Takaisin Tulosta

Kuolinajan arviointi

Lääkärin käsikirja

23.3.2021 • Viimeisin muutos 23.3.2021

Antti Sajantila

Vainajan kuolinajan määrittäminen voi osoittautua tärkeäksi
- rikosoikeudellisista syistä
- vakuutus-, korvaus- ja eläkeasioissa
- kuolinsyydiagnoosien luotettavuuden arvioinnissa.
Toimenpiteet ja havainnot on syytä kirjata järjestelmällisesti. Johtopäätökset ehtii tehdä myöhemmin.
Konsultoi aina paikallista THL:n oikeuslääkäriä (puhelin virka-aikana 0295246074, «https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/oikeuslaakinta»1), kun
- kuolinajan arviointi on tärkeää (esim. henkirikokset), jolloin on käytettävä useampaa menetelmää
- olet epävarma menetelmien käytöstä
- teet johtopäätöksiä lämpötilamittausten tai laboratoriotutkimusten perusteella.
Kuolinajan määrittämisen tutkimustoimenpiteet: ks. taulukko « Kuolinajan määrittämisen tutkimustoimenpiteet: muistilista. Lähde: Oikeuslääketiede, Kustannus Oy Duodecim 2000»1.
Kuolemanjälkeisten muutosten kehittyminen: ks. kuva «»1.

Taulukko 1. Kuolinajan määrittämisen tutkimustoimenpiteet: muistilista. Lähde: Oikeuslääketiede, Kustannus Oy Duodecim 2000
Toimenpiteet ja havainnot	Huomioitavaa
Vainajan riisuminen	Kaikki vaatteet riisuttava, vaatteiden laatu ja vaatekerrosten määrä kirjattava
Kellonaika	Tutkimuksen aloittamishetki ja lopettamishetki
Lautumat	Sijainti ja poispainettavuus
Kuolonkankeus	Nivel kerrallaan aloittaen leuasta ja päätyen varpaisiin
Lämpötilan mittaaminen	Peräsuolilämpö, 10 cm:n syvyys, 10 minuutin mittaus, henkirikostapauksissa useampia mittauksia 30 minuutin välein Lämpötilamittauksen/mittausten kellonaika kirjattava tarkasti Ympäristön lämpötila, vainajan vaatetus, paino ja ruumiinrakenne rekisteröitävä
Mätänemismuutokset	Alkavat vatsanpeitteistä Laskimokuvioitus esiin Iho irtoaa Kärpäsen toukat/kärpäset
Muut havainnot	Postin päivämäärä, kuitit, pilaantuvien elintarvikkeiden päiväys, puhelinsoittojen ajankohdat tms. Vainajan pään alla olevat lehdet/lumi

Ruumiin jäähtyminen

Lämpötila mitataan vainajan asentoa tai vaatetusta muuttamatta, ks. taulukko « Kuolinajan määrittämisen tutkimustoimenpiteet: muistilista. Lähde: Oikeuslääketiede, Kustannus Oy Duodecim 2000»1.
Ympäristön lämpötila mitataan läheltä rektaalilämpötilan mittauspaikkaa.
Arviota joudutaan korjaamaan kokemusperäisesti ruumiinrakenteen, vaatetuksen ja alustan lämmönjohtamiskyvyn mukaan. Virheraja on yleensä < 10 t kuolemasta ± 2 tuntia ja > 10 t kuolemasta vähintään ± 3–4 t.
Tilanteesta riippuen saattaa olla tarpeellista tehdä useampia lämpötilan mittauksia esim. 1 ja 2 t:n välein.

Tutkitaan järjestelmällisesti kaikki nivelet. Huoneenlämmössä jäykistyvät
- leukanivel ja niska 2–4 t:ssa
- sormet ja varpaat seuraavaksi
- viimeiseksi suurimmat nivelet (kyynär-, polvi- ja lonkkanivel).
Kuolonkankeus on täydellinen 6–8 t:ssa. Se häviää samassa järjestyksessä kuin ilmaantuu, kun mätäneminen alkaa n. 2 vrk:n kuluttua huoneenlämmössä.
Muutosten ajallinen ilmentyminen on vaihtelevaa; mm. kuume, lämpö ja liikunta ennen kuolemaa nopeuttavat ja kylmä sekä voimakas, hyvin kehittynyt lihaksisto hidastavat prosessia.

Veri värjää tummiksi alimpina olevat ruumiinosat, mutta painuneet jäävät vaaleiksi. Selällään makaavalla lautumat ilmaantuvat seuraavassa järjestyksessä
- rintakehän sivuilla
- kaulalla ja korvissa
- yhtyneinä
- täydellisesti kehittyneinä 10–12 t:n kuluttua kuolemasta.
Lautumat häviävät painettaessa tai siirtyvät ruumiin asentoa muutettaessa < 4–6 t kuolemasta.
Verenhukkaan kuolleilla ei lautumia juuri ole.
Mätänemismuutokset hävittävät lautumat.

Lisäksi huomiota voidaan kiinnittää
- kuivumiseen (silmät, sormet, huulet)
- mätänemiseen (ensimmäisenä viherrys vatsalla)
- hyönteisten muniin tai toukkiin.

Penttilä A, Hirvonen J, Saukko P, Karhunen P (toim.). Oikeuslääketiede. Kustannus Oy Duodecim 2000