Potilaan oikeudet ja potilasvahinko
Lääkärin käsikirja
20.5.2024 • Viimeisin muutos 3.1.2023
Keskeistä
- Lääkärin ja potilaan erimielisyydet tulisi käsitellä heti hoitotilanteessa pyrkien yhteisymmärrykseen ja asian välittömään korjaamiseen.
- Neuvottelu ja sovinto tulevat kysymykseen myös potilaan ja palveluntuottajan välillä.
- Tyytymätön potilas voi turvautua eri oikeussuojakeinoihin, jos sovintoa ei synny.
- Tärkeimpiä oikeussuojakeinoja ovat muistutus, kantelu tai Potilasvahinkokeskukselle tehtävä potilasvahinkoilmoitus.
Potilaan keskeiset oikeudet
- Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja hyvään kohteluun
- Oikeus saada hoitoa terveydenhuollon käytettävissä olevien voimavarojen rajoissa
- Potilaan vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioitetaan, eikä hänen ihmisarvoaan loukata.
- Potilaan äidinkieli, kulttuuri ja yksilölliset tarpeet on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon.
- Ihmisiä ei aseteta eri asemaan esim. iän, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella.
- Hoitoon pääsy
- Terveyskeskus
- Arkipäivänä virka-aikana puhelinyhteys välittömästi
- Hoidon tarve arvioitava kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta
- Hoidon tarve arvioitavissa usein jo puhelimessa, ja arvion voi tehdä muukin terveydenhuollon ammattihenkilö kuin lääkäri
- Saatava vastaanottoaika kolmessa arkipäivässä, jos tilanne sitä vaatii.
- Sairaala
- Arvioitava potilaan hoidon tarve kolmessa viikossa lähetteen tulosta sairaalaan
- Tarpeelliseen hoitoon päästävä viimeistään kuudessa kuukaudessa
- Lasten ja nuorten mielenterveyttä koskevaan tarpeelliseksi todettuun hoitoon päästävä kolmessa kuukaudessa.
- Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä on 21 hyvinvointialueella. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, jolla säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi HUS-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoitoon liittyvistä tehtävistä omalla alueellaan. SOTE-uudistuksen myötä julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voivat jatkossa tarjota myös yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat.
- Potilaan valinnanvapaus terveydenhuoltolain 1326/2010 «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326»1 mukaan
- Asiakas voi valita asuinkuntansa terveysasemista haluamansa vaihtoehdon. Valinta kattaa kaikki terveysaseman tarjoamat palvelut: asiakas ei voi erotella, miltä terveysasemalta hän käyttää esimerkiksi lääkäripalveluja ja miltä asemalta neuvolapalveluja. Terveysaseman voi vaihtaa enintään kerran vuodessa ilmoittamalla asiasta kirjallisesti sekä nykyiselle että tulevalle terveysasemalle. Vaihdon voimaantulo kestää enintään kolme viikkoa.
- Mikäli asiakas tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, hän valitsee hoitopaikan yhdessä lähetteen tekevän lääkärin kanssa. Hoitopaikan voi valita koko Suomen alueelta. Jos valinta kohdistuu oman sairaanhoitopiirin ulkopuolelle, hoitovastuu valitulle yksikölle siirtyy vain lähetteeseen kirjatun sairauden tai muun hoidontarpeen osalta. Muilta osin asiakkaan erikoissairaanhoidosta vastaa edelleen kotikunnan mukainen sairaanhoitopiiri.
- Valinnanvapaus koskee julkista terveydenhoitoa. Jos kunnassa on käytössä palveluseteli, voi sen avulla valita muun kuin julkisen palveluntuottajan.
- Potilasdirektiivin mukaan potilas voi valita hoitonsa myös EU-maiden alueelta ja saada hoidostaan Suomen hoitoa vastaavan korvauksen.
- Oikeus saada itseään koskevia tietoja
- Potilaalle on kerrottava, mitä eri hoitovaihtoehtoja hänellä on, miten hoidot vaikuttavat ja onko niillä haittavaikutuksia.
- Tietoja ei saa antaa, jos lääkäri pitää ilmeisenä, että tietojen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle.
- Potilaalla on oikeus tarkistaa tiedot, jotka hänestä on kirjattu potilasasiakirjoihin. Jos tiedot ovat potilaan mielestä virheellisiä, hän voi pyytää korjaamaan ne.
- Itsemääräämisoikeus
- Potilaalle ei saa antaa sellaista hoitoa tai tehdä sellaisia toimenpiteitä, joista hän kieltäytyy.
- Potilaalla ei ole oikeutta saada mitä tahansa hoitoa, jota hän haluaa.
- Potilas voi kieltää tarpeellisen hoidon tai toimenpiteen, jolloin hänelle on selitettävä, mitä kieltäytyminen merkitsee. Jos potilas edelleen kieltäytyy, tästä on tehtävä merkintä potilasasiakirjoihin.
Potilasasiamies
- Jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä on potilasasiamies, joka
- neuvoo hoitoonsa tai kohteluunsa tyytymätöntä potilasta
- avustaa muistutuksen, kantelun tai Potilasvahinkokeskukselle tehtävän potilasvahinkoilmoituksen teossa
- ei ota kantaa potilaan lääketieteellisiin hoitopäätöksiin eikä siihen, onko potilaan hoidossa tapahtunut hoitovahinko.
Muistutus
- Ennen muistutuksen tekemistä asia kannattaa yrittää selvittää potilasta hoitaneiden henkilöiden kanssa. Usein asiat ratkeavat keskustelun avulla, eikä muita toimenpiteitä tarvita.
- Potilaslaissa on säädetty terveydenhuollon palvelujen käyttäjälle mahdollisuus tehdä muistutus, jos hän on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kokee tulleensa huonosti kohdelluksi.
- Käytännössä potilaskäsite on laaja. Jo poliklinikalle ilmoittautuvaa pidetään potilaana. Potilaaksi on katsottu myös henkilö, joka hakeutuu terveydenhuoltopalvelujen piiriin saadakseen todistuksen terveydentilastaan jonkin etuuden hakemiseksi.
- Muistutuksen voi tehdä kirjallisesti vapaamuotoisena tai toimintayksikön muistutuslomakkeella terveydenhuollon toimintayksikön terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle.
- Muistutukseen on annettava ratkaisu kohtuullisessa ajassa, viimeistään kuukauden sisällä muistutuksen tulosta terveydenhuollon toimintayksikköön.
- Jos muistutusta käsiteltäessä ilmenee, että potilaan hoidosta tai kohtelusta saattaa seurata vastuu potilasvahingosta, vahingonkorvausvastuu, syytteen nostaminen, ammatinharjoittamisen valvontaan liittyviä toimia tai muu kurinpitomenettely, potilasta on neuvottava kääntymään ao. viranomaisen tai toimielimen puoleen.
- Muistutusten merkitys korostuu, jos hallintoriitaa käytetään keinona vaatia kunnalta potilaan tarvitsemaa hoitoa tai apuvälinettä. Potilaalla itsellään on todistustaakka siitä, että saamatta jäänyttä palvelua tai apuvälinettä on tehokkaasti vaadittu. Pätevä näyttö voi olla esim. muistutus ja siihen annettu vastaus.
- Muistutusmenettelyn tarkoituksena ei ole tuomioistuinmainen prosessi, vaan riidan paikallinen ratkaiseminen asianomaisten kesken.
Potilasvakuutuslaki
- Potilasvakuutuskeskuksen internet-sivut ks. «https://www.pvk.fi/»5
- Potilasvakuutuslain 948/2019 «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190948»6 mukaan korvattavat vahingot voidaan ryhmitellä seuraavasti:
- Hoitovahingot: keskeistä on ammattitaitovaatimuksen alittuminen.
- Laitevahingot: sairaanhoitolaitteen tai -välineen vika
- Infektiovahingot: siedettävyysarvioinnissa huomioidaan infektion ennakoitavuus, vahingon vakavuus, käsiteltävänä olevan sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila.
- Tapaturmavahingot: tapaturma on sattunut tutkimuksen tai hoidon yhteydessä tai sairaankuljetuksen aikana.
- Hoitohuoneiston tai -laitteiston palo tai muu vastaava vahinko
- Lääkkeen aiheuttama vahinko korvataan potilasvahinkona, jos lääkkeen määräämisessä, apteekista toimittamisessa tai antamisessa on sattunut virhe, muutoin ne kuuluvat lääkevahinkovakuutuksen piiriin.
- Kehoon
kiinteästi asennettavista laitteista, kuten tekonivelistä, aiheutuva vahinko voidaan tietyin edellytyksin korvata.
- Potilasvahingon johdosta tarpeellinen ammatillinen kuntoutus on korvattavaa.
- Vuonna 2021
Potilasvakuutuskeskukselle (PVK) tehtiin 9 026 potilasvahinkoilmoitusta. Korvattavat potilasvahingot liittyvät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin.
Potilasvahingon sattuessa
- Tee kaikki mahdollinen tilanteen korjaamiseksi nopeasti. Tarkista, että sairauskertomuksessa on selkeät merkinnät. Tee itsellesi muistio tapahtumasta.
- Potilasvakuutuskeskuksen lomakkeet korvauksenhakijalle sekä terveydenhuollolle löytyvät linkin «https://www.pvk.fi/pvk/lomakkeet/»7 takaa.
- Vahingon käsittely käynnistyy vahinkoilmoituksella, jonka tekemiseen potilas saa tarvittaessa apua ja neuvoja potilasasiamieheltä.
- Potilasvakuutuskeskus «https://www.pvk.fi/»5 hankkii vahinkoilmoitukseen liittyvät potilasasiakirjat vahinkopaikasta sekä tiedossa olevista muista hoitopaikoista. Samalla varataan terveydenhuollon yksikölle mahdollisuus toimittaa oma selvityksensä asiasta Potilasvakuutuskeskukseen. Keskus pyytää tarvittaessa asiantuntijalausuntoja ja tekee ratkaisun.
- Tieto lopputuloksesta annetaan myös vakuutuksen ottajalle (esim. johtavan ylilääkärin kautta) sekä sille, jonka antamasta hoidosta on ollut kysymys (esim. hoitavalle lääkärille).
- Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen tyytymätön voi esittää oikaisupyynnön keskukselle tai pyytää liikenne- ja potilasvahinkolautakunnalta (liipo.fi) «https://www.liipo.fi/potilasvahingot.html»8 ratkaisusuositusta.
Muut mahdollisuudet hakea oikeussuojaa
- Terveydenhuollossa tapahtunutta ihmisoikeuksiensa loukkausta epäilevän valitus päätyy lopulta Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimeen.
- Korvauksia haluava voi turvautua potilas- tai lääkevahinkovakuutukseen tai harkita vahingonkorvauskannetta.
- Yksityisessä sopimussuhteessa palveluun tai tavaraan tyytymätöntä turvaa myös kuluttajansuoja.
- Kunnan asukas voi hakea tarvitsemaansa hoitoa tai apuvälinettä myös hallintoriidan avulla.
Tyytymättömyyden kohtaaminen
- Tyytymättömyyden aiheesta, kohteesta ja oikeussuojakeinosta riippumatta perusmenettely on aina sama: tyytymättömän kohtaaminen, asian selvittäminen, keinon valinta, ratkaisu, jälkihoito ja vastaavan tapahtuman ennalta ehkäiseminen.
- Selvittelyssä tulee kiinnittää huomiota dokumentaatioon, asianosaisten informointiin ja eri osapuolten oikeusturvaan. Hoitavalla lääkärillä, hänen esimiehellään ja organisaation johtajalla on prosessissa omat tehtävänsä ja vastuunsa.
- Useimmissa kanteluissa ym. on sivujuonteena epäonnistunut viestintä, huono kohtelu tai puutteellinen potilasinformaatio. Valitusten pontimena ei läheskään aina ole halu saada korvauksia tai rangaistusta syyllisille.
- Tyytymättömät haluavat oikeutusta tuntemuksilleen, selvitystä, vastuunottoa ja anteeksipyyntöä. Monilla on halu vaikuttaa siten, ettei tapahtunut toistuisi.
- Perusohjeita
- Kuuntele.
- Aloita myötätunnon ilmauksella, tee kysymyksiä.
- Älä intä, älä vähättele, älä epäile.
- Rauhoita kärsivällisesti, käytä aikaa.
- Ole rehellinen.
- Säilytä luottamuksellisuus.
- Ellet kelpaa keskustelukumppaniksi, kysy kenet tyytymätön haluaisi.
- Tarjoa korjausta nopeasti.
- Selvitä valitustie.
- Älä syytä muita.
- Vie palaute asianosaisille.
- Pahoittele, pyydä anteeksi.
- Ole valmis palaamaan asiaan.
- Kirjaa valittajan yhteystiedot.
Perusmenettely tyytymättömyyden hoidossa
- Selvitä, mihin tyytymättömyys kohdistuu.
- Selvitä tyytymättömän vaatimukset.
- Selvitä, onko välitöntä korjausta saatavissa.
- Hanki kaikki tieto tapahtuneesta.
- Selvitä sopivin oikeussuojakeino ja sovella sitä. Rinnakkaisia keinoja voi käyttää.
- Anna tyytymättömälle jokin ratkaisu.
- Ellei asia ole organisaatiossa ratkaistavissa, ohjaa tyytymätön oikeaan paikkaan.
- Informoi asianosaisia organisaatiossa.
- Tue asianosaisten selviytymistä.
- Selvitä, miten tapahtuneen analysointia voitaisiin käyttää toiminnan parantamiseen ja virheiden ennaltaehkäisyyn.
Hoitavan lääkärin selvitys
- Kirjaa tapahtumat itseäsi varten heti tapauksen jälkeen: aika ja paikka, potilaan henkilötiedot, sairaushistoria ja häntä aikaisemmin hoitaneet lääkärit sekä hoitohenkilökunta.
- Selvitä, mikä taho tietoja pyytää.
- Selvitä pyytäjän oikeutus tietojen saantiin.
- Selvitä aikataulu ja pyydä tarvittaessa lisäaikaa.
- Keskustele esimiehesi kanssa.
- Keskustele tarvittaessa vanhemman kollegan kanssa.
- Esitä tapahtumat aikajärjestyksessä oman näkemyksesi mukaan.
- Selvitä, miten potilaan tahto oli huomioitu toimenpiteeseen ryhdyttäessä.
- Selvitä olosuhteet tapahtumishetkellä: Oliko riittävästi henkilökuntaa? Olivatko laitteet kunnossa? Oliko laboratorio- ja röntgenpalveluja normaalisti saatavilla? Millainen oli työtilanne (kiire, päivystys)? Oliko sinulla lääkärinä käytettävissäsi kaikki tarvittava ja olemassa oleva tieto?
- Esitä, millainen oli vastuunjako työpaikallasi.
- Esitä työpaikan sisäiset ohjeet, hoitosuositukset jne.
- Pyri vastaamaan kaikkiin esitettyihin kysymyksiin.
- Käytä yleiskieltä, vältä ammattitermejä.
- Pysy asiallisena, älä moiti valittajaa tai kantelijaa.
- Harkitse lainopillisen avun tai neuvojen tarvetta.
- Selvitä tarvittaessa kulujesi korvaaminen oikeusturvavakuutuksesta.
