Takaisin Tulosta

Aikuisten hydrokefalus ja sunttikomplikaatiot

Lääkärin käsikirja
12.5.2025 • Viimeisin muutos 12.5.2025
Ville Leinonen

Keskeistä

  • Hydrokefalus tarkoittaa aivokammioiden laajenemista likvorin kiertohäiriön takia. Hydrokefalusta hoidetaan usein suntilla (oikovirtausletkulla), joka johtaa likvoria pois aivokammioista.
  • Hydrokefalukseen ei ole tehokasta lääkehoitoa.
  • Suntti voi tukkeutua, infektoitua, toimia liikaa, toimia huonosti, altistaa subduraalitilan hematoomalle, olla tarpeeton tai haitata ihonalaisena implanttina.
  • Jos sunttipotilaalle kehittyy aivopaineoireita «Kohonnut kallonsisäinen paine»1, hän on hengenvaarassa. Potilas tulee välittömästi siirtää sairaalaan, jossa voidaan heti tehdä pään TT tai MK päivystyksenä vuorokaudenajasta riippumatta (MK erityisesti lapsilla).

Hydrokefalus

  • Likvoria muodostuu n. 500 ml/vrk, eniten sivuaivokammioissa, joista se perinteisen käsityksen mukaan virtaa III aivokammion ja akveduktin kautta IV aivokammioon ja edelleen aivojen pinnalle ja spinaalikanavaan subaraknoidaalitiloihin imeytyäkseen araknoideavillusten läpi takaisin verenkiertoon. Likvorin kierto on kuitenkin monimutkaisempi ja yhä puutteellisesti tunnettu.
  • Likvorikierron ja hydrokefaluksen yhteys aivojen glymfaattiseen nestekiertoon on toistaiseksi epäselvä.
  • Kallonsisäinen paine – normaalisti alle 10 cm H2O – on hydrokefaluksessa ajoittain tai jatkuvasti koholla.
  • Obstruktiivisessa hydrokefaluksessa jokin prosessi (esim. kasvain) tukkii likvorin kulun aivokammioissa ja kammiot laajenevat virtausesteen proksimaalipuolelta.
  • Kommunikoivassa hydrokefaluksessa (kuten idiopaattisessa normaalipaineisessa hydrokefaliassa) kaikki aivokammiot laajenevat, koska likvorin virtaus tai imeytyminen on estynyt.

Suntin tarkoitus ja rakenne

  • Suntti ei ole teknisesti ideaalinen, vaan se on altis komplikaatioille.
  • Suntin tarkoitus on viedä likvoria aivokammioista siten, että hydrokefalus laukeaa ja oireet häviävät.
  • Potilaan suorituskyky ja henki voi olla täysin riippuvainen suntista koko lopun ikää.
  • Normaalipainehydrokefaluksessa (NPH) suntin tarkoituksena on lievittää oireistoa (muistivaikeudet, kävelyvaikeudet, virtsainkontinenssi).
  • Suntissa on kaksi silikoniletkua ja niiden välissä läppälaite. Yläletku menee useimmiten otsalta tai takaraivolta kalloon tehdystä poranreiästä oikeaan sivuaivokammioon. Alaletku kulkee ihon alla peritoneaalionteloon tai leuanalushaavasta vena jugularis internaan ja sydämen oikeaan eteiseen.
  • Läppä on tavallisesti oikean korvan takana. Sopivan tasoinen avautumispaine estää liian likvorivirtauksen suntin läpi. Magneettiläpän avautumispaine on säädettävissä ulkoisesti. Vanhemmissa sunteissa magneettikuvaus voi muuttaa magneettiläpän avautumispainetta (ks. alla.)
  • Läpän painelulla ei ainakaan kokemattomissa käsissä ole diagnostista merkitystä.
  • Suntin letkut ja läppä näkyvät kallon, rintakehän ja vatsaontelon natiivikuvissa. Matala-annos-TT-kuvissa letkujen sijainti aivokammiossa ja peritoneaaliontelossa näkyy paremmin. Letkut näkyvät myös MK:ssa (ilman säderasitusta; lapset). Läppä aiheuttaa kuviin artefaktin.

Suntin tukkeutuminen ja akuuttihoito

  • Suntin yläletku, läppälaite tai alaletku voi tukkeutua monesta syystä.
    • Yleensä tuntematon syy
    • Likvorin verisyys tai korkea solu- tai proteiinipitoisuus
    • Letkun irtoaminen tai kasvun myötä lyhyeksi jääminen (natiivikuva koko suntin matkalta)
    • Yläletkun kiinnittyminen aivokammion ependyymiin tai plexus chorioideukseen
    • Kiinnikkeet tai kysta peritoneaaliletkun kärjen ympärillä (kaiku- tai TT-tutkimus)
  • Suntista täysin riippuvainen potilas on muutaman tunnin kuluttua välittömässä hengenvaarassa, jos suntti tukkeutuu.
  • Jos kliininen kuva ja kuvantamislöydös sopivat suntin toimintahäiriöön, potilas tulee välittömästi siirtää neurokirurgiseen yksikköön suntin korjausleikkausta varten.
  • Päivystävä lääkäri voi lähettää TT:t tai MK:t heti sähköisesti neurokirurgisen yksikön päivystäjälle ja määrittää hänen kanssaan potilaan akuuttihoidon tarpeellisuuden.
  • Potilaan saattajilta edellytettävän ensihoitotaidon suhteen toimitaan alueellisen ensihoito-ohjeen mukaisesti.
  • Hätätilassa esim. siipineulalla tehtävä suntin kammion punktio, jolla voidaan päästää nestettä pois, voi tulla kyseeseen paineoireiden helpottamiseksi, jos suntti on tukossa ja potilas menee tajuttomaksi.
  • Osassa magneettiläppiä avautumispaine voi muuttua magneettikuvauksessa (kohdistettuna mihin tahansa vartalonosaan). Magneettiläpän avautumispaine on tarkistettava kuvauksen jälkeen, jollei läppä ole dokumentoidusti MK-turvallinen. Läppäasetuksen voi tarkastaa myös kallon rtg-kuvalla (peruskallo- tai kohdennettu kallo-rtg). Kuvalöydöksestä konsultoidaan neurokirurgia.

Suntin infektoituminen

  • Aikuisen suntti-infektio ilmenee bakteremiana veressä ja pitkittyneenä kuumeiluna.
  • Sunttipotilaallakin on huomioitava ja suljettava ensin pois muut, tavallisemmat infektiot.
  • Infektoitunut suntti joudutaan lähes aina poistamaan ja vaihtamaan.
  • Ventrikuloatriaalinen suntti voi aiheuttaa ”sunttinefriitin”, joka edellyttää suntin vaihtamista ventrikuloperitoneaaliseksi.
  • Suntin läpän tai letkun paljastuminen ihon alta edellyttää päivystyksenä neurokirurgista hoitoa.

Suntin ylitoiminta

  • Suntin ylitoiminnan tavallisin oire on asentoriippuvainen alipainepäänsärky (pystyasento pahentaa).
  • TT tai MK voi osoittaa subduraalisia nestekertymiä (effuusiot) tai hematoomia (ks. alla).
  • Rakomaisten aivokammioiden (slit ventricle) oireyhtymässä aivokammiot ovat kasaanpainuneet. Potilas voi kärsiä yli- tai alipainepäänsärystä.
  • Magneettiläpän asentaminen ja sopivan avautumispaineen hakeminen usein lievittää tilannetta.

Suntti ja subduraalihematooma

  • Suntti altistaa subduraalitilan krooniselle nestekertymälle tai hematoomalle.
  • Hoito voi edellyttää trepanaatiota ja/tai sunttiläpän avautumispaineen säätöä; joissakin tapauksissa suntti joudutaan sulkemaan.

Suntin vajaatoiminta kommunisoivassa hydrokefaluksessa

  • Jos epäillään suntin vajaatoimintaa, varmennetaan ensin kuvantamalla suntin asianmukainen sijainti koko matkaltaan.
  • Suntin toimintaa voidaan arvioida infuusiotestilaitteistolla ja/tai sunttipunktiolla neurokirurgisessa yksikössä.

Tarpeeton suntti ja suntin poisto

  • Suntti voi olla tarpeeton esim. kasvaimen poiston jälkeen tai jos NPH-tyyppinen oireisto onkin Alzheimerin taudista tai muusta neurodegeneratiivisesta taudista johtuva.
  • Tarpeeton suntti pyritään poistamaan, jos alaletku on verenkierrossa (”sunttinefriitin” riski), suntista on haittaa tai potilas on nuori.
  • Suntin poisto edellyttää koesulkua. Yläletkua ei välttämättä poisteta, koska letkun ulosvetämiseen voi liittyä aivokammioverenvuodon riski.

Haittaava suntti

  • Sunttipotilas voi kokea, että läppä tai letkut ihon alla ovat liian koholla tai tuntuvat epämiellyttäviltä. Neurokirurgin konsultaatio voi olla aiheellinen.

Kirjallisuutta

  1. Leinonen V, Koivisto A. Normaalipaineinen hydrokefalia. Teoksessa: Hallikainen M, Koivisto A, Melkas S, Portaankorva A, Rinne J, Rosenvall A (toim.). Muistisairaudet. 3., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2025.
  2. Yleistä neurokirurgiasta (artikkeli 1.11) ja Likvorikierron häiriöt (artikkeli 11.5). Teoksessa: Salminen P, Koljonen V, Pakarinen M, Sallinen V (toim.). Kirurgia. 4., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2024.