Lapsen pään kasvu

Keskeistä

• Suurin osa päänympäryksen kasvusta tapahtuu kahtena ensimmäisenä elinvuotena.
• Synnynnäiset ja vastasyntyneisyyskauteen liittyvät ongelmat näkyvät päänympäryksen kasvussa yleensä ensimmäisenä elinvuotena, jolloin seuranta on erityisen tärkeää.
• Lapsen pää kasvaa yleensä yhdensuuntaisesti pituuden kanssa.
• Lapsi tulee lähettää lastentautien poliklinikalle lisäselvityksiin poikkeavan pään kasvun vuoksi, jos
  • pään kasvu kiihtyy > 1 SD pituuskasvuun / pituuskasvun kiihtymiseen verrattuna
  • pään kasvu taittuu > 1 SD pituuskasvuun / pituuskasvun taittumiseen verrattuna
  • pään kasvu poikkeaa pituuskasvusta > 2 SD, vaikka selkeää em. kiihtymistä tai taittumista ei olisi havaittavissa ja lapsella on
    • poikkeavia ulkonäköpiirteitä tai
    • kehitys on viiveistä tai poikkeavaa
  • pää kasvaa > +3 SD (makrokefalia)
  • pää kasvaa < –3 SD (mikrokefalia).

Pään kasvun kiihtyminen

• Kiihtyneen pään kasvun taustalla voi olla aivo-selkäydinnestekierron estyminen (tuumori, akveduktin ahtaus/stenoosi) tai sen takaisinimeytymisen estyminen (subduraalivuoto/effuusio; huom.! lasten traumat ja kaltoinkohtelu) tai neurometabolinen sairaus.
  • Jos lapsella on pään kasvun kiihtymisen lisäksi karsastusta, hänet tulee lähettää kiireellisesti lisätutkimuksiin.
  • Jos lapsi on väsynyt, syö huonosti tai oksentelee tai lapsen lakiaukile on pullottava ja täyteläinen tai hänellä on auringonlaskun katse, hänet tulee ohjata päivystyslähetteellä lastentautien poliklinikalle tutkimuksiin ja hoitoon.

Pään kasvun hidastuminen

• Hidastuneen pään kasvun taustalla voi olla kallon saumojen ennenaikainen luutuminen tai jokin neurometabolinen tauti tai oireyhtymä.

Kallon poikkeava muoto

• Kallon kasvu määräytyy aivojen kasvun mukaan.
• Lapsen kallossa esiintyy erityyppisiä muodon poikkeamia, jotka useimmiten ovat lieviä eivätkä tarvitse hoitoa.
• Tällaisia itsestään korjaantuvia muutoksia ovat erilaiset kallon painumat, jotka ovat seurausta mm. sikiön asennosta kohdussa tai synnytystavasta.
  • Takaraivon toispuolista litteyttä kutsutaan deformationaaliseksi posterioriseksi plagiokefaliaksi (kuva «»1) tai ”asentovinokalloisuudeksi”, joka aiheutuu kallon muovautumisesta, harvoin todellisesta synostoosista.
• Kallon saumojen ennenaikainen luutuminen aiheuttaa kallon muodon poikkeavuutta (kuva «»1).
• Erilaiset harjanteet (esim. metooppisen otsasauman muodostama harjanne) tai kallon luun kohoumat eivät edellytä kirurgista hoitoa.
• Koronaarisauman, sagittaalisauman tai lambdasauman enneaikaiseen luutumiseen liittyvä progressiivinen kallon muodon poikkeavuus edellyttää plastiikkakirurgista konsultaatiota.