Tässä artikkelissa on esitetty haittaluokat 1.1.2010 voimaan tulleen lain 1639/2009 «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091639»1 mukaisina.
Ks. haittaluokkalaskuri «Haittaluokka ja -prosentti»1
Yleisen haitan suuruuden arvioimiseksi erilaisten vammojen ja sairauksien aiheuttamat haitat suhteutetaan toisiinsa jakamalla vammat ja sairaudet haittaluokituksella niiden lääketieteellisen laadun ja vaikeusasteen perusteella 20 haittaluokkaan. Haittaluokat määritellään yhtä tai useampaa vammaa tai sairautta mahdollisimman läheisesti kuvaavin nimikkein, raajan, aistin tai muun toiminnallisen kokonaisuuden toiminnanvajausta kuvaavin yleisemmin nimikkein tai kuvaamalla vammasta tai sairaudesta aiheutuvaa yleistä toiminnanvajausta. Jollei haittaluokan perusteissa erikseen toisin säädetä, haittaluokkaan sisältyy kysymyksessä olevaan vammaan ja sairauteen yleisen lääketieteellisen kokemuksen mukaan tavanomaisesti liittyvä kipu.
Haittaluokka muutetaan tuloverolain tarkoittamaksi invaliditeettiprosentiksi kertomalla haittaluokka viidellä. 30 %:n haitta-aste vastaa siis haittaluokkaa 6. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajat saavat automaattisesti 100 %:n haitta-asteen ilman lääkärin arvioimaa vamman tai sairauden aiheuttamaa haittaa.
Lausuntoa kirjoittavan lääkärin ei tarvitse merkitä ehdotustaan haittaluokasta, vaan arviointi on yleensä syytä jättää vakuutuslaitoksessa tehtäväksi.
Haittaluokkaa korotetaan, jos vammasta tai sairaudesta aiheutuu erityisen kiputilan vuoksi enemmän toiminnanvajausta kuin siitä sen laadun vuoksi yleensä muuten aiheutuisi. Keskivaikean kiputilan perusteella haittaluokkaa korotetaan vähintään yhdellä ja enintään kahdella haittaluokalla. Vaikean kiputilan perusteella haittaluokkaa voidaan korottaa tätäkin enemmän. Korotusta ei tehdä, jos kiputila otetaan sovellettavan nimikkeen mukaan muutoin erikseen huomioon haittaluokkaan vaikuttavana tekijänä. Haittaluokkaa korotetaan vammojen ja sairauksien laatu ja vaikeusaste huomioon ottaen, jos tämän lain mukaan korvattava vamma tai sairaus kohdistuu elimeen tai toimintoon, joka oli jo ennen tapaturmaa työntekijälle poikkeuksellisen tärkeä hänen aikaisemman vammansa tai sairautensa takia.
Kahden tai useamman vamman tai sairauden haittaluokat yhdistetään kokonaishaitan määrittämiseksi käyttämällä seuraavaa laskukaavaa:
K = A + B - (A x B) / 20
Kaavassa K tarkoittaa kokonaishaitan luokkaa sekä A suurempaa ja B pienempää tai toista yhtä suurta haittaluokkaa. Kolmen vamman ja sairauden yhteinen haittaluokka saadaan käyttämällä kaavassa lukuna A edellä mainituin tavoin yhdistettyä kahden vamman tai sairauden haittaluokkaa ja sijoittamalla luvuksi B pienin tai kolmas samansuuruinen haittaluokka. Jos vammoja tai sairauksia on useampia kuin kolme, laskutoimitus toistetaan vastaavalla tavalla käyttäen lukuna B aina seuraavaksi pienintä haittaluokkaa. Laskukaavaa ei käytetä laskettaessa yhteen haittaluokkia vammoista ja sairauksista, jotka kohdistuvat samanaikaisesti toisiaan korvaaviin parillisiin elimiin tai sekä näkö- että kuuloaistiin. Tapaturmasta aiheutuva kokonaishaitan haittaluokka ei voi olla suurempi kuin 20.
Tässä kohdassa mainitut haittaluokat tarkoittavat oikeaa tai parempaa kättä. Vasemman tai huonomman yläraajan haittaluokat ovat yhtä haittaluokkaa alempia, paitsi luokassa 1, jota ei alenneta.
Sormien osat: Sormien III–V kukin jäsen vastaa 1/3 sormea. Laskemalla yhteen menetetyt sormien jäsenet ja jakamalla näin saatu luku luvulla 3 saadaan luku, joka osoittaa, kuinka monen kokonaisen sormen III–V menetystä vamma vastaa. Peukalon ja etusormen jäsenten menetykset käsitellään erikseen.
Huonoon asentoon jäykistynyt sorminivel vastaa amputaatiota tästä nivelestä. Toiminnalliseen asentoon jäykistetystä nivelestä aiheutuva haitta on vähäisempi. Tunnoton ja kosketukselle huomattavan yliherkkä osa sormesta vastaa puolta kyseisen osan menetyksestä. Vähintään puoleksi menetetty sormijäsen vastaa koko jäsenen menetystä.
| Sormet ja välikämmenluut | Haittaluokka |
|---|---|
| Yhden sormen menetys: | |
| Peukalon kärkijäsen | 2 |
| Peukalo | 4 |
| Peukalo ja välikämmenluu | 5 |
| Koko etusormi | 2 |
| Etusormen kärki- ja keskijäsen | 1 |
| III–V sormi | 1 |
| III–IV sormi ja välikämmenluu | 2 |
| Kahden sormen menetys: | |
| Peukalo ja yksi III–V sormesta | 5 |
| Peukalo ja yksi III–V sormesta sekä vastaavat välikämmenluut | 6 |
| Peukalo ja etusormi | 6 |
| Peukalo, etusormi ja vastaavat välikämmenluut | 7 |
| Kaksi sormea, joista toinen etusormi ja toinen III–V sormi | 4 |
| Kaksi sormea, joista toinen etusormi ja toinen III–V sormi ja vastaavat välikämmenluut | 5 |
| Kaksi III–V sormesta | 3 |
| Kaksi III–V sormesta sekä vastaavat välikämmenluut | 4 |
| Kolmen sormen menetys: | |
| Peukalo ja kaksi III–V sormesta | 6 |
| Peukalo, etusormi ja yksi muu sormi | 7 |
| Peukalo ja kaksi muuta sormea sekä vastaavat välikämmenluut | 7 |
| Kolme sormea paitsi peukalo | 4 |
| Kolme sormea paitsi peukalo sekä vastaavat välikämmenluut | 5 |
| Neljän sormen menetys: | |
| Peukalo ja kolme muuta sormea | 8 |
| Peukalo ja kolme muuta sormea sekä vastaavat välikämmenluut | 9 |
| Neljä sormea paitsi peukalo | 7 |
| Neljä sormea paitsi peukalo sekä välikämmenluut | 8 |
| Viiden sormen menetys: | |
| Viisi sormea | 9 |
| Viisi sormea sekä välikämmenluut | 10 |
Amputaatioiden kohdalla seuraavassa taulukossa esitetty luku tarkoittaa tilaa, jossa proteesin käyttö ei ole mahdollista.
Proteesin vaikutus: Yläraajassa proteesilla ei saavuteta yhtä hyvää toiminnallista tulosta kuin alaraajassa. Ilman proteesia määritettyä haittaluokkaa voidaan hyvän toiminnallisen tilan perusteella alentaa mekaanisen proteesin kohdalla 1–2 haittaluokalla ja myoelektrisen proteesin kohdalla 2–3 haittaluokalla.
| Yläraajat, paitsi sormet | Haittaluokka |
|---|---|
| Ranne jäykkä, hyvä asento | 2 |
| Ranne jäykkä, huono asento | 3–4 |
| Rannetason amputaatio | 10 |
| Kyynärvarren kiertoliike rajoittunut tai puuttuva, asennosta riippuen | 2–4 |
| Kyynärnivel liikkuu 30–90 astetta | 2 |
| Kyynärnivel jäykkä, hyvä asento | 4 |
| Kyynärnivel jäykkä, huono asento | 5–6 |
| Kyynärvarsitason amputaatio, alaosa | 10 |
| Kyynärvarsitason amputaatio, yläosa | 11 |
| Olkavarsi nousee etukautta korkeintaan 120 astetta | 2 |
| Olkavarsi nousee etukautta korkeintaan 90 astetta | 3 |
| Olkavarsi nousee etukautta korkeintaan 45–75 astetta | 4–5 |
| Olkanivel jäykkä, olkavarsi nousee etukautta korkeintaan 40 astetta | 6 |
| Kyynärnivelen tai olkavarren alaosan tason amputaatio | 11 |
| Olkavarren yläosan tason tai koko yläraajan amputaatio | 12 |
| Molempien ranteiden amputaatio | 17 |
| Molempien yläraajojen amputaatio | 18 |
| Värttinähermon täydellinen halvaus kolmipäisen lihaksen hermon alapuolelta | 5 |
| Värttinähermon täydellinen halvaus kolmipäisen lihaksen hermon yläpuolelta | 6 |
| Keskihermon täydellinen halvaus | 6 |
| Kyynärhermon täydellinen halvaus | 6 |
| Kyynärvarren kahden hermon täydellinen halvaus | 9 |
| Kaikkien kyynärvarrenhermojen täydellinen halvaus | 11 |
| Kainalohermon täydellinen halvaus | 5 |
| Hartiapunoksen täydellinen halvaus | 12 |
Näitä arvioperusteita käytetään, jollei yksityiskohtaisiin vammanimikkeisiin vertaamalla voida päästä haittaa kuvaavaan tulokseen. Arviointi koskee yhdestä yläraajasta aiheutuvaa haittaa
| Yläraajat kokonaisuutena | Haittaluokka |
|---|---|
| Lievä toiminnanvajaus: | |
| Karkea voima vähän alentunut, näppäryys vähän alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin kirjoittaa, napittaa ja ommella, liikkuvuus vähän rajoittunut. | 0–3 |
| Keskivaikea toiminnanvajaus: | |
| Voima melkoisesti alentunut (vaikea pidellä lujasti työkalua tai nostaa noin 10 kilon painoista esinettä), näppäryys huomattavasti alentunut, mutta raajalla voi kuitenkin syödä ja kammata, liikkuvuus paljon rajoittunut. | 4–8 |
| Vaikea toiminnanvajaus: | |
| Yläraajan voima huomattavasti alentunut ja näppäryys menetetty, mutta rajaa voi käyttää tukemiseen tai työntämiseen. | 9–10 |
| Erittäin vaikea toiminnanvajaus: | |
| Yläraaja täysin käyttökelvoton tai yhtä haittaava kuin yläraajan amputaatio. | 11–12 |
CRPS:n aiheuttama haitta arvioidaan alla olevan taulukon mukaan kokonaisuutena eikä sitä voida yhdistää tai laskea yhteen muun edellä kuvatun yläraajassa aiheutuvan vammakohtaisen haitan kanssa. Yläraajan lopulliseksi haittaluokaksi valitaan joko edellä mainitun nimikkeen – yläraaja kokonaisuutena – tai nimikkeen – CRPS – osoittama haittaluokka. Erittäin vaikeissa tilanteissa voidaan poikkeuksellisesti soveltaa myös yleisen toiminnanvajauksen määrittelyä. Haitan arviointi CRPS-luokituksen perusteella edellyttää mainittuja perusteita käyttäen edellyttää IASP:n (International Association for the Study of Pain) täyttävää diagnoosia, objektiivisia löydöksiä ja syy-seuraussuhteen olemassaoloa.
| Yläraajan monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä (complex regional pain syndrome; CRPS) | Haittaluokka |
|---|---|
| Lievä CRPS: | |
| Tuntoherkkyys ja arkuus haittaavat normaalia päivittäistä toimintaa, raajan kuormituksesta ja käytöstä aiheutuu helposti kivun paheneminen, kivuliaan raajan käyttö normaalia hitaampaa ja kömpelömpää, raajan lihasvoima ja -kestävyys ovat heikentyneet. | 0–3 |
| Keskivaikea CRPS: | |
| Selviä objektiivisesti todettavia troofisia muutoksia ihossa, kynsissä tai nivelkapseleissa, lihasten surkastumista ja toimintakykyä merkittävästi haittaava poikkeava kipuaistimus. | 4–8 |
| Vaikea CRPS: | |
| Pitkälle edenneitä objektiivisesti todettavia troofisia muutoksia ihossa, kynsissä tai nivelkapseleissa. Lihaksen ovat huomattavan surkastuneet ja lihasvoima on hyvin heikko. Raajaa voi kuitenkin käyttää tukemiseen ja työntämiseen. | 9–10 |
| Erittäin vaikea CRPS: | |
| Raajaa ei voi käyttää edes työntämiseen tai tukemiseen, hallitsemattomia kipuja esiintyy jatkuvasti, henkilö kykenee vain rajoitettuun toimintaan. | 11–12 |
Amputaatioiden kohdalla seuraavassa taulukossa esitetty luku tarkoittaa tilaa, jossa proteesin käyttö ei ole mahdollista.
Proteesin vaikutus: Alaraajoissa proteesilla voidaan saada yläraajoja selvästi parempi toiminnallinen tulos. Ilman proteesia määriteltyä haittaluokkaa alennetaan hyvän toiminnallisen tilan perusteella käyttämällä seuraavia perusteita:
| Alaraajavammat | Haittaluokka |
|---|---|
| Isovarpaan menetys | 1 |
| Muun varpaan menetys | 0 |
| Isovarpaan ja vähintään kahden muun varpaan menetys | 2 |
| Neljän varpaan paitsi isovarpaan menetys | 2 |
| Jalkapöydän luiden tason amputaatio | 3 |
| Jalan keski- tai takaosan luiden amputaatio | 4 |
| Nilkan amputaatio | 5 |
| Alanilkkanivel jäykkä, hyvä asento | 2 |
| Ylänilkkanivel jäykkä, hyvä asento | 3 |
| Ylänilkkanivel jäykkä, huono asento (esimerkiksi pystyjalka - pes equinus) | 4 |
| Koko nilkka jäykkä | 4 |
| Säären tason amputaatio | 6 |
| Polvi taipuu korkeintaan 90 astetta | 1 |
| Polvi taipuu korkeintaan 60 astetta | 3 |
| Polven ojennusvajaus alle 5 astetta | 0 |
| Polven ojennusvajaus 5–10 astetta | 1–2 |
| Polven ojennusvajaus yli 10 astetta | 3 |
| Polvi jäykkä, hyvä asento | 4 |
| Epävakaa polvi, korjaamaton, oirehtiva nivelsidevamma | 1–2 |
| Polven useamman suunnan epävakaus | 3–4 |
| Polvinivelen tason amputaatio | 7–8 |
| Lonkkanivel jäykkä, hyvä asento | 5 |
| Lonkkanivelen vaikea toiminnanvajaus | 5–8 |
| Lonkan tai polven tekonivel: | |
| hyvä toiminnallinen tulos; | 2 |
| uusintaleikkauksen jälkitila; | 3–4 |
| huono toiminnallinen tulos. | 4–8 |
| Reiden tason amputaatio | 10 |
| Koko alaraaja menetetty | 12 |
| Molempien säärien amputaatio | 13 |
| Toisen säären ja toisen reiden amputaatio | 15 |
| Molempien reisien amputaatio | 16 |
| Molempien alaraajojen täydellinen menetys | 18 |
| Alaraaja lyhentynyt vähintään 3 cm | 1–2 |
| Alaraaja lyhentynyt yli 5 cm | 3 |
| Pohjehermon osittainen halvaus | 1–2 |
| Pohjehermon täydellinen halvaus | 3 |
| Säärihermon täydellinen halvaus | 4 |
| Reisi- tai iskiashermon osittainen halvaus | 3–5 |
| Reisi- tai iskiashermon täydellinen halvaus | 6 |
| Reisi- ja iskiashermon täydellinen halvaus | 10 |
Näitä arvioperusteita käytetään, jollei edellä mainittuihin yksityiskohtaisiin haittanimikkeisiin vertaamalla voida päästä haittaa kuvaavaan tulokseen. Haitta voi aiheutua yhden tai molempien alaraajojen toiminnan vajauksesta.
| Alaraajat kokonaisuutena | Haittaluokka |
|---|---|
| Lievä toiminnanvajaus: | |
| Kävely lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella lievästi rajoittunut, apuvälineen tarve ajoittaista. | 0–5 |
| Keskivaikea toiminnanvajaus: | |
| Ontumista, merkittävää liikerajoitusta, jatkuva kävely vaikeaa tai hidasta, apuneuvo tarpeen lyhyilläkin matkoilla. | 6–10 |
| Vaikea toiminnanvajaus: | |
| Liikkuminen on mahdollista vain apuneuvoon raskaasti nojaten ja lyhyitä matkoja kerrallaan, vaikeat liikerajoitukset useissa nivelissä. | 11–15 |
| Erittäin vaikea toiminnanvajaus: | |
| Alaraajat käyttökelvottomat, käytettävä pyörätuolia. | 16–18 |
CRPS:n aiheuttama haitta arvioidaan alla olevan taulukon mukaan kokonaisuutena eikä sitä voida yhdistää tai laskea yhteen muun edellä kuvatun alaraajasta aiheutuvan vammakohtaisen haitan kanssa. Alaraajan tai alaraajojen lopulliseksi haittaluokaksi valitaan joko edellä mainitun nimikkeen – alaraajat kokonaisuutena – tai nimikkeen – CRPS – osoittama haittaluokka. Erittäin vaikeissa tilanteissa voidaan poikkeuksellisesti soveltaa myös yleisen toiminanvajauksen määrittelyä. Haitan arviointi edellä mainittuja perusteita käyttäen edellyttää IASP-vaatimukset (Internationas Association for the Study of Pain) täyttävää diagnoosia, objektiivisia löydöksiä ja syy- seuraussuhteen olemassaoloa.
| Alaraajan monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä (complex regional pain syndrome; CRPS) | Haittaluokka |
|---|---|
| Lievä CRPS: | |
| Tuntoherkkyys ja arkuus haittaavat normaalia päivittäistä toimintaa, raajan kuormituksesta ja käytöstä aiheutuu helposti kivun paheneminen, kivuliaan raajan käyttö normaalia hitaampaa ja kömpelömpää, raajan lihasvoima ja -kestävyys ovat heikentyneet. | 0–3 |
| Keskivaikea CRPS: | |
| Selviä objektiivisesti todettavia troofisia muutoksia ihossa, kynsissä tai nivelkapseleissa, lihasten surkastumista ja toimintakykyä merkittävästi haittaava poikkeava kipuaistimus. | 4–8 |
| Vaikea CRPS: | |
| Pitkälle edenneitä objektiivisesti todettavia troofisia muutoksia ihossa, kynsissä tai nivelkapseleissa. Lihakset ovat huomattavan surkastuneet ja lihasvoima on hyvin heikko. Raajaa voi kuitenkin käyttää osittain varaamiseen. | 9–10 |
| Erittäin vaikea CRPS: | |
| Raajaa ei voi edes käyttää osittaiseen varaamiseen, hallitsemattomia kipuja esiintyy jatkuvasti, henkilö kykenee vain rajoitettuun toimintaan. | 11–12 |
| Kaularanka | Haittaluokka |
|---|---|
| Lievä toiminnanvajaus: | |
| Lieviä kivuliaita kaularangan liikerajoituksia, lieviä yläraajojen neurologisia oireita ja löydöksiä | 0–3 |
| Keskivaikea toiminnanvajaus: | |
| Kohtalaiset ja kivuliaat kaularangan liikerajoitukset, kohtalaisia neurologisia oireita yläraajoissa ja kohtalaiset yläraajojen tunto-, motoriikka- ja hienomotoriikkalöydökset. | 4–6 |
| Vaikea toiminnanvajaus: | |
| Huomattavat ja kivuliaat kaularangan liikerajoitukset ja haitallinen virheasento, huomattavia neurologisia oireita ja yläraajojen tunnon, motoriikan ja hienomotoriikan häiriöitä. | 7–10 |
| Selkä | Haittaluokka |
|---|---|
| Lievä toiminnanvajavuus: | |
| Lieviä, kivuliaita selän taivutusliikkeiden rajoituksia, liikkuminen lähes normaalia, lieviä neurologisia oireita ja löydöksiä. | 0–3 |
| Keskivaikea toiminnanvajavuus: | |
| Kohtalaisia ja kivuliaita rangan liikerajoituksia, kohtalainen ryhtivirhe, liikkuminen, pukeutuminen ja riisuuntuminen selvästi poikkeavaa, kohtalaisia neurologisia oireita alaraajoissa ja selviä alaraajojen neurologisia löydöksiä, todettu keskivaikea hermojuurivaurio. | 4–8 |
| Vaikea toiminnanvajavuus: | |
| Pysyvä, vaikea-asteinen ryhtivirhe, rintakehän ja lantion vaikea epämuotoisuus, selkäranka huomattavan jäykkä ja kivulias, riisuuntuminen ja pukeutuminen huomattavasti vaikeutuneet, vaikeita alaraajojen neurologisia oireita ja löydöksiä, todettu vaikea yhden tai keskivaikea useamman hermojuuren vaurio. | 9–14 |
Kallonmurtumasta aiheutuva haitta arvioidaan siihen liittyvän aivovamman perusteella.
| Kallonmurtuma | Haittaluokka |
|---|---|
| Kallonmurtuma ilman neurologisia, otologisia tai muita löydöksiä | 0 |
Leukojen ja purentaelimen toiminnallinen haitta arvioidaan erikseen puremisen ja nielemisen, puhumisen sekä leukanivelen liikkuvuuden perusteella. Leukojen ja purentaelimen haittaluokaksi valitaan korkein edellä tarkoitetuista haitoista.
| Leuat ja purentaelimet | Haittaluokka |
|---|---|
| Pureminen, nieleminen | |
| Hampaiston täydellinen tai merkittävä puutos, proteesin käyttö mahdollista. | 1 |
| Hampaiston täydellinen tai merkittävä puutos, proteesin käyttö vaikeaa tai mahdotonta, kielen osittainen puutos. | 2–4 |
| Vaikea purentahäiriö | 2–4 |
| Vain nestemäinen ravinto mahdollinen | 5–6 |
| Syöttöletku on välttämätön, osa ravinnosta annetaan syöttöletkun kautta. | 8 |
| Kaikki ravinnon otto tapahtuu avanteen kautta | 10 |
| Puhuminen | |
| Purentaelimen rakenteen vaurio tai puutos (esimerkiksi kielen osittainen menetys tai osittainen huulten ja suulaen menetys), puhe on epäselvää, mutta ymmärrettävää. | 0–5 |
| Purentaelimen rakenteen merkittävä vaurio tai puutos, puhe on vaikeuksin ymmärrettävää. | 6–10 |
| Kyvyttömyys puhua ymmärrettävästi | 11–13 |
| Leukanivelen liikkuvuus | |
| Suurin avausliike 10–39 mm | 1–2 |
| Suurin avausliike alle 10 mm | 4 |
| Leukalukko | 6 |
| Jos suurin sivuliike on yhteen suuntaan korkeintaan 2 millimetriä, haittaa korotetaan yhdellä haittaluokalla. |
| Nenä | Haittaluokka |
|---|---|
| Nenäkäytävät molemmin puolin tukossa | 2–3 |
| Kasvojen alueen muodon poikkeavuus | Haittaluokka |
|---|---|
| Ihon muutos, joka ei merkittävästi vääristä kasvojen piirteitä eikä ole huomattavan laaja, osittainen leukaluun puutos, silmämunan asentovirhe, avoluomi, näkyvien hampaiden korjaamaton puutos tai leukojen tai hampaiden vaikea asentovirhe, voimakkaasti sisäänpainunut poski- tai nenäluu. | 0–3 |
| Kasvoja merkittävästi rumentava arpi tai epämuotoisuus, sisään painunut otsaluu, nenän osan puutos, silmän puutos proteesikorjauksen onnistumisesta riippuen, päänahan menetys. | 4–7 |
| Kasvojen erittäin merkittävästi rumentava arpi tai epämuotoisuus, kuten arpien aiheuttama kasvonpiirteiden tai ilmehdinnän huomiota herättävä poikkeavuus, nenän merkittävä puutos, avoin huuli-suulakihalkio, molempien korvanlehtien menetys. | 8–10 |
| Aivohermot | Haittaluokka |
|---|---|
| I Hajuhermo: täydellinen hajuaistin puutos | 2 |
| II Näköhermo: arvioidaan kohdan 8 mukaan | |
| III Silmän liikehermo, IV Telahermo ja VI loitontajahermo: riippuluomi ja/tai silmän liikevajaus | |
| yhdessä silmässä, vaikea | 1–2 |
| molemmissa silmissä, keskivaikea | 3 |
| molemmissa silmissä, vaikea | 4–6 |
| VII Kasvohermo: | |
| lievä toispuolinen kasvohermohalvaus, | 1–3 |
| lievä molemminpuolinen kasvohermohalvaus tai vaikea toispuolinen kasvohermohalvaus, | 4–6 |
| vaikea molemminpuolinen kasvohermohalvaus. | 7–8 |
| VIII Tasapaino- ja kuulohermo: arvioidaan kohdan 9 mukaan | |
| XI Lisähermo: | |
| Lihasheikkous ja/tai spastinen kierokaulaisuus | 1–3 |
| Aivohermot V (kolmoishermo), IX (kieli-kitahermo), X (kiertäjähermo) ja XII (kielen liikehermo): Vaurion haitta arvioidaan sen aiheuttaman leukojen ja purentaelimen toiminnallisen haitan ja kasvojen alueen muodon haitan perusteella. Kolmoishermon kohdalla edellä mainittua haittaa voidaan korottaa keskivaikean hermoperäisen kiputilan perusteella 1–2 haittaluokalla ja vaikea hermoperäisen kiputilan perusteella 3–4 haittaluokalla. Sarveiskalvon tuntoaistimuksen voimakkaan alenemisen tai puutoksen tai syömisfunktion häiriön vuoksi haittaluokkaa voidaan korottaa 1–2 haittaluokalla. |
Aivovamman jälkitilan aiheuttamaa yleistä haittaa arvioitaessa on aina selvitettävä aivoihin kohdistuneen vamman vaikeus käyttäen hyväksi objektiivisia tietoja vamman varhaisvaiheen oireista ja tutkimislöydöksistä. Näitä ovat tajunnan tason alenema, muistiaukon kesto, mikäli mahdollista arvioituna tuoreeltaan vamman jälkeen, ensiavussa tehdyt objektiiviset havainnot tajunnasta ja muusta neurologisesta tilasta sekä aivokuvausten tulokset. Alkuvaiheen vaikeusaste on yleensä yhteydessä jälkitilan vaikeusasteeseen. Jälkitilan aiheuttaman haitan määrittäminen vaatii yleensä perusteellista neurologista selvitystä erikoistutkimuksineen. Aivovamman aiheuttamassa kokonaishaitassa ovat tärkeimpiä kyky- ja persoonallisuusmuutokset ja joissain tapauksissa psyykkiset jälkihaitat, kuten kognitiivisen toimintakyvyn, käyttäytymisen ja tunne-elämän muutokset. Näiden lisäksi esiintyy osalla aivovamman saaneista erityishäiriöinä neurologisia paikallishäiriöitä, kuten esimerkiksi puheen tuottamisen tai ymmärtämisen häiriö, dysfasiaa tai epilepsia. Jos paikallishäiriö ilmenee näkökentän kaventumana, tämä arvioidaan osana aivovamman jättämää kokonaishaittaa eikä erillisenä näkökykyhaittana. Samoin aivovammaan liittyvät haju- tai makuaistin toiminnan muutokset arvioidaan osana aivovamman aiheuttamaa haittaa. Muita vaihtelevasti esiintyviä oireita, kuten päänsärkyä, huimausta, väsyvyyttä, muistin ja keskittymiskyvyn heikkoutta esiintyy vaihtelevasti. Nämä eivät ole suorassa suhteessa vamman alkuperäiseen vaikeusasteeseen, vaan esimerkiksi vaikeissa vammoissa subjektiiviset oireet voivat olla niukkoja. Objektiiviset tiedot psykososiaalisesta selviytymisestä, persoonallisuuden piirteistä ja terveydentilasta sekä ennen vammautumista että sen jälkeen luovat perustaa aivovammojen jälkitilan vaikeuden arvioinnille. Mahdollinen krooninen kipu ja spastisuus voidaan ottaa huomioon haittaluokkaa korottavana tekijänä. Aivovamman jättämää haittaa ei aina voida arvioida vielä vuoden kuluttua vammautumisesta, vaan usein haitan todellinen merkitys selviää vasta vuosien seurannassa.
| Aivot | Haittaluokka |
|---|---|
| Lievä aivovamman jälkitila: | |
| Alkuvaiheen tiedot viittaavat lievään tai keskivaikeaan aivovammaan. Lieviä pysyviä oireita, kuten päänsärkytaipumus, muistin lievä epävarmuus kuormituksessa, vähän alentunut rasituksensieto. Sosiaalinen toimintakyky ennallaan. | 0–5 |
| Keskivaikea aivovamman jälkitila: | |
| Alkuvaiheen tiedot viittaavat vähintään keskivaikeaan aivovammaan. Lieviä, mutta selvästi haittaavia pysyviä oireita, kuten toistuvat päänsäryt, muistin heikkeneminen, väsyvyys ja aloitekyvyn aleneminen. Sosiaalinen toimintakyky on hieman heikentynyt. Tutkimuksissa todetaan haittaavia vaikeuksia muun muassa toiminnan ohjauksessa ja muistissa. Myös kognitiivisia erityishäiriöitä, epilepsiaa tai lieviä halvauksia voi esiintyä. | 6–10 |
| Vaikea aivovamman jälkitila: | |
| Alkuvaiheen tiedot viittaavat vaikeaan aivovammaan. Esiintyy kohtalaisia tai vaikeita oireita, kuten merkittävä päänsärkyoireisto tai selkeä kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen, jotka ovat tuntuvia ja haittaavat merkittävästi jokapäiväistä toimintaa. Sosiaalinen toimintakyky on selvästi heikentynyt. Myös eriasteisia neurologisia puutosoireita, kuten pareeseja ja kielellisiä häiriöitä tai epilepsiakohtauksia voi esiintyä. Saattaa tarvita ajoittain toisen henkilön ohjausta tai valvontaa. | 11–15 |
| Erittäin vaikea aivovamman jälkitila: | |
| Alkuvaiheen tiedot viittaavat erittäin vaikeaan aivovammaan. Erittäin vaikeita oireita, kuten neliraajahalvaus, vaikea ataksia, vaikeahoitoinen epilepsia. Kognitiivinen tasonlasku on laaja-alainen ja merkittävä. Persoonallisuuden muutokset, toiminnanohjauksen vaikeudet, hidastuneisuus ja muut neuropsykologiset löydökset ovat niin vaikeita, että tarvitsee päivittäistä apua ja valvontaa. | 16–20 |
Osalle vahingoittuneista on syntynyt samalla myös aivovamma, joka arvioidaan erikseen. Häiriöiden osa-alueita ovat raajojen (erikseen ylä- ja alaraajat) toimintakyky, rakon ja peräsuolen toiminta sekä sukupuoliset toiminnot. Mahdollinen krooninen kipu ja spastisuus voidaan ottaa huomioon haittaluokkaa korottavana tekijänä.
| Selkäydin | Haittaluokka |
|---|---|
| Lievä selkäydinvamman jälkitila: | |
| Alaraajojen toiminta on lievästi heikentynyt, mutta apuvälineitä ei tarvita. Yläraajat toimivat normaalisti eikä rakon tai suolen toimintahäiriöitä esiinny. | 0–5 |
| Keskivaikea selkäydinvamman jälkitila: | |
| Alaraajojen toimintahäiriö vaikeuttaa huomattavasti kävelyä, mutta kävely on mahdollista apuvälineiden avulla. Juokseminen ei onnistu. Yläraajoissa voi olla vähäisiä toimintahäiriöitä. Rakon ja peräsuolen toiminta on normaalia tai osittain vajaata. | 6–10 |
| Vaikea selkäydinvamman jälkitila: | |
| Liikkuminen on vaikeaa ja onnistuu vain lyhyitä matkoja kerrallaan apuvälineeseen tukeutuen. Yläraajoissa voi olla lieviä tai kohtalaisia toimintahäiriöitä. Rakon ja peräsuolen hallinta on puutteellista. | 11–15 |
| Erittäin vaikea selkäydinvamman jälkitila: | |
| Alaraajat ovat toimimattomat ja lisäksi voi olla merkittäviä halvauksia yläraajoissa. Omatoiminen liikkuminen ei yleensä ole mahdollista ilman toisen henkilön apua. Rakon ja peräsuolen hallinta puuttuu. | 16–20 |
Näöntarkkuuden alenemisen, näkökenttäpuutosten ja alla olevien sairaustilojen vaikutus arvioidaan kokonaisuutena eikä haittaa arvioida tällöin yhdistämällä tai yhteen laskemalla haittaluokkia.
| Silmät ja näkökyky | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Keskeinen näöntarkkuus: | |||||||||
| Silmien näöntarkkuudet ovat taulukon ylä- ja sivureunassa ja vastaavat haittaluokat ilmenevät ruuduista. Näöntarkkuus ilmoitetaan taittovika korjattuna. | |||||||||
| 0,7 tai parempi | 0,6 | 0,5 | 0,4 | 0,3 | 0,2 | 0,1 | alle 0,1 | ||
| 0,7 tai parempi | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 2 | 3 | 4 | |
| 0,6 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 3 | 4 | |
| 0,5 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 3 | 4 | |
| 0,4 | 1 | 1 | 1 | 2 | 3 | 3 | 4 | 6 | |
| 0,3 | 2 | 2 | 2 | 3 | 4 | 5 | 7 | 9 | |
| 0,2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 5 | 10 | 11 | 14 | |
| 0,1 | 3 | 3 | 3 | 4 | 7 | 11 | 15 | 16 | |
| alle 0,1 | 4 | 4 | 4 | 6 | 9 | 14 | 16 | 18 | |
| Haittaluokka | |||||||||
| Yhden silmän täydellinen sokeus | 4 | ||||||||
| Molempien silmien täydellinen sokeus | 18 | ||||||||
| Näkökentät: | |||||||||
| Haitta arvioidaan silmälääkärin tekemän tutkimuksen perusteella. | |||||||||
| Haittaluokka | |||||||||
| Konsentrinen supistuma siten, että kentän temporaaliraja | yksi silmä | molemmat silmät | |||||||
| 60 astetta | 0 | 2 | |||||||
| 40 astetta | 0 | 6 | |||||||
| 30 astetta | 2 | 9 | |||||||
| 20 astetta | 3 | 14 | |||||||
| alle 20 astetta | 4 | 16 | |||||||
| Haittaluokka | |||||||||
| Homonyymi hemianopsia sivulla, puolesta riippuen: | 6–8 | ||||||||
| ylhäällä, | 5 | ||||||||
| alhaalla. | 10 | ||||||||
| Homonyymi kvadranttianopsia | 3–5 | ||||||||
| Bitemporaalinen hemianopsia | 5 | ||||||||
| Binasaalinen hemianopsia, yhteisnäkö menetetty | 4 | ||||||||
| Binasaalinen hemianopsia, yhteisnäkö tallella | 2 | ||||||||
| Näkökenttien sisäiset absoluuttiset puutokset (skotoomat): | |||||||||
| Haitta määräytyy skotoomien sijainnin ja laajuuden mukaan seuraavasti: | |||||||||
| Yhden silmän absoluuttinen iso skotooma keskeisen 30 asteen sisällä | 2–3 | ||||||||
| Molempien silmien tai binokulaarisen kentän absoluuttinen iso skotooma keskeisen 30 asteen alueella | 4–8 | ||||||||
| Molempien silmien tai binokulaarisen kentän keskeinen absoluuttinen iso skotooma, joka ulottuu yli 30 asteen. Lisäksi huomioidaan mahdollinen kiikarinäkökenttä, kuten rengaspuutoksissa. | 9–14 | ||||||||
| Rengaspuutokset arvioidaan kentän temporaalirajan mukaan, kuten konsentrisessa supistumassa huomioiden kuitenkin rengaspuutoksen ulkopuolella olevan näkökentän hyödynnettävyys. | |||||||||
| Täydellinen hämäräsokeus: | |||||||||
| Koko skotooppisen alueen toiminta puuttuu, Goldmann-Weekersin adaptometrillä tai vastaavalla laitteella todettu 3 logaritmiyksikön nousu. | 10 | ||||||||
| Päivänvalonäön täydellinen puuttumien: | Haittaluokka | ||||||||
| Achromatopsia eli täydellinen värisokeus | 10 | ||||||||
| Afakia (linssittömyys): | |||||||||
| yhden silmän, lasikorjauksen mahdollisuudesta riippuen | 2–4 | ||||||||
| molempien silmien | 6 | ||||||||
| ainoan silmän | 6 | ||||||||
| Keinomykiö: | |||||||||
| Haitta arvioidaan näkökyvyn perusteella. | |||||||||
| Kaksoiskuvat: | |||||||||
| jos toinen silmä on peitettävä | 4 | ||||||||
| esiintyy vain sivulle katsottaessa | 2 | ||||||||
| esiintyy vain alas katsottaessa | 3 | ||||||||
| esiintyy vain ylös katsottaessa | 0 | ||||||||
| Kuiva silmä: | |||||||||
| Todettu Schirmerin testillä tai vastaavalla | 1–3 | ||||||||
| Vetinen silmä: | |||||||||
| Jatkuva vetisyys | 1 | ||||||||
| Mydriaasi: | |||||||||
| Esimerkiksi traumaattinen mydriaasi (häikäisy ja heikko syväterävyys) | 2–4 | ||||||||
| Silmämotoriikan poikkeavuus: | |||||||||
| Esimerkiksi silmänvärve, dystonia, pakkoliikkeet, ophtalmoplegia externa (sub)totalis, internukleaarinen ophtalmoplegia | 1–5 | ||||||||
Toisen korvan kuulon alenema: Paremman korvan ilman kuulokojetta audiometrisesti määritetyn keskiarvokuulon ollessa taajuuksilla 500, 1 000, 2 000 ja 4 000 Hz parempi kuin 20 dB, haittaluokka määräytyy huonomman korvan vastaavan keskiarvokuulon perusteella alla olevasta taulukosta. Haittaluokan määrittäminen edellyttää aina ammattikoulutetun kuulontutkijan tekemään audiometriatutkimusta. Mikäli apuvälineellä tai sisäkorvaistutteella saadaan merkittävä hyöty, haittaluokkaa voidaan alentaa 1–2 haittaluokalla, ottaen kuitenkin huomioon myös apuvälineen käytettävyys erityisesti meluisassa ympäristössä.
| Kuulon alenema | |
|---|---|
| Toisen korvan kuulon alenema: | |
| Kuulon alenema | Haittaluokka |
| 60–89 dB | 2 |
| 90– dB | 3 |
| Molempien korvien kuulon alenema: | |
| Haittaluokka määräytyy paremman korvan kuulon aleneman perusteella edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti seuraavasta taulukosta: | |
| Kuulon alenema | Haittaluokka |
| 20–29 dB | 2 |
| 30–39 dB | 3 |
| 40–49 dB | 4 |
| 50–59 dB | 5 |
| 60–69 dB | 6 |
| 70–79 dB | 7 |
| 80–89 dB | 8 |
| 90– dB | 10 |
| Jos huonomman korvan keskiarvokuulo on taajuuksilla 500, 1 000, 2 000 ja 4 000 Hz keskimäärin vähintään 35 dB parempaa korvaa heikompi, lisätään yllä olevan taulukon mukaisesti haittaan yksi haittaluokka. |
| Kuulon alenemaan liittyvä puhehäiriö | Haittaluokka |
|---|---|
| Puhe on epäselvää, mutta helposti ymmärrettävää. Kuulon alenemaa vastaavaa haittaluokkaa korotetaan tällöin 0–5 haittaluokalla, kuitenkin niin, ettei näin saatu haittaluokka voi olla suurempi kuin 12. | |
| Puhe on vaikeuksin ymmärrettävää. Kuulon alenemaa vastaavaa haittaluokkaa korotetaan tällöin 8 haittaluokalla, kuitenkin niin, ettei näin saatu haittaluokka voi olla suurempi kuin 14. | |
| Kyvyttömyys puhua ymmärrettävästi. Haittaan sisältyy tällöin myös kuulon alenema. | 14–16 |
Huimauksen ja tasapainohäiriön arvioinnissa kiinnitetään huomiota objektiivisesti havaittavaan tasapainohäiriöön ja tutkimuslöydöksiin eikä niinkään subjektiiviseen huimaukseen. Muiden elinjärjestelmien häiriöistä aiheutuvat tasapainohäiriöt arvioidaan kysymyksessä olevan elinjärjestelmän toiminnanvajauksen mukaan.
| Korvaperäinen huimaus ja tasapainohäiriöt | Haittaluokka |
|---|---|
| Lievä tasapainohäiriö: | |
| Haittaa vain epätasaisessa maastossa ja esimerkiksi kiipeillessä. Henkilö ei tarvitse liikkumisen tueksi apuvälineitä. | 0–1 |
| Keskivaikea tasapainohäiriö: | |
| Haittaa aiheutuu useimmissa jokapäiväisissä toiminnoissa, tarvitsee liikkumisen tueksi toistuvasti keppiä. Voimakkaita huimauskohtauksia esiintyy lähes viikoittain, mutta muutoin vähäisiä oireita. | 2–5 |
| Vaikea tasapainohäiriö: | |
| Voi liikkua sisätiloissa kepin avulla, mutta ulkona liikkuessa tarvitsee rollaattorin. | 6–10 |
Tinnitusoire ei pääsääntöisesti vaikuta kuulonaleneman haittaluokkaan. Jos sisäkorvavauriosta kuitenkin aiheutuu erityisen vaikean ja pitkäkestoisen tai pysyvän tinnitusoireen vuoksi enemmän toiminnanvajausta kuin siitä kuulon aleneman perusteella muuten aiheutuisi, haittaluokkaa korotetaan yhdellä haittaluokalla.
| Kuurosokeus | Haittaluokka |
|---|---|
| 20 |
| Kurkunpää | Haittaluokka |
|---|---|
| Äänihuulen halvaus, toispuolinen tai muu vastaava käheys | 2 |
| Äänihuulten halvaus, molemminpuolinen tai muu vastaava käheys | 6 |
| Henkitorven pysyvä avanne tai kurkunpään menetys | 10 |
| Kurkunpään menetys, johon liittyy henkitorven avanne ja puhekyvyn menetys | 14 |
Keuhkosairauksien aiheuttamaa haittaa arvioitaessa voidaan lähtökohtana pitää hengenahdistuksen esiintymistä erilaisissa toiminnoissa. Toiminnanvajausta on arvioitava vertaamalla toimintakykyä samanikäiseen terveeseen henkilöön. Seuraavaa taulukkoa käytettäessä on huomattava, että keuhkosairauden tulee olla tutkimuksilla varmistettu ja riittävästi hoidossa seurattu.
| Palautumaton hengitystoiminnan vajaus | Haittaluokka | ||
|---|---|---|---|
| Lievä toiminnanvajaus: | |||
| Hengenahdistusta esiintyy vain kaikkein raskaimmissa ponnisteluissa, ei kuitenkaan esimerkiksi ylämäkeä kävellessä tai portaita noustessa. | 0–5 | ||
| Keskivaikea toiminnanvajaus: | |||
| Hengenahdistusta esiintyy keskiraskaissa ponnistuksissa, kuten kiirehtiessä, pitempään ponnistellessa ja portaita noustessa, mutta ei tasamaata normaalia vauhtia kävellessä eikä tavallisissa kotiaskareissa. | 6–10 | ||
| Vaikea toiminnanvajaus: | |||
| Hengenahdistusta esiintyy jo kevyessä rasituksessa, kuten tasamaata normaalia vauhtia kävellessä, kerrosvälin portaita noustessa ja tavallisissa kotiaskareissa. Normaalia hitaampi kävely on tasamaalla mahdollinen. | 11–14 | ||
| Erittäin vaikea toiminnanvajaus: | |||
| Hengenahdistusta esiintyy jo vähäisessäkin liikkumisessa tai ponnistuksissa, kuten peseytyessä, pukeutuessa ja ajoittain levossakin. | 15–18 | ||
| Keuhkojen toimintakokeet haittaluokan määrityksessä | |||
| Keuhkosairauksiin liittyvän hengenahdistuksen aiheuttamaa haittaa arvioitaessa on pyrittävä tukeutumaan keuhkojen toimintakokeisiin. Näistä saatujen tulosten tulee olla samansuuntaisia edellä esitetyn haittaluokan määrityksen sekä mahdollisesti tehtävän fyysisen suorituskyvyn mittauksen antamien tulosten kanssa. Haitan määritys ei saa perustua keuhkojen toimintakokeiden yksittäismittaukseen. | |||
| Vitaalikapasiteetti (VC/FVC) % viitearvosta | Uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV1) % viitearvosta | Diffuusiokapasiteetti (DI) % viitearvosta | Haittaluokka |
| 65–79 | 65–79 | 60–74 | 0–5 |
| 50–64 | 50–64 | 45–59 | 6–10 |
| 35–49 | 35–49 | 30–44 | 11–15 |
| alle 35 | alle 35 | alle 30 | 16–18 |
Tyypillinen vaihtelevaoireinen keuhkosairaus on astma. Haitan arviointi perustuu aina pitkäaikaiseen seurantaan sen jälkeen, kun potilaan hoito on optimaalisella tasolla. Tilasta tulee olla saatavissa vähintään vuoden ajalta taannehtivasti sen pysyvyyttä varmentavia tietoja. Arvioinnissa huomioidaan muun muassa lääkityksen tarve, huippuvirtausarvojen taso ja vaihtelevuus, fyysisen rasituksen sietokyky sisätiloissa ja ulkona, ilman lämpötilan ja epäpuhtauksien vaikutus sairauteen, hengitystieinfektioiden yleisyys ja vaikutus oireisiin, sairauden vaikutus yöuneen sekä sairauden pahenemisvaiheiden tiheys ja vaikeusaste, kuten lääkityksen muutokset, päivystysluontoisen hoidon tarve ja sairaalahoidon tarve.
| Vaihteleva hengitystoiminnan vajaus | Haittaluokka |
|---|---|
| Vähäinen toiminnanvajaus: | |
| Potilaalla on ajoittain oireita ja ajoittain lääkitystä. | 0–1 |
| Lievä toiminnanvajaus: | |
| Tavallisesti oireet ovat lieviä, mutta pahenevat fyysisen rasituksen, ilman epäpuhtauksien, kylmän ilman ja hengitystieinfektioiden vaikutuksesta. Potilaalla on säännöllinen lääkitys, johon liittyy inhaloitava steroidi. | 2–3 |
| Keskivaikea toiminnanvajaus: | |
| Yöoireilua esiintyy lähes viikoittain ja huippuvirtausarvot ovat aamuisin jatkuvasti pienet, eikä pitkävaikutteinen sympatomimeetti korjaa niitä tyydyttävästi. Potilaan on huomattavan vaikea liikkua ulkona kylminä talvipäivinä. Lääkityksenä on inhaloitava steroidi ja pitkävaikutteinen keuhkoputkia avaava lääke ja toistuvia oraalisia steroidikuureja tai jatkuva oraalinen steroidihoito. | 4–8 |
| Vaikea toiminnanvajaus: | |
| Rasitus aiheuttaa hengenahdistusta sisätiloissakin. Keuhkofunktiotutkimuksissa todetaan pysyvä vaikea obstruktio. Potilas ottaa säännöllisen lääkityksen lisäksi suuria annoksia ylimääräistä keuhkoputkia avaavaa lääkitystä. | 9–14 |
| Erittäin vaikea toiminnanvajaus: | |
| Lääkkeiden käyttö on maksimaalista. Todetaan vaikea, pysyvä obstruktio. Henkilö joutuu olemaan suurimman osan ajastaan istuma-asennossa vuoteessa tai tuolissa. Tarvitsee jatkuvasti ulkopuolista apua. Henkilö on lähes jatkuvasti sairaalahoidon tai vastaavan laitoshoidon tarpeessa. | 15–18 |
| Uniapnea: | |
| Säännöllinen ylipaineilmahoito, jonka avulla oireita esiintyy vähän. | 0–1 |
| Säännöllisestä ylipaineilmahoidosta huolimatta todetaan subjektiivisen arvioinnin ja vireystilaa kuvaavien mittausten perusteella jatkuva päiväväsymys. | 2–4 |
Verenkiertoelinten sairauksien aiheuttamaa toiminnanvajausta arvioitaessa on lähtökohtana yleinen suorituskyvyn aleneminen. Toiminnanvajausta aiheuttavia oireita ovat muun muassa kipu, hengenahdistus, rytmihäiriö ja katkokävely. Arvioinnin tulee pohjautua tutkimuksilla varmistettuun, pysyvään ja riittävästi hoidossa seurattuun sairauteen. Erilaisten suorituskykyä mittaavien tutkimusten, kuten optimaalisella lääkityksellä tehdyn kliinisen rasituskokeen tulokset ovat tarpeellisia toiminnanvajausta määritettäessä. Ne eivät ole kuitenkaan arvioinnin yksinomainen perusta, vaan haitta arvioidaan kokonaistilanteen perusteella. Taulukossa esitetyt arvot ovat keski-ikäisen miehen viitearvoja. Seuraavaan ohjeelliseen arvioluokitukseen on otettu esimerkkejä eräiden verenkiertoelinten sairauksien tai niiden jälkitilojen aiheuttaman toiminnanvajauksen arvioinnista.
| Verenkiertoelimet | Haittaluokka |
|---|---|
| Lievä toiminnanvajaus: | |
| Sairaus on todettu, mutta oireita esiintyy vain raskaimmissa ponnisteluissa, ei kuitenkaan kävellessä tai portaita noustessa. Tällaisia ovat esimerkiksi sydäninfarktin sairastaneet henkilöt, joille on tehty onnistunut sydämen väliseinämän korjaus tai sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Todettu rytmihäiriö ilman merkittäviä hemodynaamisia vaikutuksia. Kuormitustaso rasituskokeessa > 125 W, MET > 8, NYHA-luokka 1. | 0–5 |
| Keskivaikea toiminnanvajaus: | |
| Oireita esiintyy keskiraskaissa ponnistuksissa, kuten kiirehtiessä, pitempään ponnistellessa ja portaita noustessa, mutta ei tasamaata normaalia vauhtia kävellessä eikä tavallisissa kotiaskareissa. Tällaisia ovat henkilöt, joille on asetettu sydämentahdistin tai tekoläppä, ellei oireiden vakavuudesta aiheudu suurempaa haittaa. Kuormitustaso rasituskokeessa 75–125 W, MET 5–8, NYHA-luokka 2. | 6–10 |
| Vaikea toiminnanvajaus: | |
| Oireita esiintyy jo kevyessä rasituksessa, kuten tasamaata normaalia vauhtia kävellessä, kerrosvälin portaita noustessa ja tavallisissa kotiaskareissa. Normaalia hitaampi kävely tasamaalla on mahdollista. Lääkehoidolla tasapainossa pysyvä, kiistaton eri syistä johtuva sydämen vajaatoiminta (vaikea verenpainetauti, sydäninfarktin jälkitila, sydämen siirron jälkitila). Kuormitustaso rasituskokeessa 25–75 W, MET 2–5, NYHA-luokka 3. | 11–14 |
| Erittäin vaikea toiminnanvajaus: | |
| Oireita esiintyy jo vähäisessäkin liikkumisessa ja ponnistuksissa, kuten peseytyessä, pukeutuessa ja ajoittain levossakin. Henkilöt, joilla on hoitoresistentti sydämen vajaatoiminta. Kuormitustaso rasituskokeessa < 25 W. MET < 2, NYHA-luokka 4. | 15–18 |
| Vatsaontelon ja lantionseudun elimet ja vatsanpeitteet | Haittaluokka |
|---|---|
| Pernan menetys | 1 |
| Munuaisen menetys, toinen terve | 1 |
| Munuaisten vajaatoiminta: | |
| lievä (glomerulussuodosnopeus GFR 60–89 ml/min/1,73m2) | 0–3 |
| keskivaikea (glomerulussuodosnopeus GFR 30–59 ,l/min/1,73 m2) | 4–8 |
| vaikea (glomerulussuodosnopeus GFR alle 30 ml(l/1,73m2) | 9–13 |
| dialyysihoito. | 13 |
| Munuaissiirron jälkitila | 3–5 |
| Maksan siirron jälkitila | 3–5 |
| Siittimen menetys | 10 |
| Rakon pidätyskyvyn puute: | |
| Lievä, vain ponnistaessa, | 1–3 |
| Keskivaikea, inkontinenssisuojat käytössä, ei hallittavissa hoidollisilla apuvälineillä | 4–6 |
| Vaikea arvioidaan selkäydinvamman aiheuttaman haitan yhteydessä tai yleisen toiminnanvajauksen mukaan. | |
| Peräaukon lievä pidätyskyvyn puute, ei voi pidättää löysää ulostetta | 2 |
| Peräaukon keskivaikea pidätyskyvyn puute | 4 |
| Peräaukon täydellinen pidätyskyvyn puute | 10 |
| Virtsa-avanne, pitävä | 2–4 |
| Virtsa-avanne, avoin | 5–7 |
| Ohutsuoliavanne | 8–10 |
| Paksusuoliavanne | 6 |
| Arpityrä, tukiliivi tarpeen | 2–4 |
| Mahalaukun poiston jälkitila tai merkittävä suolen poiston jälkitila, neuropatian aiheuttama gastropareesi | 1–5 |
| Lyhytsuolioireyhtymä, jossa suolta jäljellä alle yksi metri ja johon liittyy pysyvä tai toistuva suonen sisäisen nesteytyksen tarve. | 6–10 |
| Hedelmättömäksi tekevä sukuelinten vika, vamma tai sairaus ennen vammautumista lisääntymiskykyisellä henkilöllä: | |
| sukurauhasten menetykseen liittyvä, | 5 |
| muusta syystä johtuva. | 3–4 |
| Erektiokyvyttömyys: | |
| lievä, tabletti- tai pistoshoito auttaa, | 1–2 |
| vaikea, pumppu tai proteesi käytössä, | 3–4 |
| täydellinen erektiokyvyttömyys. | 5 |
| Muut vatsaontelon elimet: | |
| Haitta määritellään kohdan 15 yleisten toiminnanvajauksen arviointiperustein. |
| Ihottuma | Haittaluokka |
|---|---|
| Pysyvä alttius ihottumaan, joka on vältettävissä yksinkertaisella suojauksella tai tiettyjä tehtäviä välttämällä, ihottuma vähäoireinen ja ajoittainen. Harvinaiselle ja vältettävissä olevalle tekijälle aiheutunut allergisoituminen ilman oireita ei aiheuta korvattavaa haittaa, mutta siitä johtuva iho-oireinen tauti aiheuttaa. | 0–2 |
| Ihottumaa on lähes jatkuvasti tai sitä aiheuttavia ärsykkeitä on vaikea välttää, tila hoidolla hallittavissa, esimerkiksi kromin tai kumikemikaalien aiheuttama jatkuvaoireinen ihottuma, hoidon tarve jatkuva. | 3–5 |
| Jatkuva ihottuma, joka aiheuttaa merkittäviä rajoituksia päivittäisiin toimintoihin. | 6–10 |
| Laaja-alainen, jatkuvasti aktiivi- ja yleisoireita aiheuttava vaikea ihottuma, kuten yleistynyt erytrodermia. | 11–15 |
Arpien aiheuttama haitta arvioidaan asianmukaisen korjaavan kirurgian lopputuloksen mukaan. Raajojen ja vartalon arpien merkitys huomioidaan asianomaisen anatomisen alueen haitan arviointiperusteiden mukaan, mikäli niistä aiheutuu toiminnallista haittaa. Rumentavat arvet huomioidaan tämän kohdan mukaisesti. Kasvojen alueen arvet arvioidaan kasvojen muodon poikkeavuuden haitan mukaisesti.
| Arvet | Haittaluokka |
|---|---|
| Merkittävästi rumentavat arvet vartalon ja raajojen alueella | 1–2 |
Toiminnanvajauksen arvion tulee perustua pitkäaikaiseen (vähintään kahden vuoden ajalta taannehtivasti) sairauden tuntemiseen ja toiminnanvajauksen arvioinnin osalta alan erikoislääkärin suorittamiin tutkimuksiin.
Kun mielenterveyden häiriö on aiheuttanut pitkäaikaisesti ja edelleen aiheuttaa toistuvaisluontoisesti yksilön osallistumista ja toimintakykyä rajoittavia tilanteita, voidaan vaikeusaste arvioida seuraavasti:
| Mielenterveyden häiriöiden aiheuttama toiminnanvajaus | Haittaluokka |
|---|---|
| Lievä toiminnanvajaus: | |
| Mielenterveyden häiriö on luonteeltaan pysyvä ja ajoittain vaikeutuva siten, että toimintakyky alentuu kriisikausien aikana. Hoito kohdistuu ensisijaisesti näihin kriisikausiin ja on tuloksellista siinä määrin, että kriisikausia lukuun ottamatta potilaan toimintakyky on tallella. | 0–5 |
| Keskivaikea toiminnanvajaus: | |
| Mielenterveyden häiriö on luonteeltaan pitkäaikainen ja kriisikaudet useasti toistuvia. Toimintakyky vaikeutuu ratkaisevasti sairaudesta johtuen pitkäksi ajaksi. Hoito on pitkäaikaista ja säännöllistä, annetaan pääasiallisesti avohoidossa. Itsestä huolehtimisessa on ajoittain puutteita. | 6–10 |
| Vaikea toiminnanvajaus: | |
| Mielenterveyden häiriö on luonteeltaan pitkäaikainen ja toimintakyky on pysyvästi alentunut siten, että potilas tarvitsee ajoittain sairaala- tai laitoshoitoa. Hoidon tarve on säännöllistä ja jatkuvaa, mutta siitä huolimatta ilmenee jatkuvasti oireita ja toimintahäiriöitä. Itsestä huolehtimisessa on toistuvia puutteita, ulkopuolisen tuen tarve on säännöllisesti toistuvaa. | 11–14 |
| Erittäin vaikea toiminnanvajaus: | |
| Mielenterveyden häiriö on erittäin vakava ja jatkuva, toimintakyky on pysyvästi heikko. Henkilö on kyvytön toimimaan itsenäisesti tai ilman huomattavaa ulkopuolista tukea, itsenäinen asuminen on mahdotonta. Hoidon ja hoivan tarve edellyttää päivittäistä avo- tai laitoshoitoa. | 15–18 |
Tässä kohdassa säädetään perusteista, joilla haitta määritetään vamman tai sairauden aiheuttaman yleisen toiminnanvajauksen perusteella arvioituna. Alla olevasta luokituksesta ilmenee esimerkinomaisesti erilaisia vammojen ja sairauksien aiheuttamia toiminnanvajauksia ja niitä vastaavat haittaluokat. Haitta määritetään eri toiminnanvajauksen asteita kuvaavien kohtien perusteella ottamalla huomioon niissä kuvattujen erilaisten toiminnanvajausten lukumäärä ja vaikeusaste.
Yleistä toiminnanvajausta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös vamman tai sairauden hoitoon liittyviä näkökohtia sekä vammaan ja sairauteen liittyvät käytöshäiriöt, kuten mielialan vaihtelut, aggressiivisuus, rituaalit ja pakonomaiset toiminnot.
| Yleinen toiminnanvajaus | Haittaluokka |
|---|---|
| Lievä toiminnanvajaus: Haittaluokat 0–5 | |
| Joutuu välttämään tiettyjä aineita yliherkkyytensä vuoksi. Joutuu käyttämään ruokajärjestystä sairauden hoitamiseksi. Sairaudesta ei aiheudu merkittävää haittaa tavanomaisessa elämässä, mutta sen aiheuttamat rajoitukset tulee muistaa erityistilanteissa. | 0–2 |
| Itsenäinen liikkuminen sujuu hyvissä olosuhteissa, mutta epätasaisella alustalla liikkuminen on lievästi rajoittunut. Selviytyy yleensä itsestä huolehtimisesta. Sorminäppäryys on alentunut siten, että se vaikeuttaa napittamista ja kirjoittamista. Sairauden hoito aiheuttaa vähäistä rasitusta, tarvitsee esimerkiksi jatkuvasti lähes koko kehon ihoon voiteiden käyttöä tai ruokavalion noudattamista, insuliinihoitoinen diabetes ilman liitännäissairauksia. Merkittävä lukihäiriö, mutta osaa lukea ja kirjoittaa yksinkertaista tekstiä arkielämässä selviytyäkseen. | 3–5 |
| Keskivaikea toiminnanvajaus: Haittaluokat 6–10 | |
| Ei kykene jatkuvaa tarkkuutta ja keskittymistä vaativaan toimintaan. Sairauden hoito aiheuttaa rasitusta ja vie päivittäin aikaa ja hoidon laiminlyönti aiheuttaa vaaraa terveydentilalle. Insuliinihoitoinen diabetes, johon liittyy liitännäissairauksia. Toiminnon suorittaminen, esimerkiksi itsestä huolehtiminen, vie normaalia enemmän aikaa tai edellyttää apuneuvon käyttämistä. Osaa lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen yksinkertaiset perustaidot. Rutiiniongelman ratkaisemisesta selviytyy itsenäisesti, mutta monimutkaisten tehtävien suorittamisessa tarvitsee vähäistä ohjausta oudoissa tilanteissa, selviää itsenäisesti esimerkiksi jokapäiväisistä toimista ja asioinnista kaupassa, pankki- ja viranomaisasioinnissa saattaa olla vaikeutta. | 6–7 |
| Jatkuva seisominen tai kävely tuottaa huomattavaa vaikeutta. Pidemmillä matkoilla esimerkiksi ulkona liikkuessa tarvitsee apuneuvoa (rollaattori, pyörätuoli), minkä kanssa selviytyy pääasiassa itsenäisesti. Kiirehtiminen tuottaa vaikeutta sairausoireiden pahenemisen takia. Sairauden hoidon laiminlyönti aiheuttaa vakavaa vaaraa terveydentilalle. Lukemisessa ja kirjoittamisessa on vaikeuksia. Selviytyy mukautetussa opetuksessa. Havainto- ja koordinaatiokyvyn sekä kognitiivisten toimintojen laskusta huolimatta pääsääntöisesti on omatoiminen kotioloissa, mutta tarvitsee jossain määrin ohjausta tai järjestelyjä kodin ulkopuolisissa asioissa. Rutiiniongelman ratkaisemisessa tarvitsee vähäistä ohjausta esimerkiksi oudoissa tilanteissa. Puhe vaikeuksin ymmärrettävää (ilman kuulovammaa). Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa on lähes itsenäinen. | 8–10 |
| Vaikea toiminnanvajaus: Haittaluokat 11–15 | |
| Kykenee vain hyvin kevyeen tai rajoitettuun toimintaan. Voi liikkua vain lyhyitä matkoja kerrallaan apuneuvon turvin. Sairauden vaatima hoito aiheuttaa suurta rasitusta ja vaatii toisen henkilön säännöllistä apua tai valvontaa. Sairauskohtauksia esiintyy hoidosta huolimatta toistuvasti ja oireiden aikana on toimintakyvytön. Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaidot ovat puutteellisia. Monimutkaisten tehtävien suorittaminen tai koordinaatiota edellyttävät liikesuoritukset ovat vaikeutuneet, minkä takia tarvitsee jossain määrin, esimerkiksi viikoittain toisen henkilön apua tai ohjausta ja valvontaa itsestä huolehtimisessa sekä apua kodin ulkopuolisissa asioinneissa (kauppa, pankki- ja viranomaisasiat). | 11–12 |
| Itsestä huolehtimisessa on vaikeuksia. Riisuminen ja pukeutuminen ovat huomattavasti vaikeutuneet. Avun, ohjauksen ja valvonnan tarvetta voi olla jossakin henkilökohtaisessa toiminnassa päivittäin tai monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa, mutta ei päivittäin aikaa vievästi. Ei kykene ratkaisemaan rutiiniongelmia tai muistamaan asioita ilman runsasta ohjausta. Vaikean havainto- ja koordinaatiokyvyn sekä kognitiivisten toimintojen laskun johdosta tarvitsee jossain määrin ohjausta ja valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa, on konkreettista avuntarvetta kodin ulkopuolella asioidessa. Kommunikaatiossa on välttämätöntä käyttää kuvallista ilmaisua, tulkkiapua, viittomia tai vastaavaa apua. Kodin ulkopuoliset asiat jäävät useimmiten omaisten tai edunvalvojan tehtäväksi. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvitsee runsaasti ohjausta esimerkiksi sopimattoman käytöksen tai oma-aloitteisuuden puutteen takia. | 13–15 |
| Erittäin vaikea toiminnanvajaus: Haittaluokat 16–20 | |
| Kykenee ajoittain korkeintaan askartelunluontoiseen toimintaan. Konkreettista avun tarvetta on monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa aikaa vievästi päivittäin tai huomattavassa määrin säännöllistä ohjauksen ja valvonnan tarvetta. Kommunikoinnissa, syömisessä ja nielemisessä on huomattavia vaikeuksia. Täydellinen sekä rakon että peräsuolen pidätyskyvyttömyys. Ei kykene käyttämään alaraajojaan liikkumiseen. Tarvitsee jatkuvaa ympärivuorokautista perus- ja sairaanhoitoa sekä muuta huolenpitoa esimerkiksi syvän kehitysvammaisuuden tai psykiatrisen sairauden takia. | 16–17 |
| On päivittäisissä toiminnoissaan lähes täysin riippuvainen toisen henkilön avusta, kuten esimerkiksi neliraajahalvaantunut. | 18–20 |
Alla olevasta taulukosta saadaan suoraan kahden erillisen haittaluokan tapaturmavakuutuslain 18 b §:n 4 momentin mukaista laskukaavaa käyttäen yhdistetty haittaluokka. Taulukosta etsitään ensin suurempaa haittaluokkaa tarkoittava rivi vasemmalta tummennetusta pystysarakkeesta. Sen jälkeen etsitään pienempää tai yhtä suurta haittaluokkaa tarkoittava sarake alareunan tummennetulta riviltä. Laskukaavan mukaan yhdistetty haittaluokka ilmenee mainitun rivin ja sarakkeen leikkauskohdasta.
| Yhteenlaskukaavan mukainen haittaluokka katsotaan ko. rivin ja sarakkeen leikkauskohdasta. | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 2 | |||||||||||||||||||
| 2 | 3 | 4 | ||||||||||||||||||
| 3 | 4 | 5 | 6 | |||||||||||||||||
| 4 | 5 | 6 | 6 | 7 | ||||||||||||||||
| 5 | 6 | 7 | 7 | 8 | 9 | |||||||||||||||
| 6 | 7 | 7 | 8 | 9 | 10 | 10 | ||||||||||||||
| 7 | 8 | 8 | 9 | 10 | 10 | 11 | 12 | |||||||||||||
| 8 | 9 | 9 | 10 | 10 | 11 | 12 | 12 | 13 | ||||||||||||
| 9 | 10 | 10 | 11 | 11 | 12 | 12 | 13 | 13 | 14 | |||||||||||
| 10 | 11 | 11 | 12 | 12 | 13 | 13 | 14 | 14 | 15 | 15 | ||||||||||
| 11 | 11 | 12 | 12 | 13 | 13 | 14 | 14 | 15 | 15 | 16 | 16 | |||||||||
| 12 | 12 | 13 | 13 | 14 | 14 | 14 | 15 | 15 | 16 | 16 | 16 | 17 | ||||||||
| 13 | 13 | 14 | 14 | 14 | 15 | 15 | 15 | 16 | 16 | 17 | 17 | 17 | 18 | |||||||
| 14 | 14 | 15 | 15 | 15 | 16 | 16 | 16 | 16 | 17 | 17 | 17 | 18 | 18 | 18 | ||||||
| 15 | 15 | 16 | 16 | 16 | 16 | 17 | 17 | 17 | 17 | 18 | 18 | 18 | 18 | 19 | 19 | |||||
| 16 | 16 | 16 | 17 | 17 | 17 | 17 | 17 | 18 | 18 | 18 | 18 | 18 | 19 | 19 | 19 | 19 | ||||
| 17 | 17 | 17 | 17 | 18 | 18 | 18 | 18 | 18 | 18 | 19 | 19 | 19 | 19 | 19 | 19 | 19 | 20 | |||
| 18 | 18 | 18 | 18 | 18 | 19 | 19 | 19 | 19 | 19 | 19 | 19 | 19 | 19 | 19 | 20 | 20 | 20 | 20 | ||
| 19 | 19 | 19 | 19 | 19 | 19 | 19 | 19 | 19 | 19 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | |
| 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | |