Huimaus
Lääkärin käsikirja
15.8.2025 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Sari Atula ja Satu Lamminmäki
Keskeistä
- Huimaus on enimmäkseen hyvänlaatuinen oire, mutta akuuttia hoitoa vaativa, mahdollisesti hengenvaarallinen huimaus tulee tunnistaa.
- Jos huimaukseen liittyy neurologisia tai sydänperäisiä oireita tai löydöksiä, tarvitaan jatkotutkimuksia.
- Syynä voi olla aivoverenkiertohäiriö (TIA, aivoinfarkti tai aivoverenvuoto), rytmihäiriö tai muu verenkiertoelimistön toimintahäiriö.
- Jos mukana on huimauksen lisäksi muita aivoverenkiertohäiriöön viittaavia neurologisia oireita, joiden alusta on alle 2 viikkoa, potilas lähetetään sairaalatutkimuksiin päivystyksellisesti.
- Jos huimaukseen liittyy akuutti kuulon heikkeneminen, potilas lähetetään korvalääkärin arvioon viimeistään seuraavana arkipäivänä.
- Hyvänlaatuinen asentohuimaus, kaularankaperäinen huimaus, ortostaattinen hypotonia ja vestibulaarineuriitti pyritään tunnistamaan ilman laajoja lisätutkimuksia.
- Toistuvan tai pitkään jatkuneen huimauksen syytä tulee etsiä, vaikkei sitä aina löydetäkään.
- Huimausta aiheuttavat lääkkeet tarkistetaan ja niiden käyttöä vähennetään, jos mahdollista.
- Yleensä huimausta ei kannata hoitaa lääkkeillä. Pahoinvointilääkettä voidaan käyttää huimaukseen liittyvään voimakkaaseen pahoinvointiin.
Etiologia
- Huimauksen perussyy on pääsääntöisesti elimellinen häiriö.
- Huimauksen yleisimpiä syitä (ei yleisyysjärjestyksessä)
- Jännitysniska (tension neck)
- Hyvänlaatuinen asentohuimaus «Hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV)»3
- Ortostaattinen hypotonia
- Vestibulaarimigreeni
- Vestibulaarineuriitti
- Ménièren tauti «Ménièren tauti»4
- Pikkuaivojen ja aivorungon verenkiertohäiriöt (TIA, aivoinfarkti) muihin oireisiin liittyessään «Aivoinfarkti»5
- Pikkuaivoatrofia (liittyy useimmiten pitkäaikaiseen, runsaaseen alkoholinkäyttöön)
- Yleinen huonokuntoisuus
- Vanhusten elimistön ikääntymiseen liittyvä monitekijäinen huimaus (mukana esim. aivot, silmät, tasapainoelimet, perifeerinen asentotunto, ortostatismi, lääkkeiden haittavaikutukset)
- Psyykkiset syyt
- Hyperventilaatio
- Sydänperäiset syyt (rytmihäiriö, vajaatoiminta)
- Syy jää epäselväksi n. 10 %:ssa tapauksista laajoista tutkimuksista huolimatta.
- Liiasta lääkityksestä aiheutuva huimaus on erittäin yleistä. Lääkelista kannattaa selvittää aina huimausoireen yhteydessä.
Esitiedot
- Diagnostiikassa tärkeintä on perusteellinen haastattelu.
- Onko huimaus alkanut akuutisti vai kestänyt pidempään, onko se kohtauksellista vai jatkuvaa, onko selkeitä laukaisevia tekijöitä? Alle on lueteltu tavallisimpia syitä.
- Akuutti kohtauksellinen huimaus ja laukaiseva tekijä
- Hyvänlaatuinen asentohuimaus (asennonvaihto)
- Ortostatismi (ylösnousu)
- Lääkeaineisiin tai toksisiin tekijöihin liittyvä huimaus
- Fyysiseen rasitukseen liittyvä huimaus voi olla vagaalinen heijaste tai merkki sydämen rytmihäiriöstä.
- Akuutti kohtauksellinen huimaus, ei selvää laukaisevaa tekijää
- TIA (kesto usein vain muutamia minuutteja)
- Ménièren tauti (kesto 20 min–12 t)
- Vestibulaarimigreeni (kesto muutamasta minuutista muutamaan vuorokauteen)
- Paniikkikohtaus, psyykkiset syyt
- Sydän- ja verenkiertoelinperäiset syyt (esim. rytmihäiriö)
- Hypoglykemia
- Epilepsia, MS-tauti (myös pitkäkestoisen huimauksen syynä)
- Akuutti jatkuva huimaus
- Vestibulaarineuriitti, labyrintiitti (kesto päiviä–viikkoja)
- Äkilliseen kuulonmenetykseen liittyvä huimaus
- Aivoverenkierron häiriö
- Trauma, intoksikaatio
- Pitkäkestoinen huimaus (viikkoja–vuosia)
- Lääkkeiden haittavaikutukset
- Ikääntymiseen liittyvä huimaus
- Kaularanka-/jännitysniskaperäinen huimaus
- Tasapainoelimen vajaatoiminta
- Psyykkiset syyt
- Pikkuaivojen degeneraatio
- Takakuopan kasvaimet
- Onko kyseessä kiertävä tai kaatava huimaus, muu tasapainovaikeus, (pre)synkopee vai epäselvä pyörryttävä olo?
- Kiertävä (karusellimainen) huimaus on ensisijaisesti sisäkorvaperäinen.
- Kaatava huimaus voi olla joko jännitysniska-, kaularanka- tai aivoperäinen vaikeusasteen mukaan.
- Liitännäisoireet
- Halvausoireet, koordinaatiovaikeudet, kaksoiskuvat ja/tai puheen tuoton ongelmat viittaavat aivoverenkierron häiriöön.
- Toisen korvan kuulon heikkeneminen, tinnitus, paineen tunne tai korvasärky viittaavat korvaperäiseen syyhyn.
- Sydämentykytys, hengenahdistus ja rintatuntemukset voivat viitata rytmihäiriöön, keuhkoemboliaan tai paniikkikohtaukseen.
- Lääkityksen tarkistus
- Alkoholi, päihteet
- Infektiot, traumat
Kliininen tutkiminen
- Nystagmuksen havainnointi (varmimmin suurentavilla Frenzelin laseilla)
- Kohtauksellisessa huimauksessa myös Dix–Hallpiken kokeen aikana
- Korvaperäisessä huimauksessa havaittavissa akuutin huimausoireen aikana
- Harvinainen vertikaalisuuntainen nystagmus on yleensä merkki aivorungon alueen häiriöstä.
- Päätä ravistamalla voidaan saada jo sammunut spontaani nystagmus provosoitua esiin.
- HINTS (Head-Impulse–Nystagmus–Test-of-Skew «Huimaus käytännön lääkärin kannalta (4/2014)»6) -testi on tarkoitettu tutkimushetkellä oireisille potilaille, joilla on nystagmus ja pääoireena akuutisti alkanut huimaus. Koetta käytetään erottamaan sentraalinen syy (pääasiassa aivojen takakuopan alue) perifeerisestä (eli tasapainoelimestä johtuvasta) syystä.
- Pään nykäisykoe paljastaa horisontaalisen kaarikäytävän toiminnanvajauksen: kun päätä nykäistään äkisti sairaalle puolelle, katse ei seuraa mukana ja havaitaan viiveellä tuleva korjausliike.
- Aivoverenkiertohäiriöön viittaavat
- normaali pään nykäisytesti (ks. yllä; korjausliike viittaa sisäkorvaperäiseen syyhyn)
- katseen suuntainen, suuntaa vaihtava nystagmus
- katseen vertikaalinen dyskonjugaatio (pystysuuntainen silmien yhteisliikkeiden häiriö).
- Niskan alueen tutkimus: kireät lihakset, kaularangan liikkeet ja niiden aiheuttama aristus
- Neurologinen, otologinen ja verenkierron kliininen tutkiminen
- Rombergin testillä ja sokkokävelyllä (marssitaan paikalla silmät kiinni, vartalon ei pitäisi kääntyä yli 45°) arvioidaan objektiivisen tasapainohäiriön astetta.
- Koordinaatiokokeet
- Aivohermot, lihasvoimat, jänneheijasteet
- Tärykalvot (välikorvatulehdus, traumat)
- Äänirautakokeet (kuvat «»1 «»2) mahdollisen kuulovian selvittämiseksi
- Verenpaine istuessa ja seistessä, tarvittaessa ortostaattinen koe «Lyhyt ortostaattinen koe»1
- Sydämen auskultaatio
Lisätutkimukset
- Perusterveydenhuollon tutkimukset tarvittaessa
- EKG, tarvittaessa Holter-tutkimus (rytmihäiriöiden mahdollisuus)
- Audiogrammi korvaperäistä tautia epäiltäessä, erityisesti jos potilaalla on pidempikestoista kiertohuimausta, korvat soivat tai epäillään kuulon heikkenemistä
- Kaularangan röntgentutkimus on hyödytön.
- Laboratoriokokeita tarvittaessa
- Konsultaatiot
- Tapauskohtaisesti esitietojen ja statuksen perusteella
- Suuri osa voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa ilman erikoissairaanhoidon konsultaatiota.
- Taudinkuvan perusteella lähete ohjataan joko korvalääkärille, neurologille tai kardiologille.
Tyypillisiä taudinkuvia
Hyvänlaatuinen asentohuimaus
- Ks. «Hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV)»3.
- Huimausjakso alkaa usein aamulla tai yöllä.
- Ilmenee tyypillisesti potilaan mennessä makuulle tai kääntyessä vuoteessa parin sekunnin päästä asennonmuutoksesta. Uusi asennonmuutos aiheuttaa lievemmän kohtauksen, joka rauhoittuu yleensä n. minuutissa, jos pää pysyy paikoillaan.
- Takimmainen kaarikäytävä on useimmiten syyllinen: kohtaus ja siihen liittyvä nystagmus ovat usein provosoitavissa vastaanotolla kallistamalla potilas makuulle pää ekstensiossa vinosti alas ja sivulle käännettynä (Dix–Hallpiken koe «Hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV)»3).
- Kohtauksen aikana todetaan horisontaalinen (usein osittain kiertävä) nystagmus.
- Kohtaukset häviävät 90 %:lla 3 kk:n kuluessa, mutta voivat uusiutua.
Vestibulaarineuriitti (tasapainoelimen nopeasti alkanut lama)
- Tasapainohermon osan tulehdustila; tarkkaa syytä ei tunneta.
- Nopeasti alkava, voimakas kiertohuimaus ja pahoinvointi
- Ei kuulon heikkenemistä, tinnitusta tai korvan lukkoisuutta
- Patologinen pään nykäisytesti (ks. yllä)
- Spontaani horisontaalisrotatorinen nystagmus terveeseen korvaan päin
- Ei muita neurologisia oireita
- Hankala huimaus helpottuu parin päivän–2 viikon kuluessa, lievä tasapainovaikeus voi kestää kauemmin.
- Kohtaus ei yleensä uusiudu.
Ménièren tauti
- Ks. «Ménièren tauti»4.
- Oiretriadi: kiertohuimaus- ja pahoinvointikohtaukset, korvan soiminen, sisäkorvatyyppinen kuulon heikkeneminen
- Kohtaukset kestävät useimmiten muutaman tunnin (20 min–12 t).
- Suurin osa on aluksi toispuolisia.
- Usein korvassa on paineen tunnetta.
- Kuulo heikkenee ensin tilapäisesti, myöhemmin pysyvästi, useimmiten matalista taajuuksista alkaen.
Hyperventilaatio (paniikkihuimaus)
- Ks. «Hyperventilaatio»7.
- Yleensä nuorilla henkilöillä ilmenevä jatkuva tai tilannesidonnainen (jonot, kauppa, teatteri), ei-kiertävä huimaus. Diagnoosi edellyttää riittävää orgaanisten syiden poissulkua.
- Statuksessa ei poikkeavaa; kiertohuimausta tai nystagmusta ei provosoitavissa
Niska-hartia- ja kaularankaperäinen huimaus
- Kaulan alueen liike- ja asentoaisti on häiriintynyt.
- Aiheuttajana on niska-hartiaseudun lihasjännitys.
- Löydöksenä ovat jännittyneet niska-hartiaseudun lihakset (palpoiden ei välttämättä aristusta) tai positiivinen kompressiokoe (ks. «Niska-hartiakipu»8).
- Nystagmusta ei todeta.
Vanhusten elimistön ikääntymisestä johtuva huimaus
- Syntyy usein monen tekijän, kuten esim. aistihavaintojen (näkö-, kuulo-, tuntoaisti) heikkenemisen, verenkierron ja verenpaineen säätelyn heikentymisen ja lääkkeiden, yhteisvaikutuksesta «Iäkkäiden kaatumiset»2.
Lääkkeiden tai alkoholin aiheuttama huimaus
- Ortostaattista hypotoniaa aiheuttavat lääkkeet (verenpaine- ja parkinsonlääkkeet, trisykliset masennuslääkkeet, fentiatsiinit)
- Epilepsialääkkeet: karbamatsepiini ja fenytoiini voivat aiheuttaa pikkuaivoperäistä huimausta, johon liittyy ataksia ja nystagmus.
- Bentsodiatsepiinit sedatiivisen vaikutuksen kautta
- Alkoholi aiheuttaa kroonisessa käytössä
- pikkuaivodegeneraatiota: huimaus, koordinaatiovaikeudet, ataksia ja vapina
- polyneuropatiaa, joka heikentää asentotuntoa ja aiheuttaa tasapainon heikentymistä.
Aivoverenkiertohäiriöt
- Ks. «TIA»9 «Aivoinfarkti»5 «Aivoverenvuoto»10.
- Varsinkin pikkuaivojen ja aivorungon alueen TIA, aivoinfarkti tai aivoverenvuoto voivat aiheuttaa huimausta.
- Todetaan muitakin keskushermosto-oireita kuin huimaus (mm. kaksoiskuvat, dysartria, raajojen motoriset tai sensoriset halvausoireet, koordinaatiohäiriöt).
- Äkillinen jalkojen pettäminen (drop attack, joka voi olla oire vertebrobasilaarialueen TIAsta, myös Ménièrin taudissa joskus)
- Aivohalvauksen riskitekijät (mm. verenpainetauti, ateroskleroosi, diabetes) lisäävät diagnoosin ja uusiutumisen todennäköisyyttä.
Vestibulaarischwannooma (akustikusneurinooma)
- Kuulo-tasapainohermon (n. vestibulocochlearis) hyvänlaatuinen, hitaasti etenevä kasvain
- Tavallisin oire on hitaasti etenevä toispuolinen kuulon heikentyminen.
- Joskus äkillinen kuulonmenetys
- Joskus korvan soiminen
- Joskus tasapainovaikeuksia, harvemmin kiertohuimausta
MS-tauti
- Ks. «MS-tauti»11.
- Huimauksen tunne ja epävarma kävely voivat olla osa ensioireistoa.
- Muut neurologiset oireet ja löydökset johdattavat diagnoosiin.
Sydänperäinen huimausoire
- Ks. «Synkopeen syyt ja selvittely»12.
- Ortostaattisen hypotension oireet ovat pahimmat aamulla ja aterian jälkeen.
- Rytmi- ja johtumishäiriöihin voi liittyä kohtauksellista, ei-kiertävää huimausta ja pyörtymisiä.
- Huimaus voi liittyä fyysiseen rasitukseen.
- Akuutti huimaus, johon mahdollisesti liittyy oksentelu: metoklopramidi tablettina, jos imeytyy, tarvittaessa i.v.-nesteytys
- Asentohuimaus: asentohoito kaarikäytäväsakan poistamiseksi «https://www.terveysportti.fi/xmedia/dlk/dlk00224.pdf»1, ei lääkitystä
- Asentohoito tehoaa yhtä hyvin vanhemmassa kuin nuoremmassakin ikäryhmässä.
- Vestibulaarineuriitin akuutissa vaiheessa käytetään glukokortikoideja, vaikka tehosta ei ole varmaa näyttöä «There is insufficient evidence of corticosteroids in acute vestibular neuritis.»D; esim. metyyliprednisoloni 5 vrk:n ajan 64 mg × 1, jonka jälkeen 5 vrk:n ajan 32 mg ×1.
- Neurologiset sairaudet: aivoverenkiertohäiriön uusiutumisriskiin voidaan vaikuttaa asianmukaisella sekundaaripreventiolla.
- Niskaperäinen: omatoiminen venyttely «Epäspesifi niskakipu, lihasvenytykset (videot)»1, liikunnan lisääminen, fysioterapia, akupunktio, lääkehoitona mahdollisesti trisyklinen masennuslääke
- Paniikkihäiriö: ensisijaisesti SSRI-lääkkeet «Ahdistuneisuushäiriö»13
- Kaikki huimauspotilaat: liikkuminen nopeuttaa toipumista, ja tasapainon hallintaa kehittävä harjoitusohjelma estää uusiutumista.
- Oireiden pahenemiskierre on katkaistava psykoedukaatiolla: huono tasapaino johtaa vähäiseen liikkumiseen, ja harjoituksen puute vuorostaan huonontaa tasapainoa edelleen.
Kirjallisuutta
- Toplu ACO, Aslan IK, Akoglu EU, ym. The role of the HINTS exam, TriAGe+ score, and ABCD2 score in predicting stroke in acute vertigo patients in the ED. Am J Emerg Med 2025;91():110-117 «PMID: 40023138»PubMed
- Staab JP. Persistent Postural-Perceptual Dizziness: Review and Update on Key Mechanisms of the Most Common Functional Neuro-otologic Disorder. Neurol Clin 2023;41(4):647-664 «PMID: 37775196»PubMed
- Laurent G, Vereeck L, Verbecque E, ym. Effect of age on treatment outcomes in benign paroxysmal positional vertigo: A systematic review. J Am Geriatr Soc 2022;70(1):281-293 «PMID: 34698378»PubMed
- Pellegrino N, Di Stefano V, Rotondo E, ym. Neurological vertigo in the emergency room in pediatric and adult age: systematic literature review and proposal for a diagnostic algorithm. Ital J Pediatr 2022;48(1):125 «PMID: 35897016»PubMed
- Casani AP, Gufoni M, Capobianco S. Current Insights into Treating Vertigo in Older Adults. Drugs Aging 2021;38(8):655-670 «PMID: 34159566»PubMed
- Ranalli P. An Overview of Central Vertigo Disorders. Adv Otorhinolaryngol 2019;82():127-133 «PMID: 30947212»PubMed
- Omron R. Peripheral Vertigo. Emerg Med Clin North Am 2019;37(1):11-28 «PMID: 30454774»PubMed
