Vastasyntyneen keltaisuus
Lääkärin käsikirja
17.5.2023 • Viimeisin muutos 17.5.2023
Mirka Lumia, Laura Merras-Salmio ja Ilkka Ketola
Keskeistä
- Täysiaikaisista vastasyntyneistä jopa puolet kellastuu ensimmäisten elinpäivien aikana, ennenaikaisista suurin osa.
- Keltaisuuden aiheuttaa bilirubiinin liiallinen kertyminen kudoksiin.
- Hoitoajat synnytyssairaalassa ovat lyhyitä, ja lapsi voi kellastua vasta kotiutumisen jälkeen.
- Turvarajat ylittävä konjugoitumattoman bilirubiinin pitoisuus voi aiheuttaa neurologisen vamman.
- Suositusten mukaan vastasyntyneen bilirubiinipitoisuus mitataan ennen kotiutumista joko ihobilirubiinimittarilla tai verinäytteestä.
Syyt ja oireet
- Fysiologinen keltaisuus on suurimmillaan 3–5 vrk:n iässä.
- Rintamaitokeltaisuutta esiintyy n. 10 %:lla vastasyntyneistä 4–6 viikon ikään asti.
- Lasten kotiutuessa synnytyssairaalasta yhä varhaisemmin vauva voi kellastua vasta kotona.
- Ennenaikaisuus on merkittävin kellastumiselle altistava tekijä.
- Veriryhmäimmunisaatiot (ABO- tai Rh-immunisaatio) ovat tavallisimpia syitä vastasyntyneen vaikealle kellastumiselle.
- Muita kellastumisen riskitekijöitä ovat painonlasku yli 8 %, infektiot, kookkaat mustelmat, synnytyspahka, sisaruksen valohoito ja äidin diabetes. Tällöin vauva kellastuu usein jo ennen 2 vrk:n ikää.
- Keltainen vauva on vaisu ja väsähtää helposti. Niukka maidonsaanti ja merkittävä painonlasku lisäävät riskiä kellastumiselle.
Diagnoosi ja hoito
- Jos vastasyntynyt kellastuu kotona, perhe ottaa suoraan yhteyttä synnytyssairaalaan ensimmäisten 2 elinviikon aikana.
- Bilirubiinitason ylittäessä sinivalohoitorajan kellastumista hoidetaan sinivalohoidolla ja riittävällä nesteytyksellä. Valohoitoraja riippuu lapsen gestaatioiästä, syntymäpainosta ja kronologisesta iästä.
- Sinivalohoitoa voidaan antaa synnytyssairaalassa tai kotisairaalan seurannassa myös kotona.
- Kahden viikon iän jälkeen keltaisuus on pitkittynyttä, ja syy on selvitettävä viimeistään tällöin.
- Rintamaitokeltaisuus on yli 2 viikon ikäisen lapsen tavallisin keltaisuuden syy. Tällöin lapsi voi hyvin ja paino nousee. Rintaruokinnan keskeyttämistä ei suositella.
- Jos vastasyntyneenä alkanut keltaisuus pitkittyy yli 2 viikon iän, on aina tarkistettava konjugoidun bilirubiinin määrä.
- Konjugoidun bilirubiinin mittaaminen voidaan tehdä perusterveydenhuollossa, jos tulos on käytettävissä nopeasti eikä aiheuta viivettä erikoissairaanhoitoon lähettämisessä.
- Jos konjugoitu bilirubiini on > 20 % kokonaisbilirubiinista tai yli 20 µmol/l, tarvitaan kiireellisiä erikoissairaanhoidon jatkotutkimuksia sappitieatresian poissulkemiseksi.
- Jos lapsi kellastuu yli 2 viikon iässä, hänet lähetetään lastenpoliklinikkaan lisätutkimuksiin kiireellisesti < 1 viikon lähetteellä tai päivystyslähetteellä seuraavana arkipäivänä. Laboratoriokokeiden ottaminen perusterveydenhuollossa ei ole välttämätöntä ennen lähettämistä.
- Jos perusterveydenhuollossa on mahdollisuus ottaa lapsesta verinäytteitä, suositellaan tutkittavaksi bilirubiininäytteiden lisäksi PVK+Re, Coombs, veriryhmä ja ALAT. «Neonatal jaundice. Clinical Guideline
May 2010. National Collaborating Centre for
Women’s and Children’s Health »1
Kirjallisuutta
- Neonatal jaundice. Clinical Guideline
May 2010. National Collaborating Centre for
Women’s and Children’s Health
- Kemper AR, Newman TB, Slaughter JL, ym. Clinical Practice Guideline Revision: Management of Hyperbilirubinemia in the Newborn Infant 35 or More Weeks of Gestation. Pediatrics 2022;150(3). «PMID: 35927462»PubMed
- Merras-Salmio L, Pakarinen M. Vastasyntyneen keltaisuus ei ole aina harmitonta. Suom Lääkäril 2016;71(16):1139-1143 «Vastasyntyneen keltaisuus ei ole aina harmitonta (16/2016)»1
