa. Toispuolisen tukkoisuuden syy tulisi aina selvittää.
Nenän väliseinän vinous
- Tukkivimmat vinoudet ovat yleensä etukolmanneksessa; mukana voi olla ulkonenän virheasento. Vinous voi olla trauman aiheuttama, tai se on tullut kasvun mukana.
- Nenä tutkitaan ennen ja jälkeen limakalvon dekongestion: onko väliseinä kontaktissa sivuseinään? Hengitystien mittaaminen akustisella rinometrialla tai rinomanometrialla auttavat leikkausarviossa.
- Väliseinäleikkaus on yleinen päiväkirurginen toimenpide.
Suurentunut kitarisa
- Lapsilla (ja nuorilla) tärkeä tukkoisuuden ja suuhengityksen syy
- Suuhengittävä lapsi tulisi lähettää KNK-lääkärille.
- Tarvittaessa kitarisa voidaan visualisoida peilitutkimuksella (takarinoskopia) tai nasoendoskoopilla tähystämällä.
- Kitarisan poisto on yksinkertainen päiväkirurginen yleisanestesiassa tehtävä toimenpide.
Valvulaari- tai vestibulaari-insuffisienssi
- Nenän rustoinen holvi tai sierainaukkojen suut vetäytyvät kollapsiin sisäänhengityksessä.
- Diagnoosi: rinologiaan perehtyneen erikoislääkärin tutkimus. Nenälaastari tai nenädilataattori auttavat.
- Hoito on kirurginen. Kirurgia vaatii rinologista erityisosaamista.
Nenän tai nenänielun kasvain
- Hyvänlaatuisia (esim. invertti papillooma, juveniili angiofibrooma) tai pahanlaatuisia (esim. estesioneuroblastooma, adenokarsinooma, nenänielun lymfooma tai karsinooma)
- Hyvänlaatuisen muutoksen oireina ovat toispuolinen tukkoisuus, eritteisyys ja hajuaistin heikkeneminen. Jos nenänielun kasvain häiritsee korvatorven toimintaa, oireita ovat korvan lukkoisuus ja mahdollisesti nesteen kertyminen välikorvaan.
- Pahanlaatuisen muutoksen tavallisimmat oireet ovat toispuolinen nenän tukkoisuus, nenäverenvuoto ja kipu.
- Hyvänlaatuista ja pahanlaatuista muutosta ei kuitenkaan varmuudella voi erottaa toisistaan ulkonäön perusteella. Epäilyttävät löydökset tulee lähettää KNK-lääkärin arvioon.
Nenän vierasesine
- Toispuolinen tukkoisuus, pahanhajuinen märkäerite
- Muistettava etenkin lapsilla ja kehitysvammaisilla
- Jos epäillään, että nenään on joutunut paristo, kyseessä on kiireellinen tilanne ja potilas tulee hoitaa välittömästi.
- Ks. myös Vierasesine nenässä «Vierasesine nenässä»5.
Kirjallisuutta
- Kreppel M, Safi AF, Scheer M, ym. The importance of early diagnosis in patients with maxillary sinus carcinoma. Eur Arch Otorhinolaryngol 2016;273(9):2629-35 «PMID: 26345241»PubMed
- Fokkens WJ, Lund VJ, Hopkins C, ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2020. Rhinology 2020;58(Suppl S29):1-464 «PMID: 32077450»PubMed
