Altistumisen ja oireilun selvittely kosteusvauriorakennuksissa

Keskeistä

• Rakennusten sisäilmaan liittyvä oireilu on varsin yleistä, ja oireiden aiheuttajina ovat yleensä muut tekijät kuin kosteusvauriot «Reijula K, Korenius P, Keränen H, Tulenheimo-Eklund E, Vuokko A, Sainio M. Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa. Työterveyslaitos 2022. »3.
• Kosteusvaurioissa rakenteiden ja materiaalien homeilla tarkoitetaan home- ja hiivasieniä sekä bakteereita (esim. sädesieniä eli aktinobakteereja) «Isokääntä P, Rautiala S. Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi: Ohje työpaikkojen sisäilmastoselvityksiä ja olosuhdearviointeja tekeville. Työterveyslaitos 2023. »2.
• Tarkkaan ei tiedetä, mitkä tekijät näissä rakennuksissa liittyvät oireiluun ja millä mekanismeilla oireilu syntyy. Tämän vuoksi kosteus- ja homevaurioihin liittyvien oireiden tutkiminen on vaikeaa.
• Sisäilmaan liittyvän oireilun perusteella ei kuitenkaan voida tehdä varmoja päätelmiä rakennuksen kunnosta tai siellä esiintyvistä sisäilman epäpuhtauksista «Pekkanen J, Salmela A, Hyvärinen A, Karvonen A, Leppänen H, Vasankari T, Vuokko A, Wallenius K, Huttunen K. Faktantarkistusta: sisäilma ja terveys. Duodecim 2023:139(1):31–7»1.
• Ennen oireilun tai sairauden liittämistä kosteusvaurioihin tulee lääkärillä olla rakennustekninen asiantuntija-arvio merkittävästä kosteus- ja homevauriosta tutkitussa rakennuksessa.
• Kaikissa kosteus- ja homevaurioihin liittyvissä terveyshaittojen epäilyissä tärkeintä on todetun kosteus- ja homevaurion korjaaminen.
• Epäiltäessä oireiden tai sairauksien liittyvän kosteus- ja homevauriorakennukseen tutkitaan samanaikaisesti oireilevat henkilöt ja vaurioitunut rakennus.
• Kosteusvauriorakennuksissa ilmenneiden rakennukseen liitettyjen oireiden yhteydestä kosteusvauriomikrobeihin ei ole löydetty pitävää näyttöä. Oireilevan potilaan tutkimukset perustuvat sisäilmassa todettujen epäpuhtauksien ja oireiden välisen yhteyden osoittamiseen, kliinisiin löydöksiin ja muiden etiologisten tekijöiden poissulkuun.
• Kosteusvauriorakennuksiin kuten muihinkin sisäilmaongelmiin liittyvät terveyshaitat voivat ilmetä pelkästään ohimenevinä ärsytys- tai yleisoireina (esim. päänsärky, väsymys ja pahoinvointi).
• Pitkittyneestä sisäilmaan liitetystä oireilusta kärsivää henkilöä on aiheellista tukea työ- ja toimintakyvyn palauttamiseksi «Selinheimo S, Sainio M, Vuokko A, Kulha K. Sisäilmaan liittyvät pitkittyvät oireet: tie kohti toimintakyvyn palautumista. Työterveyslaitos 2020. »4.
• Kosteusvauriorakennuksissa oireiden ja sairauksien tutkiminen ja hoito on pääosin perusterveydenhuollon tehtävä. Erikoissairaanhoidon tai Työterveyslaitoksen tutkimuksiin ohjataan henkilöt, joilla epäillään astmaa tai muuta rakennukseen liitettyä sairautta.

Epidemiologia

• Sisäilmaan liittyvä oireilu on yleistä. Joka viides toimistotyössä raportoi viikoittaista silmien ja ylähengitysteiden oireilua sisäilmasta. Oireita selittävät yleensä muut olosuhdetekijät kuin kosteus- ja homevauriot. Oireilu on monitekijäistä ja yksilön omaan terveydentilaan ja ominaisuuksiin liittyvää. Kuiva tai tunkkainen huoneilma, pöly ja materiaaleista vapautuvat hajut voivat liittyä oireiluun.
• Tutkimusten mukaan n. 10 %:ssa pientaloista ja kerrostalohuoneistoista ja 20–25 %:ssa koulujen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilojen pohjapinta-alasta on merkittäviä kosteus- ja homevaurioita «Reijula K, Ahonen G, Alenius HJ, Holopainen R, Lappalainen S, Palomäki E, Reiman M. Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 2012:1. »5.
• Kosteus- ja homevaurioiden sekä astman ja hengitystieoireiden välisestä yhteydestä on näyttöä. Näillä on ajallinen yhteys, mutta oireiden ja sairauksien aiheuttajaa ei varmuudella tiedetä.
• 1950–60-luvuilla rakennetuissa taloissa kosteusvaurioita on etenkin alapohjissa, 70-luvun tasakattorakennuksissa yläpohjien rakenteissa. Uudemmissakin taloissa osan vaurioista ovat aiheuttaneet rakennusvirheet ja putkivahingot.

Kliininen kuva

Selvittely

Toimenpiteet

• Rakennuksen muut sisäilmaongelmia aiheuttavat tekijät on selvitettävä ja laitettava kuntoon (esim. ilmanvaihdon epäkohdat, lämpöolot, materiaalien päästöt, lika ja pöly) «Isokääntä P, Rautiala S. Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi: Ohje työpaikkojen sisäilmastoselvityksiä ja olosuhdearviointeja tekeville. Työterveyslaitos 2023. »2.
• Tärkeintä on korjata todettu merkittävä kosteus- ja homevaurio.
• Jos kosteusvaurioituneessa talossa oireilijoita on vain yksi tai muutamia ja oireet ovat lieviä ärsytysoireita, voidaan tyytyä korjauksen lisäksi oireenmukaiseen hoitoon ja pitää potilaat seurannassa, kunnes oireet poistuvat.
• Jos oireilijoita on useita tai oireet jatkuvat (esim. astma, infektiokierre), rakennuksesta kannattaa tehdä tarvittavat rakennustekniset selvitykset (pätevä rakennustekninen tai sisäilman asiantuntija, kunnallinen terveystarkastaja, työterveyshuolto).
• Ei ole olemassa laboratorio- tai muitakaan tutkimuksia, joilla kosteus- ja homevaurio voidaan varmuudella yhdistää oireisiin tai sairauksiin.
• Astman epäily vaatii jatkotutkimuksia erikoissairaanhoidossa tai Työterveyslaitoksella.

Kosteusvaurion indikaattorimikrobit

• Kosteusvaurioon liittyviä yleisimpiä mikrobilajeja, ns. kosteus- ja homevaurioindikaattorimikrobeja
  • Runsaasti kosteutta vaativat: Aspergillus fumigatus, Exophiala, Phialophora, Trichoderma, Ulocladium, Stachybotrus, Fusarium, Actinomyces (sädesienet), hiivat, gramnegatiiviset bakteerit (esim. pseudomonas)
  • Kohtalaisesti tai vähän kosteutta vaativat: Aspergillus versicolor, Eurotium, Penicillium (P. chrysogenum, P. aurantiogriseum), Wallemia
• Osa em. mikrobeista voi tuottaa toksiineja (homesienimyrkkyjä), kuten Stachybotrus chartarum (atra), Aspergillus versicolor ja Trichoderma viride.
  • Mikrobitoksiinien osuutta oireisiin ei ole osoitettu.
  • Toksiinien tutkimiseen sisäympäristössä ei ole tutkimusmenetelmiä, joiden perusteella mahdollista altistumista voitaisiin luotettavasti arvioida.
  • Toksiinien yhteydestä oireiluun ei myöskään ole pitävää näyttöä.
• Em. mikrobien löytyminen rakennuksesta tukee lähinnä rakennusteknistä tutkimusta, mutta niiden osuus terveydellisen merkityksen arvioinnissa on vähäinen.

Vastuukysymykset

• Asuntojen kosteusvaurio-ongelmat ovat huoneistojen omistajien vastuulla. Kunnallinen ympäristö- ja terveysvalvonta voi ohjata ja neuvoa jatkotoimissa.
• Työpaikan kosteusvauriossa vastuu jatkotoimista on työnantajalla, joka käyttää työterveyshuoltoa terveydellisenä asiantuntijana.